On ennätyksiä ja on Ennätyksiä.
Yksi tällainen Ennätys isolla E:llä on Paavo Nurmen sadan vuoden takainen menestys Pariisin olympialaisissa. Paavo Nurmi voitti vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa viisi kultamitalia. Nyt sata vuotta myöhemmin olemme jälleen koolla maailman parhaiden urheilijoiden johdolla Pariisissa eikä näiden sadan vuoden aikana kukaan muu ole pystynyt samaan juoksulajeissa.
Suomalaislegendan uran huippuhetkeksi muodostuivat Pariisin olympialaiset. Tuolloin 26-vuotias Nurmi voitti viisi kultamitalia: 1500 metrin ja 5000 metrin juoksussa, 3000 metrin joukkuekilpailussa, maastojuoksussa sekä maastojuoksun joukkuekilpailussa. Ja suurin uroteko oli Colombesin olympiastadionilla oli 10. heinäkuuta 1924, jolloin Nurmi voitti ensin 1500 metrin kisan ja heti perään, alle kaksi tuntia myöhemmin, juostun 5000 metrin kilpailun.
Historian kirjat kertovat kuinka Nurmea vielä vähän säästeltiin Pariisin kisojen alussa. Suomalaisjuoksija ei juossut 10 000 metrin kilpailua. Sen voittajaksi kruunattiin toinen suomalainen Ville Ritola. Sen jälkeen kaikki onkin legendaa.
Paavo Nurmi voitti urallaan yhteensä yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa. Maailmanennätyksiä mies teki 22 kertaa.
Nyt sata vuotta myöhemmin Nurmen kultamitalit ovat palanneet pariisilaiseen rahapajaan, jossa ne lyötiin siis vuonna 1924. Nurmen viisi kultamitalia on esillä nyt kisojen ajan rahamuseo Monnaie de Paris’n juhlanäyttelyssä Seinen rannalla Pariisin sydämessä.
…
Pariisiin rakennettiin vain yksi täysin uusi suorituspaikka – Kustannukset kuitenkin tuplaantumassa?
Rappioituvat suorituspaikat, autioituvat olympiakylät ja miljardien lasku.
Nykyaikaisten olympialaisten kustannukset ovat puhuttaneet jo pitkään. Forbes esimerkiksi kirjoitti Brasilian Rio de Janeiron olympilakylän olevan nyt aavekaupunki.
Meillä mm. Ilta-Sanomat on tehnyt upeampikin juttuja paljon puhuvine kuvineen entisten olympiakaupunkien ja -kylien rappioista:
IS: Hylätyt talot, autiot pihat – Kreikan olympiakylästä tuli aavekaupunki 10 vuodessa
IS: Entiset olympia-areenat rapistuvat paikoilleen – kuvat: loistelias Rio rappioitui alle vuodessa
Uusi Pariisin uimastadion ja -halli on rakennettu suomalaisesta puusta ja se on kisojen ainoa pysyvä uusi suorituspaikka.
Itse sain aikanaan seurata Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana Rion olympilaisia. Jo silloin pohdin nimenomaan tämän täysin kisoja rakennetun olympiakylän tulevaisuutta. Vuosi kisoista kuvat kertoivatkin miten alueen uimastadionit ja muut olivat rappiolla. Fiksua Riossa oli mm. Copacabanan rannalle väliaikaisiksi rakennetut beachvolley -areenat. Taisin jo silloin kirjoitella, että tällaisia ratkaisuja tarvittaisiin lisää ja myös kisaisänniltä ratkaisuja, missä kaikkea ei rakennettaisi kivijalasta alkaen.
Venäjän dikataattorin ja Kiinankin kisat taisivat olla tuhlaavaisuudessaan ylimenevimmät. Toivottavasti sellaisia kisoja ei enää koskaan nähdä eikä sellaisissa hallinnoissa. Tai samaan vastenmieliseen joukkoon lukeutui myös jalkapallon MM-kisat Qatarissa.
Mutta kyllähän myös Tokion olympialaisissa huomion kiinnitti valtavat uudet rakennukset. Kustannukset paukkuivatkin räjähdysmäisesti yli ja koko totuus ei ehkä koskaan edes selviä. Julkisuudessa on ollut sellainen hintalappu kuin 20 miljardia ja jos tämä on totta niin se tarkoittaisi, että Tokion kisat ylittivät alkuperäisen budjettinsa 300 prosentilla. Ja vaikka nyt Pariisin olympialaisia varten rakennettiin ainoastaan yksi täysin uusi ja kisojen jälkeen pystyyn jäävä suorituspaikka, niin näyttää ranskalaistenkin budjetit paukkuvan? Julkisuudessa on kerrottu, että kustannusarvio kisoista olisi noussut neljästä miljardista eurosta 8,8 miljardiin euroon. Pariisista näyttää siis tulevan nyt jo kolmas olympiakaupunki peräkkäin, joka ylittää budjettinsa yli 100 prosentilla. Vuoden 2016 Rionkin kisojen on nimittäin kerrottu ylittäneen budjettinsa yli 350 prosentilla.
Ymmärrän, että maailman turvallisuustilanne aiheuttaa massiivisia lisäkustannuksia ja myös moni muu, mutta voisiko jatkossa uutena normaalina pitää sitä, että kisat tulisi pystyä toteuttamaan olemassa olevilla suorituspaikoilla ja avajaisissakin vähempi olisi enempi?
Ja toisaalta minusta ainakin tuntui jotenkin hullulta, että Pariisissa sitten kisakylästä oli jätetty pois ilmastoinnit ja viilennykset. Naurettavaa viherpesua.
Aikanaan itse toimin Suomessa liikuntapaikkarakentamisestamme vastaavan toimielimen puheenjohtajana. Jo silloin nostin näitä asioita esille ja nostan jatkossakin. Järkevällä rakentamisella voidaan säästää paljon ja tehdä aikaa kestäviä liikuntapaikkoja ja myös
paikkoja huippu-urheilulle.
Tänään aamu alkoi tuolla uudelle uimahallilla. Upeaa suomalaista puurakentamista ja hallin kattorakenteissa muuten jotain samaa kuin legendaarisessa Otahallissakin. Puupalkit kestävät aikaa.
….
Kello 17.01 ja päivä puolivälissä. Nyt aamun uimahyppyjen, Versailles’n ja Olympiamitalien näyttelyn jälkeen hetki hotellilla. Illalla vielä liikkeelle.