Viime hallituskaudella opetuministeri Sari Sarkomaa käynnisti maassamme toivotun perusopetuksen laadun parantamiseen tähtäävän hankkeen. Idea oli se, että ikäryhmien pienentymisestä säästyvät rahat ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen. Tärkeimpinä painopisteitä opetusryhmien pienentäminen, erityisopetus ja tukiopetus, mutta myös maksuttomien kerhojen palauttamien koululaisten arkeen.
Perusopetus paremmaksi, POP-ohjelmasta, tulikin menestys. Opetusryhmiä pystyttiin pienentämään, tukiopetukseen ja erityisopetukseen panostamaan ja esimerkiksi kahden ensimmäisen vuoden aikana maahamme syntyi lähes 20 000 peruskoululaisille suunnattua kerhoa, jossa harrastustoiminta tuotiin kaikkien saavuttettaviin ilman kalliita osallistumismaksuja.
POP-hanketta päätettiin jatkaa myös tällä hallituskaudella. Tavoitteena edelleen parantaa koulutuksen laatua. Ensi vuonna yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen ja laadun vahvistamiseen ehdotetaankin kohdennettavaksi jo noin 100 miljoonaa euroa. Perusopetuksen laatua vahvistetaan mm. pienentämällä opetusryhmien kokoja. Opetusryhmien pienentämiseen on varattu valtion rahoja peräti 60 miljoonaa euroa. Ja lisäksi lasten oikeutta turvalliseen ja joustavaan koulupäivään tullaan vahvistamaan lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä tukemalla koulujen kerhotoimintaa myös ensi vuonna. Uutena tulemme käynnistämään ensi vuonna valtakunnallisen Lukuinto-ohjelman, jonka tavoitteena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin.
Perusopetuksen laatukriteerit valmistuivat myös viime hallituskaudella. Laatukriteerit on otettu nyt käyttöön monissa kunnissa ja niiden tavoitteena on muodostaa kansalliset perusopetuksen laadun määrittely- ja arviointiperusteet, joiden avulla kunnat ja koulut pystyvät itse arvioimaan koulujensa ja koulutuspalvelujensa laatua ja pohtimaan tarvittavia kehittämistoimia. Kannustankin kaikkia kuntia nyt ottamaan käyttöön tämän arvokkaan työkalun. Parhaimmillaan laatukriteereihin perustavan arviointitiedon avulla kyetään kunnissa itse tunnistamaan havaittuja koulutuksen epäkohtia ja
korjaamaan niitä vuosittain budjetin ja tavoitteiden laadinnan yhteydessä.
Tänä vuonna laajensimme nämä perusopetuksen laatukriteerit koskemaan myös aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kerhotoimintaan. Tällä tavalla halusimme vahvistaa aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhojen asemaa osana hyvää koulupäivää ja lasten arkea.
Tavoitteena on myös poistaa raja-aitoja elinikäisen oppimisen polulta. Yksi suurin hankkeemme onkin uuden varhaiskavastuslain tekeminen. Tätä valmistelutyötä me kokoomuksessa olemme hoputtamassa. Työ nimittäin tehtiin jo hyvin pitkälle valmiiksi edellisen hallituksen aikana. Nyt se pitää saattaa valmiiksi. Tähän suurempaan uudistukseen tähtää myös varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen hallinnon ja ohjauksen siirto valtakunnankin tasolla samaa ministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriön alle, ensi vuoden alussa. Tämän siirron tavoitteena on nimenomaan vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa.
Ensi vuosi tuo myös paljon muuta. Tavoitteena on käynnistää mm. lukiokoulutuksen uudistaminen. Itse sainkin yhdessä sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon kanssa tehtäväksemme puolueemme puheenjohtajalta, pääministeri Jyrki Kataiselta valmistella meidän näkökulmasta uudistuksen suuntaviivoja vielä tämän syksyn aikana. Tähän työhön on hieno tarttua.
Ensi vuoden alussa tulee voimaan myös nuorten yhteiskuntatakuu ja siihen sisältyvä koulutustakuu. Yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi ja sen tavoitteena on siis varmistaa, että kaikki nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä osalliseksi yhteiskuntaan. Jokaiselle nuorelle siis tullaan takaamaan opiskelupaikka tai muu tie eteenpäin. Tämän toteuttamiseksi koulutuksen aloituspaikkoja tullaan lisäämään ja kohdentamaan uudelleen. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalla mahdollistamme ammatillisen tutkinnon suorittaminen niille nuorille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille tutkintoa tai opiskelupaikkaa. Koulutus-, työvoima- ja sosiaalipalvelujen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseksi kehitetään myös työpajatoimintaa ja laajennetaan etsivää nuorisotyötä.
Tähän tärkeään tehtävään olemme varaamassa ensi vuodeksi merkittävästi lisää rahaa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on annettu opetus- ja kulttuuriministeriön, mutta myös työ- ja elinkeino-ministeriön vastuulle. Ensi vuodeksi varaamme tähän kohdennettuun työhön 60 miljoonaa euroa lisää rahaa ja lisäksi vielä nuorten aikuisten osaamisohjelmalle ehdotetaan 27 miljoonaa euroa.
Panostukset osaamiseen eivät nimittäin koskaan mene hukkaan.
Timo Heinonen
kansanedustaja
KM, Osaamisen ja Sivistyksen verkoston puheenjohtaja