”On oma valintamme, olemmeko lähinnä ostaja vai myös myyjä. Parasta on olla molempia”

Blogi, torstaina 27.07.2023

”Ukrainalaiset käyttävät ammuksia karkeasti laskettuna saman verran kuin Yhdysvallat pystyy niitä tuottamaan vuodessa.”

Viron NATO-suurlähettiläs Jüri Luikin haastattelu Postimees -lehdessä on lukemisen arvoinen. Luik toimii tällä hetkellä heinäkuussa perustetussa Nato-Ukraina -neuvostossa. Uusi Nato-Ukraine Council eli NUC, jossa 32 Nato-maata ja Ukraina istuvat tasavertaisesti samassa pöydässä, on osa Naton uutta Ukraina-politiikkaa, niin sanottua Vilnan pakettia. Naton Vilnan huippukokouksessa perustettu uusi

Nykyisin on entistä suurempi merkitys sillä tuleeko tuotteet tai edes niiden osat Kiinasta vai toisesta Nato-maasta.

neuvosto kokoontui heti tällä viikolla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin pyynnöstä. Ensimmäinen NUC:n aiheena oli Venäjän päätös vetäytyä viljasopimuksesta ja huoli siitä, että ruokakriisi iskee maailmaan rajusti.

Jüri Luik nostaa haastattelussa esille myös huolen lännen puolustusteollisuuden tilanteesta. Virolaisasiantuntijan mukaan monet Nato-maista eivät ole saavuttaneet edes Naton edellyttämään kahden prosentin tasoa. Vilnassahan tämä tavoitetaso muutettiin ns. lattiaksi aiemman kattoajattelun sijaan. Mutta huolta aiheuttaa myös se, että puolustusteollisuus ei ole pystynyt vastaamaan tilanteeseen. Luikin mukaan kun, ”yhtäkkiä tulee valtavia tilauksia, eivä ne pysty avaamaan uusia tehtaita tarpeeksi nopeasti” ja, että ”Edelleen löytyy koneita, mutta ei löydä insinöörejä ja IT-ihmisiä, jotka ovat kaikki menneet töihin muualle, missä he ovat hyvin palkattuja. Aseiden tuotantoa ei voida yksinkertaisesti ajaa, kuten se tehtiin tilauksesta toisen maailmansodan aikana. Yhdysvalloissa on jo asetehtaita, jotka työskentelevät kolmessa vuorossa”.

Tässä meillä olisi myös Suomessa isot mahdollisuudet. Meidän korkea teknologinen osaaminen pitäisi pystyä nyt kääntämään puolustusteolliseksi vahvuudeksemme. Meillä on perinteisten panssariajoneuvojen ja ampumatarvikkeiden osaamisen lisäksi myös merkittävää korkeaa osaamista sotilaskäyttöön tarkoitetun elektroniikan ja tietotekniikan valmistuksessa. Esimerkkejä on Patriasta Sakoon ja C.P.E. Productionista Bittiumiin. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA ry:ssä on tehty tällä saralla hyvää työtä.

Nato-maiden puolustusvoimat käyttävät omissa hankinnoissaan Nato Support and Procurement Agencya eli NSPA:ta. Naton jäsenmaana meille ja meidän yrityksille on nämä ovet avoinna ja pöydissä tuolit. Nyt nämä kaikki paikat pitää osata hyödyntää täysimääräisesti.

Muuttuneessa maailman poliittisessa tilanteessa ja esimerkiksi Kiinan Venäjä sympatiseeraamisen myötä eri yritykset niin siviili- kuin ennen muuta sotilaselektroniikan puolella eivät enää halua ostaa kiinalaisia, mutta eivät edes Kiinassa tehtyjä tuotteita. Tämäkin avaa uusia mahdollisuuksia korkean osaamisen tuotteille ja tuotannoille.

Euroopan ja koko lännen tulee nyt määrätietoisesti nopeuttaa puolustusmateriaalin tuotantoa Euroopan turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi, mutta myös pitkittyvän Ukrainan tukemisen jatkamiseksi. Jo nyt Euroopassa on pulaa puolustustarvikkeista. Maat ovat tukeneet Ukrainaa suurella määrällä puolustusmateriaalia ja nyt ne pyrkivät paikkaamaan omia varastojaan. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotantoa on pystyttävä nyt myös pelkkien puheiden lisäksi lisäämään Euroopan turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi sekä Ukrainan tukemisen jatkamiseksi.

Euroopan ja myös meidän omalle puolustusteollisuudelle on annettava lisävauhtia, jotta tuotantoa voidaan kasvattaa vastaamaan tarpeita.

Meidän tulee jatkaa Ukrainan tukemista puolustusmateriaalin avulla ja tässä pitäisi nyt mahdollistaa myös vienti suoraan tuottajilta, sitoutua maana myös pitkäjänteisiin ja ennakoiviin ostolupauksiin teollisuudeltamme. Tällöin investointeja pystyttäisiin tekemään ja skaalaamaan todenteolla tuotantoa.

Hallitusneuvotteluissa me jo päätimme vahvistaa kotimaisen puolustusteollisuuden vientimahdollisuuksia. Hallitusohjelmaan kirjasimme, että jatkossa Suomi ei enää vientilupiin laita muita verrokkimaita tiukempia vientiehtoja.  Myös haluamme luvituksella varmistaa sen, että Suomesta tehdyille kaupoille ja tuotteille on niiden elinkaaren päivitys- ja huolto varmistettu. Meidän tulee hyödyntää nyt täysimääräisesti jo EU:n olemassa olevien puolustusrahoitusinstrumenttien tarjoamat mahdollisuudet puolustusinnovaatioiden viennissä ja kehittämisessä.

Meillä on tässä paljon tehtävää. Euroopassa koko puolustus-, avaruus- ja ilmailusektori on noin 230 miljardin euron toimiala, joka työllistää lähes 900 000 ihmistä. Meillä Suomessa toimialan suuruus on kuitenkin vain 2 miljardia ja suora työllistävyys noin 8000 henkeä. Se on muuten vain noin viidennes esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Suomalaisella puolustusteollisuudella on erityistä osaamista liittyen mm. maa- ja meriajoneuvoihin, asejärjestelmiin, ampumatarvikkeisiin, johtamisjärjestelmä- ja tilannekuvatekniikkaan, tietoturvaan, fyysisiin suojaratkaisuihin ja järjestelmien elinkaaren hallinnan palveluihin. Nämä tuotteet ja palvelut hyödyntävät erilaisia teknologioita ja innovaatioita laajalla skaalalla.

Jotta meidän oma puolustusteollisuus voi jatkossakin pärjätä kilpailussa, on meillä panostettava nyt merkittävästi alan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, osaavan työvoiman riittävyyteen sekä ylipäänsä kilpailukykyiseen toimintaympäristöön esimerkiksi verotuksen, lainsäädännön ja logistiikan suhteen.

Suurimmissa EU:n jäsenmaissa ja Yhdysvalloissa puolustusteollisuus on merkittävä työllistäjä. Suurimmat EU-maat ovat ostaneet puolustusmateriaalia tähän saakka lähinnä kotimaastaan, mutta esimerkiksi Saksassa puolustushankintojen taso tulee olemaan jatkossa niin suuri, että tähän ei ole enää mahdollisuutta. Monissa maissa ei ole omaa teollisuutta lainkaan. Suomalaiselle puolustusteollisuudelle avautuu kasvavat markkinat puolustusmateriaalin viennissä.

Yhdysvallat yrittää nyt kuusinkertaistaa ampumatarviketuotansa. Putinin hyökkäyssota Ukrainassa on herättänyt.

Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 2.1.2023: Kaliiberidiplomatian paluu. Hautala päättää erinomaisen kirjoituksensa toteamukseen:

”On oma valintamme, olemmeko lähinnä ostaja vai myös myyjä. Parasta on olla molempia.”

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit