Myönnän olevani enemmän kuin huolissani itärajastamme. Vuoden 2015 tapahtumien olisi pitänyt avata silmät ja diktaattori Vladimir Putinin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan saada toimet liikkeelle.
Miksi olemme näin sinisilmäisiä?
Valitettavasti pelkään ja uskonkin, että hybridivaikuttaminen ei ole itärajaltamme ohi, vaan se on vasta alkamassa. Lainsäädännön vasemmistohallituksemme suostuin lopulta eduskunnan opposition paineessa korjaamaan rajalain osalta niin, että raja voidaan lain puolesta sulkea, jos sen yli alkaa tulla ihmisiä osana välineellistettyä maahanmuuttoa. Tällaisessa siis Putin käyttäisi ihmisiä aseenaan vuoden 2015 tapaan ja työntäisi heitä yli itärajan yli kantokykymme. Tällaisesta saimme esimakua joku aika sitten (11/2021) Valko-Venäjän ja Puolan rajalta. Puola oli tilanteessa heräillä ja valmis ja esti painostamisen pakolaisia hyväksi käyttäen.
Kysymys kuuluukin, että onko meidän raja tällaiseen valmis?
Ja valitettavasti joudun itse vastaamaan, että ei ole. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei ole jostain syystä halunnut eikä näin ollen ei myöskään ole ryhtynyt rakentamaan vastaavaa aitaa itärajallemme. Nykyresursseilla ja järjestelmillä ei kymmeniä tuhansia ihmisiä pystytä pysäyttämään jos Putinin Venäjä alkaa puskea nopeasti tuhansia ihmisiä kohti rajaamme. Jo syyskuussa Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara totesi Ylellä (26.9.2022), että itärajan aita olisi välttämätön laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon hallitsemiseksi. Mitään ei ole puheiden lisäksi tapahtunut ja nyt STT:n tiedot kertovat, että nykyhallitus ei edes olisi päättämässä aidan rakentamisesta? Vastustaako aitaa nyt vasemmistohallituksessa kuitenkin joku puolue? Keskusta, RKP, demarit vai vihreät? Vai puuttuuko hallitukselta kokonaan tahto turvata itärajamme puheita tiukemmin?
Rajavartiolaitoksen selvityksen mukaan vähintään noin viidennes maamme itärajasta pitäisi aidata laittoman maahantulon estämiseksi. Nyt tarvitaan tekoja ja nopeaa reagointia. Kriittisimmät kohdat tulisi aidata nyt Puolan tapaan nopeasti ja sen jälkeen ryhtyä kiireellä varsinaisen pysyvän aidan rakentamiseen. Ei tässä voida odotella uutta hallitusta vaan vastuu on nyt pääministeri Sanna Marinilla ja hänen hallituksellaan.
Oma arvioni tilanteesta on se, että Putinin Venäjä tulee käyttämään pakolaisia aseenaan EU:ta ja sen keskeisenä osana meitä vastaan jo lähikuukausina. Valitettavasti ilman Rajavartiolaitoksenkin vaatimaa aitaa olemme jälleen kerran EU:n heikoin lenkki.
Onko talven energiakriisin kanssa niskassamme samaan aikaan myös uusi pakolaiskriisi? Toivoisin, että olisi väärässä.
Ps. Rajamme vuotaa muuten edelleen tasaisella viralla myös venäläisiä? Ei raja ole kiinni vaikka niin ehkä puheissa on annettu ymmärtää? Ja samaan aikaan Norja kertoo pidättävänsä droneilla vakoilevia venäläisiä ja myös meillä dronet ovat ”löytäneet” tiensä kriittisten kohteiden läheisyyteen. Miksi Marin, tällaista sinisilmäisyyttä?
….
Kello 19.30
Muistoissa Helena Hirviniemi – Helena opetti paljon mitä yhdistys- ja järjestötyö merkitsee ja miten se tehdään sydämellä ja yhdessä.
Tänään sain viestin, että pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja ja -tekijä, ystäväni, Helena Hirviniemi oli kuollut. Helenan lapset kirjoittivat Helenan Facebook-sivulle, että Helena ”nukkui ikiuneen 16.10.2022 pitkäkestoisen sairauden uuvuttamana Lammin Sinipellavan hoivakodissa 74 vuoden iässä”.
Helena toimi Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja 1995-2003. Pitkän rupeaman. Ja noina vuosina tulin itsekin valituksi nuorukaisena piirihallitukseemme. Hetki sitten Raimo Rajaojaa muistellessani tähänkin aikaan viittasin ja siihen miten minut nuorena poikasena tuohon pöytään Lopelta haluttiin. Pöytä oli tärkeä ja arvokas. Piirin toiminnanjohtajana toimi suuresti arvostamani Jussi Kökkö ja piirin puheenjohtajana Helena Hirviniemi. Se oli pöytä missä sain todellisen korkeakoulun järjestötyöhön ja piiritason päätöksentekoon. Se oli minulle myös ensimmäinen luokka korkeakoulua politiikkaan. Jussi oli työssään erinomainen – vahva ja osaava – aatteellinen ja periksi antamaton. Ja Helena puheenjohtajana juuri sellainen millainen puheenjohtaja parhaimmillaan on. Hänen ja Jussin suhde oli kuin hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan suhde hyvin toimivassa yrityksessä ja Helena linjasi ja otti kantaa. Mutta Helena myös kuunteli – meitä kaikkia – nuorimpiakin. Hän katsoi kaikkia samalta tasolta ja arvosti erilaisia näkemyksiä ja keskustelua, mutta osasi sitten vetää ne yhteen ja viedä piiriämme oikeaan suuntaan. Helena oli päätöksenteon ammattilainen ja sitä hän oli myös kuntapäättäjänä, kunnanjohtajana, hallintojohtajana ja lukuisissa eri tehtävissä, mutta aina oman roolinsa ja asemansa tarkasti tietäen ja pitäen.
Hämeen Kokoomus myönsi vain muutama viikko sitten Helenalle 100-vuotiaan Hämeen Kokoomuksen juhlamitalin. Saantosanoissa todettiin, että ”Helenan työ Kokoomusyhteisössä on esimerkki siitä moninaisuudesta, jolla työtä kansanliikkeen ja isänmaan eteen voi tehdä”.
Helena osallistui pitkän uransa aikana kokoomuksessa järjestötoimintaan niin paikallisyhdistyksessä, piirin puheenjohtajana kuin puoluehallituksessakin. Eduskuntavaaleissa Helena oli ehdokkaana vuonna 1995. Ne vaalit muistan hyvin – melkeinpä paremmin kuin omat ensimmäiseni. Oppikoulu nekin.
Hämeen Kokoomuksen juhlamitalin yhteydessä todettiin, että ”Helenan ja hänen läheistensä mieltä lämmittää luottamus siihen, että kokoomustyö oman lähiyhteisön ja isänmaan eteen jatkuu tulevien sukupolvien toimesta”. Näin se on ja näin me teemme.
Vuonna 2014 elokuun 30. päivänä kirjoitin alla olevan kuvan yhteyteen missä olen Helenan ja kollegani, myös piirinpuheenjohtajanakin Helenan ja minun tapaan toimineen Kalle Jokisen kanssa, että ”Helenan ja Kallen aikana sain aikanaan ison opin Hämeen Kokoomuksen piirihallituksessa. Arvostan kumpaankin todella paljon. Paljon oppia sain joita nyt yritän käyttää hyvin ja viedä eteenkin päin.”
Arvostan tänäänkin. Muistan ja kiitän. Kunnioitan Helenan elämäntyötä ja otan osaa Helenan läheistenkin suureen suruun. Tiedätte, että Helenan poislähtö kosketti syvältä ja rajusti meitä monia ja se kertoo eniten Helenasta.
Muistoissa Helena.