Eilen illalla sain olla mukana katsomassa Grease-musikaalin tämän kevään näytöstä Aleksanterin Teatterissa. Skene-musiikkiteatterikoulu esittävät legendaarista musikaalia alkukesän aikana ja vielä tänään ja huomenna on esitykset luvassa. Kannattaa siis pitää kiirettä jos meinaatte mukaan ehtiä. Ja voin sanoa, että todellakin kannattaa.
Skeneläiset ovat tehneet todellakin vakuuttavaa jälkeä Jim Jacobsin ja Warren Caseyn Greasen parissa ja legendaarinen leffa John Travoltan tähdittämänä tuli eittämättä mieleen. Ja vaikka alunperin tarina onkin tehty 50-luvun Yhdysvalloissa ja Yhdysvaltoihin ja Skene tätä tarkasti suomenkielisenäkin noudattaa niin hyvin teemat sopivat tämänkin päivän Suomeenkin. Greasen tapahtumapaikkahan on kuvitteellinen Rydell High Chicagossa, mutta toisaalta teinirakkauksineen, koulukiusaamisineen ja jengeineen se voisi olla soveltaen joku tämänkin päivän suomalainenkin koulu. Vuonna 2003 Greasehan valittiin Channel 4:n äänestyksessä kautta aikain parhaaksi musikaaliksi.
Mutta erinomainen veto Skeneltä legendasta ja sali eilenkin täynnä. Käykää ihmeessä tsekkaamassa jos vielä lippuja saatte. Skenen Greasesta lisää täältä. Ja tuo eilinen esitys lisäsi kyllä kummasti myös intoa odottaa Marco Bjurströmin seuraavaa suurtuontantoa kun Nelosen Stagen voittajat TYK Tampereelta esittävät elokuussa Linnanmäen Peacockissa Silmistä Pois -rockmusikaalin. Varataan liput heti. Stage: Silmistä pois.
…
Mutta nyt jo uusi aamu. Puolustusvaliokunnalla aloitetaan. Ja tänään myös hallitusohjelma valmiiksi ja niin edelleen. Tärkeä päivä.
…
Päivä siis eduskunnassa ja valiokuntia ja täysistuntoa ja sitten iltapäivä ehdin piipahtaa Helsingistä Lopellakin. Lopella tänään avattiin jo tämän kesän toinen uusi kesäkahvila ja paikalla oli ilo olla. Maailmanmestari Heikki Mikkolan aikanaan perustama Mikkolan Suoramyyntitila avasi leipomon ja suoramyyntitilan yhteyteen ihastuttavan kahvilan. Uunituoreita tuotteita tuli koko ajan lisää tiskiin ja ja väkeä piisasi. Moni vuosien tavan mukaan haki mukaan myös kotimaista tilan uutta Timo-perunaa ja muita vihanneksi ja herkkuja. Paikka siis Lopen Maakylässä Klaukkala-Loppi-tien varressa. Käykääpä tutustumassa. Ja onnea vielä kerran Annelle ja Antille ja myös Kaijalle ja Heikille.
Mutta nyt odotamme jo hallitusohjelman julkistamista. Vielä siis joudun hetken pitämään teitä jännityksessä ja pidättäytymään erilaisista huhujen kommentoinneista. Kohta sitten saamme virallisesti asiat julki ja sen jälkeen lisään tännekin heti tuhdisti materiaalia.
…
Kello 20.01 ja nyt hallitusohjelma virallisesti julkaistu. Tässä se teille: Hallitusohjelma 2011-2014.
..
Jos nyt hieman laajemmin käyn läpi myös tiivistäen esitystä täälläkin eli aihealueittain vaikkapa:
Talous:
– Kokoomuksen keskeisen tavoitteen mukaisesti Suomen julkisen talouden uskottavuus ja kestävyys turvataan meno- ja verosopeutuksella sekä rakenteellisin uudistuksin.
– Koko kestävyysvajeen korjaamiseksi tarvittavat toimet laitetaan alkuun kuluvalla vaalikaudella. (Toimet jatkuvat tulevilla vaalikausilla, koska kestävyysvajeessa on kyse pitkäaikaisesta ongelmasta.)
– Vaalikauden loppuun mennessä valtion velan kasvu käännetään selkeään laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen, pyrkimys kohti valtiontalouden tasapainoa vaalikauden aikana.
– Perälautakirjaukset, joiden mukaisesti vuosittain päätetään uusista sopeutustoimista, mikäli valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 %:iin bkt:sta.
– Mikäli talouskasvu osoittautuu ennakoitua paremmaksi, sen tuomat ylimääräiset varat käytetään ensisijassa velan lyhentämiseen. Mikäli valtion velan bkt-osuus kääntyy selkeään laskuun jo ennen vuotta 2015, voidaan parantuneesta fiskaalisesta asemasta 30 % käyttää uusiin toimiin hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti.
– Tavoite pitää Suomella paras luottoluokitus, mikä alentaa velasta maksamiamme korkokustannuksia.
– Kokoomuksen ansiosta sopeutukseen pyritään pelkkien veronkorotusten lisäksi myös menopuolella karsimalla vähemmän tärkeitä menoja ja uudelleenkohdentamalla varoja hallituksen tavoitteiden kannalta keskeisiin kohteisiin
Kasvupolitiikka ja rakenneuudistukset
– Hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahva kasvupolitiikka ja sitä tukevat rakenteelliset uudistukset.
– Näitä toteutetaan erityisesti:
- lisäämällä työpanosta työuria pidentämällä ja purkamalla rakenteellista työttömyyttä,
- huolehtimalla työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävästä rahoitustasosta,
- parantamalla talouden kasvupotentiaalia, edistämällä yrittäjyyttä ja vähentämällä olennaisesti harmaata taloutta,
- uudistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä parantamalla hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehitystä.
TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN:
– Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi 5 %:n tasolle käynnistetään uskottavia ja vaikuttavia toimia, joihin kuuluvat mm.
- kestävää kasvua ja työllisyyttä tukeva elinkeinopolitiikka,
- työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta,
- innovaatiopolitiikan uudelleenjärjestely,
- työllistymistä tukevat veroratkaisut,
- rakennemuutostilanteiden tehokas ennakointi ja hoito,
- aktiiviset työvoimapoliittiset toimet,
- työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus,
- työn ja perheen yhteensovittaminen,
- nuorten syrjäytymisen ehkäisy,
- opintojen tiivistäminen,
- aikuiskoulutuksen kehittäminen sekä
- vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
– Kokoomuksen vaalitavoitteen mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata, vaan heidän toimeentuloaan parannetaan merkittävästi (STM-lista)
– Tuloeroja supistetaan keventämällä pienituloisten verotusta ja korottamalla maltillisesti pääomaveroa sekä luomalla perintöverotukseen uusi luokka erityisen suurille perinnöille.
Ansiotulojen verotus:
– kirjaus palkkatulojen verotuksen kiristämisen estämisestä kaikilla tulotasoilla vuosittaisella tarkistuksella
– työn vastaanottaminen tehdään kannattavammaksi ansiotulovähennystä korottamalla
– kaikkein heikoimmassa olevien asemaa parannetaan kunnallisverotuksen perusvähennystä korottamalla
– asuntolainojen korkovähennys säilyy 75-prosenttisesti
– kotitalousvähennys säilyy, mutta sen määrää ja korvausprosenttia leikataan
Yritysverotus:
– työn verotusta kevennetään ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä työllistämis- ja investointihalukkuutta lisätään laskemalla yhteisöveroa 1 %-yks.
– teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi teollisuuden energiaveroleikkuria parannetaan huomattavasti
– selvitetään yritysten t&k -vähennys
– Listautumattomien yritysten osinkoverokohtelu heikkenee vain hieman, koska yhteen kertaan verotettuja osinkoja voi edelleen nostaa yrityksestä, mutta osinkokatto laskee 90 000 eurosta 60 000 euroon. Osinkoverotus listautuneiden yritysten osalta pysyy ennallaan.
– Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan eikä metsänomistajille tule ylimääräistä metsämaksua tms.
Liikenteen verotus
– Autokannan uudistamiseksi ja liikenneturvallisuuden sekä ilmasto-ohjautuvuuden lisäämiseksi liikenteen verotuksen painopistettä siirretään hankinnasta käytön verotukseen. Vähäpäästöiset autot otetaan huomioon entistä paremmin.
Kuntien verotulot
– Kannustetaan kuntia käyttämään kiinteistöveroa irrottamalla kiinteistöverotuotot kuntien välisestä verotulojen tasauksesta.
– Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012-2013.
Muuta verotuksesta
– Verotuksen painopiste siirtyy Kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
– Harmaata taloutta poistetaan toimenpideohjelmalla, joka luo reilummat kilpailuolosuhteet rehellisille yrityksille ja tuo valtion kassaan lisää verotuloja.
Rahoitusmarkkinat
– Rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi valmistellaan kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.
– Arvopaperimarkkinalaki uudistetaan tavoitteena saattaa Suomen lainsäädäntö kilpailukykyiseksi muihin maihin verrattuna.
– Monenkeskisen markkinapaikan turvaamiseksi selvitetään, miten yritysten listautumiskynnystä pystyttäisiin madaltamaan.
– Otetaan käyttöön pankkivero. Valmistelussa otetaan huomioon muiden Pohjoismaiden kokemukset vastaavista ratkaisuista. Pankkiverossa pyritään ensisijaisesti EU-tasoiseen ratkaisu.
Ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä EU-asiat (UM, PLM)
Euroopan unioni
– Rakennetta muutettu: EU ulkoisen toiminnan sateenvarjona eikä perinteiseen tapaan omana erillisenä osionaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan jälkeen.
– Suomen historian myönteisin EU-linjaus hallitusohjelmassa. Aktiivinen, EU-myönteinen ja realistinen linja jatkuu.
– Suomi pyrkii olemaan mukana unionin kaikissa keskeisissä hankkeissa.
– Kilpailukyky ja sisämarkkinoiden edistäminen .
Venäjä
– Huomioitu vahvemmin kuin koskaan ennen, sitoutuminen Venäjä-politiikan vahvistamiseen
– Kataisen tavoite: ”jokainen tämän hallituksen ministeri on Venäjä-ministeri”. Siksi Venäjä-ministerityöryhmän perustaminen.
USA
– USA:n merkitys noteerattu aiempaa vahvemmin, atlantismistrategia
Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma
– Talousintressit ulkopolitiikan uutena kärkenä. UK:n esimerkki.
– Tavoitteena tukea työllisyyttä ja talouskehitystä, erityisesti pk-yritysten kansainvälistyminen
– Hallintoalojen rajat ylittävä ohjelma, edustustojen kärkitehtäväksi
Kehityspolitiikka
– Turvallisuusnäkökulman huomioiminen. Kehitysyhteistyövarojen ohjaaminen alueille, joissa Suomi tukee rauhanvälitys-, rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviä.
Kriisinhallinta
– Aktiivinen rooli jatkuu, muilla oli haluja vähentää sotilaallisen kriisinhallinnan roolia.
– Hallitusohjelma vahvistaa, että Afganistanissa Suomi etenee aiempien suunnitelmien mukaan.
-Rauhanvälitystoiminnan vahvistaminen. Perustetaan vakauttamisrahasto, josta nopeasti saatavilla varoja mahdollisiin rauhanvälitystehtäviin.
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
– EU:n yhteisen puolustuspolitiikan aktiivinen edistäminen.
”Sotilasliittoon kuulumaton maa”
Nato-ovi pysyi auki
– Nato-jäsenyyden hakemista ei, kuten Katainen ja Urpilainen jo ennen vaaleja totesivat, valmistella tämän hallituksen aikana.
– Yhteistyötä sen sijaan jatketaan ja jäsenyysmahdollisuutta ylläpidetään. Nato-ovi jäi siis auki.
Puolustusvoimauudistus
– Puolustusvoimien laaja uudistaminen käynnistetään. Selonteko vaalikauden alkupuoliskolla (valmistuu käytännössä uuden TP:n aikana).
– Tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen.
– Uudistuksen lähtökohtana on kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutus- ja hallintorakenteen sopeuttamista pienenevien ikäluokkien tarpeisiin. Tavoitteena on pienemmät, tehokkaammat ja modernimmat puolustusvoimat.
– Säästöt (200 miljoonaa) toteutetaan vuoteen 2015 mennessä loppupainotteisesti. Säästöohjelman vuoksi puolustusvoimauudistusta tukeva sopeuttaminen aloitetaan heti. Suunnittelu puolustusvoimissa on aloitettu jo vuosi sitten.
Suomi-talot
– Suomen kansainvälisten toimintojen keskittäminen (Finpro, kulttuuri-instituutit jne)
Oikeuspolitiikka, sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto (OM, SM)
Oikeudenkäyntejä nopeutetaan
-Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimenpidesuunnitelimien pohjalta
-Oikeudenkäytön nopeuttamiseksi huolehditaan syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten kestävästä ja tasapuolisesta resurssoinnista.
– Oikeudenkäyttöä tehostetaan kehittämällä johtamista sekä uudistamalla työ- ja menettelytappja prosessin eri vaiheissa.
– Prosessilainsäädäntöä uudistetaan oikeudenkäyntien nopeuttaimiseksi oikeusturvaa vaarantamatta.
– Edistetään sovittelun käyttöä erilaisissa rikos- ja riita-asioissa oikeudenkäyntimenettelyn nopeuttamiseski
– Selvitetään mahdollisuutta rajata näyttöön kohdistuvaa muutoksenhakua hovioikeusmenettelyn nopeuttamiseksi
Rikosten uhrien asemaa parannetaan
– Rikosuhripäivystyksen palvelut turvataan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Selvitetään kestävä rahoitusmalli
Seksualirikosten rangaistuksia kovennetaan
– Seksuaalirikoslainsäädäntöä uudistetaan siten, että se turvaa paremmin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden.
Pikavippien ongelmiin puututaan
-Käräjäoikeuksien käsittelemistä velkomiskanteista yli puolet johtuu ns. pikavipeistä. Pikaluottoihin liittyneet kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäändäänön tiukentamista. Selvitetään positiivisen luottorekisterin järjestämistä.
Muuta oikeuspolitiikasta
– Eri rikoksista tuomittavien rangaistusten keskinäistä suhdetta tarkastellaan oikeudenmukaisuusnäkökulmasta
– Kunniaväkivaltaa ja pakkoavioliittoja pyritään estämään:
- Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan, viranomaisille suunnataan koulutusta ja kehitetään varhaisen puuttumisen malleja.
-Lainsäädäntöä kehitetään ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan, ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi. Tässä yhteydessä varmistetaan keinot torjua kerjäämisen organisointia
– Syyteneuvottelujärjestelmän käyttöönoton mahdollisuudet arvioidaan
– Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely
– Vakavimpien rikosten valmistelu kriminalisoidaan
– Selvitetään olisiko perusteltua kehittää seuraamusjärjestelmää siten, että pitkiin ehdollisiin tuomioihin voitaisiin liittää lyhyt ehdoton rangaistus
– Selvitetään sakon muuntorangaistuksen uudistustarpeet
Sisäinen turvallisuus
– Tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykytasolle koko maassa. Poliisien määrästä tehdään pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelma.
– Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta parannetaan tehostamalla viranomaisyhteistyötä ja ottamalla pilottiprojektien parhaat käytännöt käyttöön koko maassa.
– Turvataan rajavalvontaviranomaisten toimintakyky
– Hankitaan rajavartiolaitoksen käyttöön monitoimiulkovartiolaiva, jolla on myös öljyntorjuntavalmius
– Puututaan aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen järjestyksenvalvontaa ja lainsäädäntöä kehittämällä
– Kehitetään rikoksen uhrien tukipalveluita
– Terrorismin torjunannan strategia päivitetään ja ennaltaehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista
– Huolehditaan kansallisen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimeenpanosta
– Lisätään turvakotipaikkoja ja kiinnitetään huomiota paikkojen alueellisesti tasaisempaan jakautumiseen.
– Huolehditaan kansalaisten oikeusturvan yhdenvertaisesta toteutumisesta digitaalisessa ympäristössä
– Vankien palauttamisesta Venäjälle pyritään saamaan toimiva sopimus
– Laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa tehostetaan
Maahanmuutto
– Hallitus pyrkii maahanmuuttajien työllisuusasteen nostamiseen, vaikuttavampaan kotouttamispolitiikkaan, turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn ja tehokkaaseen syrjinnän torjumiseen.
– Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa
– Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen niin, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys.
– Vahvistetaan kaikin keinoin maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. Tavoitteeksi asetetaan maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden puolittaminen.
– Maahanmuuttaja- asiakkaiden erityistarpeet huomioidaan yritysneuvonnassa ja käynnistettävissä yrittäjyysohjelmissa.
Harmaa talous
– Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelman valmistelun
– Toimenpideohjelma esitellään eduskunnalle vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimintaohjelman avulla tavoitellaan arviolta 300-400 miljoonan euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä.
-Talousrikollisuuteen liittyvää esitutkinta-aikaa ja oikeusprosessia pyritään lyhentämään
-Selvitetään mahdollisuudet saattaa liiketoimintakiellossa olevat henkilöt erilliseen julkiseen rekisteriin
-Tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttämistä helpotetaan luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon veroveloista.
-Rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa tehostetaan ottamalla työmaille käyttöön veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa.
-Hallitus toteuttaa ”Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemusalalla” – työryhmän raportin ehdotukset kolmikantaisen valmistelun pohjalta.
-Arvopapereihin liittyvän lainvalmistelun yhteydessä arvioidaan uudistusten vaikutukset suomalaisen finanssialan kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin.
-AY-liikkeen kanneoikeutta ei toteuteta
-Tilaajan selvitysvastuuta laajennetaan vain toimialakohtaisesti ja kolmikantaisen valmistelun pohjalta
-Etävälittäjien ja pankkien velvollisuuksia on pystytty rajaamaan kohtuullisemmiksi
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka (OKM)
Varhaiskasvatus
-Kokoomus saavutti neuvotteluissa pitkäaikaisen tavoitteensa varhaiskasvatuksen uudistamiseksi. Varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Perusopetus
– Suuri ja tärkeä saavutus on Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman jatkaminen ja ohjelman rahoituksen lisääminen:
- opetusryhmien koon pienentämistä jatketaan
- koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan
- opiskeluhuoltoa kehitetään yhdessä STM:n kanssa
- edistetään perusopetuksen laatukriteerien käyttöönottoa
- opettajien täydennyskoulutusta tuetaan
– Kokoomuksen vaatimusten mukaisesti kielten opiskelun edellytyksiä parannetaan laatimalla kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
– Varmistetaan opettajan ammatin vetovoimaisuus ja hyvät työolosuhteet.
– Käynnistetään perusopetuksen tuntijakouudistus, joka sisältää kokoomuslaisittain tärkeät lähtökohdat:
- liikuntaa, taito- ja taideaineita ja kieliohjelmia vahvistetaan
- oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja opiskelun tukitoimet
-Kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti opintojen ohjausta vahvistetaan kaikilla asteilla. Laaditaan hyvät opinto-ohjauksen kriteerit toiselle asteelle.
-Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmentava koulutus
-Kunnille asetetaan velvollisuus ohjata jokainen peruskoulun päättävä nuori jatko-opintoihin
Toinen aste ja työurien pidentäminen
– Kokoomukselle tärkeä lukiokoulutuksen kehittäminen kirjattiin hallitusohjelmaan. Lukioiden rahoituspohja uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden. Lukiorahoituksen perusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus.
– Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ottoa ylioppilaskirjoituksissa.
– Valmistellaan lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako.
– Toisen asteen koulutuksessa säilytetään ylläpitäjäjärjestelmä
– Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koko ikäluokan kouluttamista perusasteen jälkeen ja nopeampaa siirtymistä työelämään.
– Oppisopimusta vahvistetaan koulutuksen järjestämismuotona. Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.
-Kokoomuslaisittain tärkeä tavoite opiskelijavalintojen sujuvoittamisesta ja nuorten nopeammasta pääsystä korkeakouluopintoihin kirjattiin ohjelmaan:
- uudistetaan opiskelijavalinnat yhdessä korkeakoulujen kanssa
- luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä
- koulutuksen työelämäyhteyksiä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.
Korkeakoulutus ja tiede
-Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan niin, että ne tukevat opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä, tutkimustulosten hyödyntämistä, vaikuttavuutta ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen.
-Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Jatkossakin jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu tai korkeakouluja.
-Ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta koskeva lainsäädäntö uudistetaan
- vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle
- ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjäorganisaatiot yhdistyvät yhdeksi oikeushenkilöksi
- ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
-Edistetään taideyliopiston syntyä
-Valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi
-Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuurien rahoitusta
-Korkeasti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan
-Edistetään koulutusvientiä
Opintotuki
Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijärjestelmä uudistetaan kokonaisuudessaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa, mikä myös oli Kokoomuksen keskeisiä tavoitteita.
Kulttuuri, liikunta ja nuoriso
– Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.
-Käynnistetään valtion taidemuseon säätiöittäminen
-Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin ja uudistamalla lainsäädäntöä.
-Kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä
-Taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään
-Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Hallitus tukee kirjastotoiminnan kehittämistä sekä edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä.
-Liikkuva koulu -ohjelmaa jatketaan
-Liikuntalaki uudistetaan
-Olympiastadion peruskorjataan
-Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään
Ja huom!
– Oppivelvollisuusikää EI nosteta 18 vuoteen
– Toisella asteella EI siirrytä kohti nuorisokoulua
Elinkeinopolitiikka (TEM, LVM, MMM)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Kokoomuksen kärkisaavutukset:
-Hallitus sitoutuu elinkeinopolitiikassaan rakentamaan kasvua ja työllisyyttä, jolla varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan vaatima rahoituspohja.
-Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi energiaverotusta kevennetään energiaveroleikkurin avulla.
– Kärkisaavutus 2: Työllisyyspolitiikan puolella painotus nuoriin ja juuri työttömäksi jääneisiin; nuorten yhteiskuntatakuu (60 miljoonaa euroa 100 miljoonasta eurosta)
– Yhteisöverokannan 1% lasku
– Viennin rahoituksen turvaaminen ja mahdollisuus lisäriskien ottamiseen turvaamalla Finnveran toimintamahdollisuudet
-panostukset perus- ja soveltavaan tutkimukseen innovaatioiden kaupallistamiseksi ja käyttöönotoksi
-T&K-tukien vaikuttavuuden parantaminen tukijärjestelmiä uudistamalla
-kaivosalan vauhdittamiseksi lisätään valtion sijoitustoimintaa alkuvaiheen edistämiseksi (30 miljoonaa kertaluonteinen sijoitus)
-Aktiivinen toimiminen Venäjän kaupan esteiden poistamiseksi ja investointihalukkuuden vahvistaminen
-Yrittäjien velkajärjestelytilanteiden ongelmien selvittäminen ja yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien aseman parantaminen
-Kuntien suorahankintamahdollisuuksia koskevan hankintalain joustavoittaminen hankintatoimen lisäämiseksi
-Palvelualojen edistämiseksi kohdennetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanoksia
-Puhtaan teknologian (clean tech) ohjelman perustaminen vauhdittamaan alan kehittymistä, kansainvälistymistä ja kasvua
-Uusi metsäalan strateginen ohjelma mm jalostusasteen nostamiseksi, puunkäytön ja puurakentamisen edistämiseksi
Energia-ala
-Päivitetään ilmasto- ja energiastrategia
-Hallitus osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan laatimiseen sekä seuraa EU-päätösten toteuttamista eri jäsenmaissa
-Toimitaan hiilivuodon estämiseksi.
-Sähköntuotannon omavaraisuuden parantaminen
-Sitoudutaan ydinvoimaturvallisuuden parantamiseen kansainvälisessä toiminnassa ja toteutetaan unionin alueella tehtävät stressitestit ydinvoimaloille.
-Vesivoimatuotantoa voidaan kasvattaa jo rakennetuissa kohteissa.
-Turpeen käyttöä voidaan vähentää hallitusti niin, ettei se korvaannu hiilellä energiantuotannossa.
Aluehallinto
-Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä alueidensa innovaatiotoiminnan keskeisiin toimijoihin vahvistetaan
-Kaupunkien toiminnan kehittäminen sopimusperusteiselta pohjalta
-Vahvistetaan äkillisten rakennemuutosalueiden ennakointia ja yhteistyötä lisätään eri hallinnonalojen välillä
-Tulevissa EU:n rakennerahastopäätöksissä Suomi painottaa älykkään kasvun ja hyvinvoinnin edistämistä sekä ympäristön kestävää kehitystä, rakennerahastojen käytössä korostetaan elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden
-Valmistellaan erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma
Työllisyys
-Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon kuntavetoinen kokeilu, joka painottaa yksilökohtaista suunnittelua ja aktiivista seurantaa
-Selvitetään pääkaupunkiseudulla mahdollisuudet siirtää työvoimahallinto kuntien vastuulle
-Lisätään nuorten oppisopimuskoulutusta ja rahoitetaan se työllisyysvaroista
-Työvoimapalveluiden laadun parantaminen (ml. sähköisen työnvälityksen parantaminen)
-Tavoitteena toteuttaa vammaisten pysyvä palkkatuki
-Kiinnitetään erityistä huomiota korkeasti koulutettujen työttömien palvelutarpeisiin ja nopeaan työllistymiseen
-Työpankkikokeilun laajentaminen valtakunnalliseksi
-Aktiivitoimien kohdistaminen lyhyen aikaa työttöminä olleisiin, jotta estetään pitkäaikaisen työttömyyden kasvua
-Kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaaminen vaikeasti työllistyvien työllistäjänä
-Työttömien työllistymistä yksityisiin yrityksiin palkkaturvalla lisätään
-Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia työntekoon kuntoutukseen parannetaan
-Työllisyysperusteiset investointimäärärahat suunnataan korvaaviin työpaikkoihin rakennemuutostilanteissa
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Kokoomuksen kärkisaavutukset:
-Uudessa hallitusohjelmassa kokoomus haluaa painottaa maa- ja metsätalouden mahdollisuuksia kannattavaan ja kasvavaan tuotantoon kehittyvillä maatalousmarkkinoilla. Metsätaloudessa ajanmukaistetaan metsälainsäädäntöä ja tavoitellaan uusia mahdollisuuksia kehittyvillä palveluntuottajille metsätaloudessa.
– Tuottajien ja kuluttajien aseman parantaminen elintarvikeketjussa. Tavoitteena on luomu- ja lähiruoan tarjonnan, valikoiman, läpinäkyvyyden ja ruokaturvallisuuden lisääminen.
– Elintarviketuotantoketjun läpinäkyvyyden parantaminen tavoitteena (”pellolta pöytään”)
– Varautuminen EU:n seuraavan budjettikauden (2013->) neuvotteluihin siten, että Suomen erityisolosuhteet tunnustetaan jatkossakin
– Ympäristötukien vaikuttavuuden parantaminen
-Metsälainsäädännön kokonaisuudistustavoite, tavoitteena myös puun saatavuuden parantaminen
-Selvitetään mahdollisuudet Suomen kasvisperäisen valkuaisen omavaraisuuden nostamiseksi sekä rehuksi ja ihmisravinnoksi
Ja mikä hieno Kokoomus torjui neuvotteluissa esitetyn pelto- ja metsämaan kiinteistöveron ja sen tyyppisen metsämaksun.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
-Vireillä olevat valtakunnallisesti merkittävät liikennehankkeet saatetaan loppuun tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta koskien erityisesti mm. Oulu-Seinäjoki – rataa, Kehärataa sekä E18-tietä. Infrahankkeet tukevat talouskasvua, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta sekä parantavat liikenneturvallisuutta. Sujuva liikenne vähentää liikenteen päästöjä.
-Liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämiseen.
– Junaliikenteen valtakunnallisen häiriöherkkyyden vähentämiseksi ja junien aikataulussa pysymisen parantamiseksi käynnistetään Helsingin ratapihan rautatieliikenteen ohjausjärjestelmään uusimisen suunnittelu
– Pisara-radasta tehdään suunnittelupäätös.
– Vaalikauden alussa päätetään ensimmäisenä käynnistyvät uudet kehittämishankkeet.
– Selvitetään liikenneinfrastuktuurin rahoituksen uusia malleja (mm. Infra Oy).
– Liikenteen päästöjä vähennetään tukemalla joukkoliikennettä ja autokannan uudistumista
– Perusväylänpidon määrärahan nykytason turvaamisella vahvistetaan väylien korjausten ajantasaisuutta, uudelleenkohdistamisella lisätään määrärahoja 35 miljoonalla eurolla vuodessa (raideliikenteeseen)
– Joukkoliikenteen matkustajamäärien nostamiseksi joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan.
-Liityntäpysäköintipaikoitusten lisääminen.
-Otetaan käyttöön valtakunnallinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä.
-Toteutetaan valtakunnallinen joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelu.
-Työmatkalipun houkuttelevuutta parannetaan ja kehitetään helppokäyttöisemmäksi.
-Merenkulun ympäristö- ja ilmastovaatimuksilla ei aiheuteta kohtuuttomia kustannuksia suomalaisille yrityksille (rikkikirjaus)
-Talvimerenkulun varmistamiseksi valmistellaan jäänmurtokaluston uusiminen
-Itämeren meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi kehitetään automaattisia riskintunnistus- ja ennakointityökaluja.
-Alusten jätevesien mereen joutumisen estämiseksi parannetaan satamien kykyä ottaa vastaan alusten jätevesiä, tavoitteena jätevesien mereen laskun täyskiellon toteutuminen
-Kotimaan lentoliikenne turvataan, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset (tarkoittaa maakuntakenttiä).
– Älyliikenteen uudet palvelut ja innovaatiot, jolla tuetaan liikenteen tehokkuuden kehittämistä
– Julkisten tietovarantojen avaaminen kansalaisille ja yrityksille, kansalaisten, yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen hyödynnettäväksi
– ministeriökohtaiset älystrategioiden käyttöönotto
– Vahvistetaan julkisten palvelujen kehittämisen valtuuksia ja asetetaan selkeät tavoitteet tuottavuuden parantamiseksi
– Kansalaisten ja yritysten hallinnollisen kuorman vähentäminen
– Tavoitellaan tietointensiivisen alan investointien sijoittumista Suomeen
– Laaditaan tietoyhteiskuntakaari selkeyttämään ja yhtenäistämään digitaalisten palvelujen tarjontaa
– varmistetaan digitaalisten palveluiden häiriötön toiminta myös sään ääri-ilmiöissä
– Asiakkaiden tarpeiden muutokset huomioiva postipalvelujen määrittely, yhteiskunnallinen taloudellinen rasitus tulee pysyä ennakoitavana
– Laaditaan sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma
Valtionneuvoston kanslia: Valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus
-Uuden hallituskauden omistajapolitiikka vahvistaa aikaisemmilla kausilla noudatetun pitkäjänteisen omistajapolitiikan jatkuvuuden
Hyvinvointipolitiikka (STM)
Etuudet
– Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 euroa kuukaudessa.
– Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 %:lla.
– Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen kehittämiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa.
– Toimeentulotukiohjeita tarkennetaan ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy.
– Yleistä asumistukea parannetaan (omavastuita alennetaan 8 % ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korotetaan 50 eurolla kuukaudessa).
Palvelut
Yleistä
-Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne. Uudistus tehdään osana kuntarakenneuudistusta.
-Säädetään laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, kehittämisestä ja valvonnasta.
– Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, Toimiva terveyskeskus -ohjelma jatkuu.
– Käynnistetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE II) painopisteinä mm. syrjäytymisen ehkäisy, omaishoidon tukipalveluiden kehittäminen, yleinen palvelujen kehittäminen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisy.
– Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi.
Ikäihmiset ja omaishoito
– Säädetään vanhuspalvelulaki, jolla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan.
-Ikäihmisille järjestetään tarpeen mukaisia asumisvaihtoehtoja ja kuntouttavia palvelua.
-Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia.
-Omaishoitajien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteita.
-Varmistetaan sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut, erityisenä kohteena ovat kuntouttavat kotiin vietävät palvelut.
Perheet
– Perheiden palveluja kehitetään ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet.
– Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään.
-Perhesosiaalityötä lisätään.
– Perhekeskustoimintaa laajennetaan.
– Toimia huostaanottojen vähentämiseksi tehostetaan.
– Oppilashuoltoa kehitetään hallinnonalojen yhteistyöllä.
– Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja kavennetaan, erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalveluihin.
– Jatketaan kokeilua, jossa ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluita laajennetaan ammattikorkeakouluopiskelijoille.
– Lisätään lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa.
Vammaiset
– Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman toimeenpanoa.
– Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan tavoitteena myös YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi.
– Vammaisten työllisyyttä edistetään.
Päihdepolitiikka
– Tehostetaan varhaista puuttumista ja vaikuttavien keinojen käyttöä alkoholin liikakäytön estämiseksi.
– Varmistetaan päihdeäitien hoito ja kuntoutus lainsäädännöllä.
– Huolehditaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuudesta, tehostetaan varhaista puuttumista ja kehitetään palvelujen saatavuutta.
– Alkoholimainontaa rajoitetaan.
Muuta
– Toteutetaan poikkihallinnollinen syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien vastainen toimenpideohjelma.
– Parannetaan kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä.
– Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua ja vaikuttavuutta parannetaan, yrittäjien, maatalousyrittäjien ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työterveyshuoltoa kehitetään.
-Terveydenhuollon maksukatot yhdistetään ja uudistetaan (kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosiomavastuuosuus).
– Palveluasumisen maksut yhtenäistetään.
– Saattohoitopalveluiden riittävyyttä ja laatua parannetaan.
-Käynnistetään romanipoliittisen ohjelman toimeenpano.
-Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta ja tuotekehitystä vahvistetaan.
-Jatketaan valtakunnallista kosteus- ja hometalkoot –hanketta.
-Käynnistetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisrekisteröintiä ja valvontaa koskevien säännösten valmistelu.
-Parannetaan monialaisen kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä. Selkiytetään kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta. Laaditaan selvitys monialaisesta kuntoutuksesta.
Ympäristöpolitiikka (YM)
Itämeren suojelun tehostaminen
-Hallitus panostaa Itämeren suojeluun kohdentamalla ministeriön sisäisesti 5 miljoonaa euroa korjaus- ja energia-avustusmomentilta Itämeren suojeluun.
– Kansainvälistä yhteistyötä Itämeren tilan parantamiseksi jatketaan.
– Itämeri-politiikkaa varten hallitus asettaa koordinaatioryhmän politiikan vaikuttavuuden parantamiseksi.
– Budjettikäsittelyn yhteydessä koordinoidaan Itämeren suojeluun liittyvät menot.
– Maatalouden ympäristötuki uudistetaan siten, että se edistää vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä paremmin.
– Ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille.
– Tavoitteena on myös uusia menetelmiä ja tutkimustietoa hyödyntäen sekä tarvittaessa viljelyn tarkoituksenmukaisuutta tarkastellen vähentää ratkaisevasti näiden alueiden ravinnepäästöjä.
– Vesiensuojelun kannalta tehokkaimpien toimenpiteiden nykyistä laajempaa käyttöönottoa edistetään muun muassa TEHO- ja TASO-hankkeiden tulokset huomioon ottaen.
– Yhdyskuntajätevesien puhdistusta tehostetaan laatimalla kansallinen viemäröintiohjelma, edistämällä siirtoviemärihankkeita ja tehostamalla typenpoistoa erityisesti rannikon läheisillä jätevedenpuhdistamoilla ympäristölupien kautta.
-Aloitetaan valmistelu kaikkien fosfaatteja sisältävien pesuaineiden kieltämiseksi Suomessa.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
– Hallitus tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja harjoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Luonnonsuojelun määrärahoja lisätään 15 miljoonalla eurolla METSO-ohjelman, biodiversiteettistrategian, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien, soidensuojelun täydennysohjelman ja muiden suojeluohjelmien toteuttamiseksi.
Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen turvaaminen
-Metsähallituksen luontopalveluiden rahoitusta lisätään 3 miljoonalla eurolla ympäristöministeriön sisäisin siirroin korjaus- ja energia-avustusmomentilta.
-Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että hallitus turvaa viime kaudella perustettujen uusien kansallispuistojen ja muiden olemassa olevien kansallispuistojen hyvän hoidon myös tulevaisuudessa. Tämä varmistaa myös monien kansallispuistoihin tukeutuvien matkailuyrittäjien toimintaedellytyksiä.
Ympäristö- ja muun lupajärjestelmän selkeyttäminen ja päällekkäisyyksien poistaminen
-Hallitusohjelmassa linjataan, että ympäristölupajärjestelmää selkeytetään muun muassa poistamalla kaavoituksen, ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupamenettelyiden päällekkäisyyksiä hyvää ympäristönsuojelun tasoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heikentämättä. Tämä helpottaa muun muassa yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaa toiminnan ennakoitavuutta.
Materiaalitehokkuuden edistäminen, materiaalitehokkuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön ohjelma sekä jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäytön helpottaminen
– Kokoomuksen tavoitteena on ollut kehittää lainsäädäntöä ja toimintatapoja siten, ettei mikään kierrätettävissä oleva materiaali päädy kaatopaikalle, vaan se hyödynnetään uudelleen ensisijaisesti aineena tai energiana. Hallitus sitoutuukin vahvasti edistämään materiaalitehokkuutta.
– Hallitusohjelmassa kirjataan, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoiluun. Laaditaan kansallinen ohjelma materiaalitehokkuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle ja selvitetään mahdollisuuksia niiden mittaamisen ja arvioinnin kehittämiselle.
– Toimitaan jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja edistetään jätemateriaalin hyödyntämistä kaatopaikkasijoituksen vähentämiseksi. Parannetaan jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisen edellytyksiä.
-Kiviaineshuoltoon laaditaan kansallinen ohjeistus kierrätystä vaikeuttavien esteiden poistamiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi koko maassa.
– Edistetään uusiutuvan energian tuotannossa syntyvän tuhkan hyödyntämistä metsien lannoituksessa ja maanrakentamisessa.
-Vapaaehtoisten materiaalitehokkuussopimusten käyttöönottoa edistetään.
Rakentamisen energiatehokkuus – laaditaan tiekartta tavoitteena lähes nollaenergiarakentaminen
-Kokoomus haluaa jatkaa työtä rakentamisen ja asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kokoomus haluaa myös edistää uusiutuvan energian hyödyntämistä rakennuskannassa.
-Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat noin 40 % energian loppukäytöstä ja aiheuttavat myös lähes 40 % kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilineutraalin yhteiskunnan kehittämisessä rakennusten energiatehokkuus onkin aivan olennainen osa-alue. EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta edellyttää, että 31.12.2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja.
-Maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Uudisrakentamista ohjataan olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma
-Kokoomuksen tavoitteena ennen vaaleja oli, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Edeltävällä vaalikaudella toteutettu ohjelma osoitti toimivuutensa ja saavutti tavoitteensa pitkäaikaisasunnottomuus puolittamisessa.
– Asunto ensin -periaatteella autetaan monia pitkäaikaisasunnottomia kokonaisvaltaisesti. Asuntojen lisäksi tulee panostaa asunnottomien tukipalveluiden henkilökunnan palkkaamiseen. Ennaltaehkäisemällä asunnottomuutta säästetään niin inhimillisessä kärsimyksessä kuin kustannuksissakin
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma
– Väestön ikääntyessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vanhusten mahdollisuuksiin asua laadukkaasti kotonaan. Laatimalla ikääntyneiden asumisen poikkihallinnollisen ohjelman hallitus vastaa näihin tarpeisiin. Ympäristöministeriön osalta edistetään hissirakentamista, asuntojen korjaamista sekä rakennuskannan esteettömyyttä ja turvallisuutta. Vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustuksen riittävyys turvataan.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen erityisesti metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa
-Asumisen kalleus erityisesti metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa on haaste, johon tulee vastata toimivin keinoin. Hallitusohjelmassa linjataan keinoja kohtuuhintaisen asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten asuntojen puute alkaa jo vaikuttaa myös työntekijöiden saatavuuteen ja tätä myötä yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn.
Kuntapolitiikka ja hallinnon kehittäminen (VM II)
Kuntarakenne
– Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.
– Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä.
– Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.
– Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla.
– Kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja rajapintana kansalaisiin vahvistetaan. Valtio-kunta –neuvottelumenettelyä kehitetään niin, että kunnille mahdollisesti siirrettävien tai annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia parannetaan. Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti.
– Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.
Palvelut
-Edistetään palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa.
-Selkeytetään julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Määritellään selkeä raami kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeinotoiminnalle. Edistetään hyvinvointipalvelumarkkinoiden kehittymistä kuntien palvelutarpeita tukeviksi.
-Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. (toimituksen huomio: Tämä tarkoittaa esim. palvelualoite-käytäntöä)
-Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen.
– Jatketaan ja lujitetaan metropolipolitiikkaa tavoitteena vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan suotuisan kehityksen edistämiseksi sekä metropoliseudun erityishaasteiden lievittämiseksi. Aiesopimuskäytäntöä vahvistetaan ja sen sitovuutta parannetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään alueellisen segregaation estämiseen sekä uusien toimintamallien kehittämiseen maahanmuuttajataustaisen väestön kotouttamisen ja työllistämisen edistämiseksi.
-Valtion ja suurten kaupunkiseutujen aiesopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen osalta. Näin tuetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä.
Hallinto
-Julkishallinnon työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta ja kykyä ns. sisäiseen yrittäjyyteen vahvistetaan tarkoittaen kannustimia vastuunottoon, tuloksellisuuteen ja omatoimisuuteen.
-Julkisen sektorin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla julkishallinnon tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen. Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä.
– Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi.
-Sähköisten palvelujen kehittämiseksi selkeytetään ja helpotetaan tietojenluovutuskäytäntöjä tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta.
-Julkisella sektorilla edistetään verkkolaskutukseen siirtymistä.
-Valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan. Arvioinnin perusteella alueellistamista voidaan jatkaa kokonaistaloudellisin perustein toimintojen uudelleenorganisoinnin tai uusien toimintojen perustamisen yhteydessä. Alueellistamisessa huomioidaan alueiden omat vahvuudet sekä hyvä henkilöstöpolitiikka. (= Tarkoittaa siis selkeää siirtymistä pois yksioikoisesta toimintojen alueellistamisesta)
-Luodaan koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin.
Niin ja vielä sitten tuo salkkujako puolueiden kesken:
Kokoomus (6 ministeriä)
Pääministeri
Sosiaali- ja terveysministeri
Elinkeinoministeri
Hallinto- ja kuntaministeri
Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri
Maa- ja metsätalousministeri
SDP (6)
Valtiovarainministeri
Ulkoasiainministeri
Peruspalveluministeri
Opetusministeri
Työministeri
Asunto- ja viestintäministeri
Vasemmistoliitto (2)
Liikenneministeri
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Vihreät (2)
Ympäristöministeri
Kehitysyhteistyöministeri (omistajaohjaus)
RKP (2)
Oikeusministeri
Puolustusministeri
Kristillisdemokraatit (1)
Sisäasiainministeri
……
Niin tässä nyt tällainen yhteenveto alkuun. Palataan asiaan varmasti vielä monta kertaa.