Yle nosti eilen esille peruskoulujen erikoisluokat. Kyse siis musiikki-, liikunta-, LUMA- ja muista vastaavista erikoisluokista. Asia nousi esille nyt yhden väitöskirjan myötä missä erikoisluokista annettiin todella yksipuolinen kuva. Väitöskirja oli nimittäin tehty vain yhdessä kaupungissa ja sen erikoisluokkavalinnoista ja itseasiassa jälkikäteen ja vain vanhempia haastatellen. Väitöskirjaan oli haastateltu vain vajaata sataa kuudesluokkalaisen vanhempaa ja vain siis Espoossa.
Itse sanon KYLLÄ painotetulle opetukselle mm. musiikkiluokille, liikuntaluokille, taide- ja kielipainotuksille kouluissamme. Ja samat sanat erikoislukioille. Ne ovat erinomainen mahdollisuus lapsille ja nuorille osana maksutonta peruskoulua. Siis maksuttomina mahdollisuus ihan jokaiselle perhetaustoista riippumatta. Toki alueellisia eroja ja eroavaisuuksia voi olla tarjonnassa, mutta nämä luokat ja koulut ovat kaikille avoinna esimerkiksi perheen tulotasosta riippumatta.
Kun puhutaan erikoisluokkien eriarvoistamisesta niin vaietaan aina täysin siitä, että taiteen perusopetusta (TPO) annetaan juuri peruskoulussa maksuttomasti. Jos tätä mahdollisuutta ei olisi, saisivat vain ne joiden vanhemmilla olisi varaa maksaa mahdollisuuden saada TPO:ta ja mennä musiikkopistoihin, tanssi-, liikuntaopintoihin kalliilla lukukausimaksuilla. TPO avaa myös teitä moniin jatko-opintoihin ja sitä kautta ammattiinkin. Sehän se vasta eriarvoistamista olisikin, että nämä tiet olisivat avoinna vain varakkaiden lapsille.
Ylen uutisessa todettiin kuitenkin ihan oikein, että ”peruskoulun kantava ajatus on ollut, että se takaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille”. Tärkeä huomio. Ilman erikoisluokkia musiikin tai liikunnan harrastaminen olisi monelle lapselle taloudellisestikin mahdotonta. Maksuton peruskoulu avaa tähänkin erinomaiset mahdollisuudet.
Tiedän, että osa lähestyy peruskoulua tietyllä tavalla tasapäistävällä lähestymistavalla. Itse en opettajanakaan ajatellut näin vaan oma ajatusmaailmani lähti ja lähtee siitä, että jokaisen pitää saada oppia joka päivä jotain uutta. Tämä siis koskee niin sitä lasta joka tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan kuin sitä lahjakastakin joka jo osaa sen mitä vasta toiset opettelevat. Esimerkkejä lahjakkaiden eriyttämisestä löydän omalta opettajauraltani monia niin kielistä, liikunnasta, matematiikasta kuin suomenkielestäkin. Ja erityistä tukea on tarvittu niin matematiikassa, suomenkielessä kuin vieraissakin kielissä.
Eräs kokenut opettaja kirjoitti minulle eilen sähköpostissa mm. siitä miten ”Minulla on ollut myös oppilaita, jotka ovat olleet syrjäytymisuhan alla. Kun he saivat tasapaksusta peruskoulusta onnistumisen elämyksiä musiikkiluokalla, he puhkesivat kukkaan ja syrjäytymisestä ei ollut enää tietoakaan. Oli riittävästi haasteellista ja mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Ilmaisu vahvenee, minäkuva samoin, usko omiin kykyihin kasvaa. Erikoisluokat vastaavat monen oppilaan tarpeisiin. Muuten he eivät saa tarpeitaan vastaavaa opetusta ja oppimisen ilo katoaa. Jos lapsella on ominaisuus, jolla on merkitystä hänen kehitykselleen ja kasvulleen, on hienoa, että meillä on erilaisia tapoja tukea sitä. Se tukee kaikkea muutakin oppimista. Teemme suurta väkivaltaa, jos emme huomioi lapsen oppimisen ja kehityksen tarpeita. Tasalaadun tekevät hyvin koulutetut opettajat, eivät samansisältöiset oppisisällöt.”
Ylen uutisessa myös haastatellut rehtorit eivät nähneet erityisluokkia tasa-arvokysymyksenä. Erään rehtorin mukssn koulun muuttaminen liikuntapainotteiseksi on päinvastoin parantanut sitä. Rehtorin mukaan ”liikuntalinjalle pääsyssä ei edellytetä, että on mukana jossain kalliissa harrastuksessa” ja ”seuratoimintaan osallistuminen maksaisi joka tapauksessa oli koulussa urheilulinjaa tai ei”.
Toinen rehtori kertoi uutisessa, että erikoisluokat ovat lähteneet opettajien halusta kehittää opetustaan. ”Oman kouluni luokille hakeutuu musikaalisesti lahjakkaita ja kielistä kiinnostuneita oppilaita” ja hän muistutti samalla, että ”ilman erikoisluokkia ranskan, saksan ja venäjän opetus ensimmäisenä vieraana kielenä olisi jo päättynyt Turussa”. ”Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä erikoisluokille”.
Merkille pantavaa oli myös, että väitöskirjatutkijat eivät LAINKAAN tarkastelleet erikoisluokka-asiaa oppilaiden näkökulmasta tai oppilaiden taipumusten tai tarpeiden näkökulmasta. Eikö perusopetus ole oppilaita varten eikä vanhempia varten.
Itse toivon, että peruskoulumme vahvuuksista pidetään jatkossakin kiinni. Peruskoulun tulee olla kaikille maksuton ja jokaiselle lapselle ja nuorelle joka päivä uutta opettava ja kasvua tukeva paikka. Jokainen on erilainen, mutta myös erityinen.
…
Päivä jälkeen paketissa. Jotenkin tuntuu, että päivä päivältä ne menevät nopeammin. Ja vuodetkin tosin siinä sivussa. Jonkun verran aamuinen kirjoitukseni liittyen peruskoulujen ja lukioiden erikoistumiseen eri erikoisluokkiin ja erikoislukioihin on antanut teille aihetta palautteen antamiseen. Yksikään ei tosin kielteinen tai eriävä vaan yksinomaan ajatuksiani tukevia ja erikoisluokkia ja -lukioita tukevia. Voin teille luvata, että kokoomuksen ollessa vastuussa ei musiikkiluokkia ja muita tästä maasta alasajeta ja kiellettä. Minulle itselleni entisenä opettajana ja opettajana edelleenkin ne enemmän kuin tärkeitä. Tiedän niiden toimivuuden ja arvon ja lupaan niitä puolustaa jatkossakin.
Illalla vielä pieni palaveri kokoomusnuorten parissa ja huomenna sitten arki vie jälleen Helsinkiin. Toivottavasti junat kulkevat.