Onko taktinen äänestäminen tullut jäädäkseen?

Blogi, tiistaina 30.01.2024

Eduskuntavaalit 2019, Presidentinvaalit 2024…

Taktisen äänestämisen onnistumisia ja epäonnistumisia. Mutta onko taktisen äänestämisen ilmiö tullut jäädäkseen?

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa silloinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) kannusti demarileirin kanssa ihmisiä äänestämään demareita varmistaakseen vihervasemmistohallituksen jatkon. Marin vahvisti viestiään pelottelemalla sinimustalla hallituksella jne. Viesti oli kohdennettu vasemmistoliittoa ja vihreitä sympatiseeraaviin äänestäjiin ja viesti menikin läpi. Syyskuussa julkistettu Vaalitutkimuskonsortion Taktinen äänestäminen -tutkimus paljasti, että eduskuntavaaleissa demareita äänestäneistä 6 prosenttia piti kuitenkin puolueista SDP:tä enemmän vasemmistoliitosta ja 5 prosenttia vihreistä.

Asiantuntijat laskivat, että Marin onnistui pelottelullaan ja taktiseen äänestämiseen kannustamisellaan keräämään SDP:lle +37 000 ääntä vasemmistoliitolta ja +31 000 ääntä vihreiltä. Yhteensä siis 68 000 suomalaista äänesti ns. taktisesti demareita. SDP: kannatus vaaleissa oli 19,9 prosenttia, mutta ilman näitä vihreitä ja vasemmistoliittoa enemmän komppaavien ääniä kannatus olisi ollut vain 17,8 prosenttia.

Tästä huolimatta Marinin johdolla SDP koki vaalitappion pudoten ykköspaikalta kolmoseksi. Taktinen äänestäminen ei siis tuonutkaan jatkoa vihervasemmistohallitukselle. SDP sai toki muutaman lisäpaikan eduskuntaan, mutta teki sen vihreiden ja vasemmistoliiton kustannuksella.

Nyt presidentinvaaleissa vihreät iskivät takaisin. Viime viikon lopun Ylen viimeinen gallup kannusti nyt vihreät Pekka Haaviston toimimaan Marinin tapaan. Some ja uutiset täyttyivät viesteistä, että ”nyt on vaara, että perussuomalaisten Jussi Halla-aho nousee kakkoseksi ja ajatelkaapa, jos kakkoskierroksella olisikin Stubb ja Halla-aho?”. Pelottelu upposi ja tällä kertaa söi SDP:n Jutta Urpilaisen ja vasemmistoliiton Li Anderssonin kannatusta vihreiden Pekka Haaviston hyväksi. SDP:tä eduskuntavaaleissa tukemista näytti valtaosa asettuneen Haaviston taakse jo avauskierroksella ja vasemmistoliittoakin tukemista ehkä jopa puolet.

Nyt siis taktinen äänestäminen toimi ja Haavisto varmisti kakkospaikkansa ja paikan toiselle kierrokselle. Olisi todennäköisesti toki tehnyt sen ilman tätäkin manööveriä. Halla-ahon kannatus nimittäin näytti olleen aikalailla stabiili perussuomalaisten kannatus. Ilman viime hetken taktista äänestämistä Urpilaisen ja Anderssonin kannatukset olisivat olleet joitain prosenttiyksikköjä suuremmat, mutta ei kuitenkaan sellaisia, että tilanne olisi muuttunut. Urpilaisen kohtaloksi nimittäin koitui jo asetelma lähdöstä pitäen missä SDP:n kannattajat pitivät Haavistoa omaa ehdokastaan parempana presidentin tehtävään.

Mutta lopputulema on se, että taktista äänestämistä molemmissa vaaleissa ja kysymys kuuluukin, että jatkuuko tämä tulevaisuudessakin?

Eduskuntavaaleissa taktinen äänestäminen koituu aina toisen puolueen karuksi tappioksi vähempinä kansanedustajapaikkoina. Presidentinvaaleissa tilanne on henkilövaalin takia hieman toisenlainen ja ennen muuta siksi, että valittavia on vain yksi. Mutta eduskuntavaaleissa tilanne saattaa ajaa poliittista kenttää enemmän kaksipuoluejärjestelmän tyyliseen suuntaan, missä pienpuolueet jäävät

taktisen äänestämisen häviäjiksi.

Mielenkiinnolla jäädään tätä seuraamaan.

Nyt takana jo eduskunnassa Valtion Liikuntaneuvoston kokous ja kohta Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan kokous alkamassa. Illalla sitten Lappiin. Rovaniemeltä liikkeelle kakkoskierroksen Stubb-kiertueeni.

 

 

 

 

 

 

Kommentit