Pääministeri Sanna Marin on EU:ssa äärimmäisessä tiukassa paikassaan. Voisi sanoa, että tässä elpymisrahastoneuvottelussa punnitaan ensi kertaa todenteolla Marinin rahkeet ja myös asema ja vaikutusvalta EU-pöydissä. Lähtökohta asemoida Suomi ulos ns. Nuukasta Nelikosta ei luonut hyviä
Kuvakaappaus pääministeri Sanna Marinin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luodon Twitter-tililtä.
odotuksia, mutta onneksi nyt tuoreimmat tiedot kertovat, että Suomi olisi ainakin nähty tämän nelikon pöydiss,ä jos ei vielä viikosta voitaisikaan puhua. Monet EU-maat jo puhuvat. Tätä asemoitia me Kokoomuksen johdolla viikolla esitimme jo eduskunnassa ja hyvä, jos tätä paikkaa pidetään nyt edes jollain tavalla elossa.
Tässä lopulta myös kyse juurikin tästä mistä myös Vesa Vihriälä blogissaan kirjoitti ja mitä jo aiemmin myös lainasin. Vihriälä kirjoitti, että ”Se, että tosiasiallisia toimivaltoja ja vastuita muutetaan perussopimusten uudelleen tulkitsemisella, on ongelmallista erityisesti pienten valtioiden osalta. Isot maat voivat aina lähteä siitä, että riippumatta muodollisesta päätöksentekotavasta niiden kannalta merkittävistä asioista ei päätetä vastoin niiden omaa kantaa. Pienten maiden kohdalla näin ei välttämättä ole. Tämän vuoksi sopimusten hengen kunnioittaminen on tärkeää juuri Suomen kaltaisille maille.” Meidän ei tule siis sallia kehitystä missä pienten maiden asema edelleen heikkenisi tai toisaalta jättäytyä yksin. Ja myös edellisen vaalikauden valtiovarainministeri Petteri Orpon kaudella omaksuttu ns. Hansa-maiden perusajattelulle on edelleen sijaa ja tarvetta.
Vuonna 2018 tehty perusajatus lähti siitä, että jos jollakulla EU-maalla ei olisi maksukykyä, sen pitäisi neuvotella itse velkojapankkien kanssa ennen muiden maiden apuuntuloa. Petteri Orpo totesi silloin, että ”Tämä uusi esitys suojaa suomalaista ja eurooppalaista veronmaksajaa. Tällä pyritään kaikin keinoin välttämään tilanne, jossa Suomen ja euromaiden pitäisi taas alkaa maksaa lisää jonnekin kriisin sattuessa”. Ja tätä henkeä tarvittaisiin nytkin, vaikka koronan aiheutta kriisi onkin mittaluokassaan aivan ennennäkemätön. Mutta tämän kriisin hoidossa toimien tulisi nyt ennen muuta kohdistua aidosti ja vain koronan aiheuttamiin ongelmiin eikä näillä toimilla pidä missään tapauksessa paikkailla aiempien aikojen huonoa taloudenpitoa tai jopa tekemättömiä toimia.
Suomi on hakenut nyt EU:ssa onneksi asia ns. Nuukan Nelikon pöydistä. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz puhuikin jo Nuukasta Viisikosta vaikka kuulemma Suomi edelleen yrittää väittää ettemme kuuluisi aiempaan nelikkoon. Mutta myös Politico on kertonut Suomen olevan tässä pöydässä mukana ja vahvistavan näin aiemman nelikon neuvotteluasemia. Myös laajemminkin EU-pöydissä ja keskusteluissa aiemmasta nelikosta puhutaan nyt Nuukana viisikkona. Hyvä näin.
Me olemme Kokoomuksesta koko ajan edellyttäneet, että EU-rahoituksen on oltava vahvasti ehdollista sekä välineiden tarkkarajaisia. Mutta samaa aikaan myös sitä, että vahva ja toimintakykyinen EU on Suomen etu. Tavoitteena tuleekin olla kaikissa toimissa kilpailukykyisempi, yhtenäisempi ja vahvempi Euroopan unioni. Mahdollisesti nyt päätettävillä elvytysrahastoilla tuleekin tavoitella nimenomaan koko EU:n ja euroalueen nopeaa toipumista ja talouskasvua, mikä on vientivetoisen Suomen toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Suomen tulee kuitenkin pitää kiinni vaateesta tehdä EU:n elpymisrahastosta ehdollisuudeltaan tiukempi sekä edellyttää siltä selkeimpiä kriteerejä EU:n elvytysrahaston tuille. Nyt käsittelyssä oleva ns. Michelin ehdotus ottaa toki EU-komission esitystä paremmin huomioon EU:n hiilineutraalisuustavoitteen, aloittaisi lainan takaisinmaksut nopeammin sekä pyrkisi sitomaan EU-rahoituksen jäsenvaltion oikeusvaltiokehitykseen. Oikeusvaltiokirjausta tai edellytystä julkisuudessa olevien tietojen mukaan Unkari haluaa pois. Tätä ei missään nimessä Suomi voi kuitata. Se on minusta koko paketin toteutumisen yksi kynnyskysymys. Mutta valitettavaa on se, että meidän pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ole edelleenkään onnistunut neuvottelemaan Suomen keskeisiä tavoitteita mukaan pakettiin eikä sitä julkisuudessa olleessa muodossa voida hyväkyä.
Marinin hallituksen isot tavoitteet mm. rahaston matalampi kokonaistaso ja lainoina annettavan rahoituksen suurempi osuus, enintään 50/50 -jakom eivät näy esityksessä lainkaan. Myös viikonlopun tuorein kompromissiesitys on kaukana siitä mitä on tavoiteltu. Kaukana myös muuten siitäkin mitä keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni MTV3:lla Puheenjohtajatentissä kynnyskysymyksiksi luetteli. Kaiken kaikkiaan minusta niin kaukana, että tällaisena ei pitäisi Suomen sitä hyväksyä.
Viikonloppuun lähdettäessä budjetin kohdalla suurin muutos komission pohjaesitykseen oli viidelle jäsenmaalle tarjotut jäsenmaksupalautukset. Tämä ns. niukka nelikko, joka suhtautuu pakettiin vastahakoisesti, saisi siis pitää jäsenmaksupalautuksensa. Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska saavat vuosittain alennuksia EU-jäsenmaksuihin Saksan tapaan. Suomi ei kuitenkaan ollut näiden maiden joukossa ennen tätä viikonloppua, vaikka tuoreimpien tietojen mukaan Suomen talouskasvu on jäämässä ensi vuonna selkeästi jälkeen muista euroalueen maista. Tuoreessa EU-komission talousennusteessa maamme ensi vuoden talouskasvu on EU-maista itseasiassa kaikkein hitainta. Ennusteen mukaan maamme talous supistuu tänä vuonna 6,3 prosentilla ja kasvaisi vain 2,8 prosentilla vuonna 2021. Samaan aikaan koko euroalueen talous kasvaisi jo 6,1 prosentilla ja esimerkiksi Italian talous kasvaisi ensi vuonna yli 6 prosenttia ja Espanjan ja Ranskan taloudet nousisivat yli 7 prosentilla.
Elpymisväline oli Michelinkin esityksessä kooltaan komission alkuperäisen esityksen mukainen. Myös avustusten ja lainojen suhde oli sama. 750 miljardin kokonaisuudesta 500 miljardia euroa jaettaisiin avustuksina ja vain 250 miljardia lainoina. Viikonloppuna pakettia on hieman hiottu, mutta ei sellaiseksi, että sitä voitaisiin hyväksyä. Elvytyspaketin tulee olla kaiken kaikkiaan merkittävästi pienempi ja lainapainotteisempi. Ymmärtääkseni tätä myös Marinin hallitus on siltä edellyttänyt? Elvytystoimien tulee olla myös lyhyemmät kuin neljä vuotta ja komission ottamien lainojen maksuajan esitettyä lyhyempi.
Suomen pitkäaikainen periaatelinja on kuitenkin ollut, että jokaisen EU-jäsenvaltion täytyy vastata omista veloistaan. Tästä perusperiaatteesta Suomen tulee pitää kiinni myös pääministeri Marinin kaudella. Näin merkittävää avustuspainotteisuutta ei Suomen tulekaan hyväksyä. Lisäksi Suomen tulee pitää prioriteettina kestävän takaisinmaksusuunnitelman luomista. Myös esityksen investoinnit uuteen kasvuun, kuten infrastruktuurihankkeisiin, tutkimukseen ja digitalisaatioon ovat riittämättömiä ja myös osa ehdotetuista ns. omista tulonlähteistä, kuten niin sanottu digivero, ovat Suomen kannalta ongelmallisia.
Esitys ei riittävällä tavalla aseta tukea saaville jäsenmaille myöskään rakenne- ja talouspoliittisia ehtoja. Lainaa nostettaessa on sovittava myös keinoista, joilla se maksetaan takaisin. Koronaelvytyksen täytyy painottua lisäksi niille alueille ja sektoreille, jotka kärsivät koronakriisistä eniten. Tämän pitää myös näkyä niissä kriteereissä, joilla elpymisrahaa jaetaan.
EU-rahoituksen tuleekin olla vahvasti ehdollista sekä välineiden tarkkarajaisia. Rahoitus pitää sitoa talouden rakenteiden uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin. EU rahoituksen oikeusvaltiokehitykseen sitovan mekanismin pitää olla toimiva. Oikeusvaltiomekanismiä ei tule vesittää edes koronakriisin varjolla eikä Unkarinkaan puristuksessa. Haastetta tässä siis todellakin riittää.
Neuvottelut ovat nyt jo pitkittyneet kahdesta päivästä tälle päivälle. Sunnuntain neuvottelut eivät ole vieläkään ratkaisua tuoneet. Marin on siis nyt todella kovassa paikassa. Varaa epäonnistumiseen ei ole, sillä se maksaisi valtavasti. Myös maamme perustuslain vaateet tulee ottaa huomioon.
Kello 19.21. Huomenna meidän tarkoitus lähteä pienelle lomaretkelle ystäväperheen kanssa. Katsotaan minne tuuli kuljettaa. Helteinen kesäpäivä näin päätökseen. Tänään kävimme lounaalla Äijän mökillä ja iltapäivän kahvit nautimme vuosisatoja vanhassa Vojakkalan kylän Kallelan Kievarissa. Kannattaa muuten mennä kurkkaamaan kesän aikana sekin paikka. Ihastuttava ja mitä historiaa ja kievarissa jopa pysähtynyttä, vangittua, historiaa.
