Pekkalan Hunajatehdas – Mehiläiset vastaavat, että liki 90% maailman kansasta saa ravintonsa

Blogi, perjantaina 13.07.2018

Pekkalan puutarha ja puulajimetsä on tullut varmasti teille blogini seuraajille enemmän kuin tutuksi. Kuvia on myös paljon sosiaalisen median puolella. Yksi mökkimme puutarhan tavoite on luonnonomaisuus ja helppohoitoisuus, mutta myös se, että puutarhassa kukkisi aina jotain varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn asti. Puutarhassa on myös monia muistojen puita. Muistojen Metsäksikin sitä voisi kutsua. Myös puiden erikoismuotoja on paljon käärmekuusista Tapionpöytiin ja Kumopadoista liuskelehtisiin koivuihin ja myös värimuunnoksia paljon purppurakuusista kultakuusiin ja niistä vielä pylväsmalleja. Minun paikka kierrellä ja ladata akkuja. Usein yksin illalla myöhään – yksin, mutta en yksinäisenä.

Tänä kesänä Pekkalan puutarha ja lähipellot ja metsät saivat lisää kavereita kun tänne muutti ensin noin Riihimäen kaupungin asukkaiden verran mehiläisiä. Tänään heitä on jo Hämeenlinnan verran ja enemmänkin. Ahkeria ja suunnitelmallisia ja tarkkoja.

Kekin Outi toi keväällä Pekkalan Vanajan nurkalle pesän. Nyt tornitalo on kasvanut jo seitsemän kerroksen korkuiseksi. Ja työ hunajatehtaalla jatkuu. Myös ahkeruus näkyy jo puutarhankin sadossa. Pölytys ei ole vain tapahtunut vaan todellakin tapahtunut. Isoja ja maukkaita kirsikat ja myös omenaa ja luumut ja päärynätkin kasvavat. Kiitos mehiläisten.

Mehiläiset ovat siis pölyttäjiä, joita ilman me emme itseasiassa selviäisi. Mehiläiset ovat vastuussa jopa 90% maailman kansan ravinnosta. Pienet ja ehkä tarpeettomankin tuntuiset kaverit kantavat harteillaan elintärkeää roolia. Lähes kolmannes maailman ruuantuotannosta on perua siitä, että pölyttävät hyönteiset ovat tehneet työnsä.

Luin itseasiassa jostain, että jos mehiläiset katoaisivat maailmasta kokonaan, niin ihmiskunta tulisi kuolemaan seuraavan neljän vuoden sisällä. Ja vaikka näin ei nyt olekaan ainakaan vielä tapahtumassa niin kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana mehiläisten määrä on romahtanut maailmassa kolmanneksella ja vähentyminen on jatkunut.

Annetaan siis kukkien kukkia ja myös pölyttäjien pörrätä. Kivoja kavereita kun ei liikaa sotkeudu niiden töihin. Ei nekään ole montaa kertaa minun töihin sotkeutuneet. No silloin vähän kun myrkkyjen käytöstä ja myös luomusäädöksistä olemme keskustelleet ja päättäneet. Ja silloinkin tuntuneet olleen vain asianosaisia ja todellisia äänettömiä asiantuntijoita 🙂

Kotipihaan voi myös rakentaa ötökkähotelleja ja myös kuumalla säällä pieni astia ja siihen sokeria ja vettä voi olla väsyneelle lentäjälle elintärkeä tankkausasema matkalla kohti kotipesää. Mehiläiset voivat vaikuttaa siis väsyneiltä tai jooa kuolemaa tekeviltä, mutta ne voivat vain väsyä pitkillä matkoillaan. Kukkia haetaan muutaman kilometrinkin takaa ja usein tuota Pekkalankin puurtajien touhua katsellessani olen huomannut, että palatessaan kaverit pätkähtelevät uupuneina pesän reunalle ja kömpivät siitä sisään. Matka ottaa osansa.

Hunajaa näyttää siis tulevan hyvin. Outi on hoitanut pesää koko kesän ja tarkastanut, että kaikki on hyvin ja Kuningatar elossa ja pesällä tilaa kasvaa.

Tällä viikolla kuusikymmentä mehiläistutkijaa kymmenestä eri maasta kokoontuu  SICAMM (Societas Internationalis pro Conservatione Apis melliferae) 2018 -konferenssiin Mustialaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio toimii tummiin mehiläisiin keskittyvän konferenssin  suojelijana. Haukio myös totesi, että ”mehiläisten merkitys ekosysteemillemme on korvaamaton!”

Pekkalan hunajaa pitäisi olla tarjolla jo muutaman viikon päästä.

Ja kesä näyttää jatkuvan mitä kauneimpana. Aurinko lämmittää jo nyt kahdeksan aikaan kivasti järveltä päin. Mehiläiset jo ahkerina. Minä hitaassa aamussa. Kesää.

Kello 15.41 ja helteiseltä Hämeenlinnan torilta Vanajanlinnaan. Tänään perinteiset kaverijuhlat täällä ja tuntuu sääkin olevan aikalailla perinteinen. Nautitaan kesästä.

 

 

Kommentit