”Ollos´ huoleton, poikas valveil´on” – Kahdeksan kymmenestä on valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjensä ja taitojensa mukaan

Blogi, torstaina 01.12.2022

Suomalaisten maanpuolustustahto ja Nato-kannatus ennätyskorkealla

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä maamme ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. MTS on tehnyt mielipidetutkimuksia vuodesta 1976 lähtien ja lisäksi mukana on kaksi kysymystä, jotka on esitetty suomalaisille säännöllisesti aina jo vuodesta 1964.

Mukana on myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä näkemyksiä turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana. Suomalaisilta kysytään myös huolta aiheuttavista tekijöistä, erilaisiin uhkiin varautumisesta, Euroopan unionin tulevaisuudesta, suhtautumisesta Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen, luottamuksesta Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia ja suhtautumisesta Euroopan unionin ja Naton väliseen yhteistyöhön, sekä Ukrainan auttamisesta. Tutkimuksen yksi iso arvo on sen poikkeuksellisen pitkä jatkumo.

Turvallisuusympäristömme ja myös koko Euroopan turvallisuusympäristö on ollut rajussa myllerryksessä kuluvan vuoden aikana. Eurooppa on kohdannut perinteisen sodan, kun Putinin Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun. Ja myös maamme on ehtinyt jättää myös Naton jäsenyyshakemuksen.

Naton kannatus suomalaisten keskuudessa onkin noussut nopeasti. Vuosi sitten syksyllä 2021 vielä yli puolet suomalaisista oli sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla ja Nato sai tuekseen vain noin neljänneksen suomalaisista. Tämän vuoden helmikuun 24. päivä muutti suomalaisten asennoitumisen Natoon. Keväällä 2022 toukokuussa vastaavassa tutkimuksessa kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa liittoutumista tuki jo yli puolet vastaajista. Ja nyt reilu puoli vuotta myöhemmin lähes yhdeksän kymmenestä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomi on hakenut Naton jäseneksi. Kahdeksan kymmenestä katsoo, että Nato on eniten Suomen turvallisuutta lisäävä taho, kun vielä vuosi sitten vain vajaa kolmannes ajatteli näin. Myös käsitys Yhdysvaltojen myönteisestä vaikutuksesta maamme turvallisuuteen on vahvistunut selvästi ja samaan aikaan Venäjän kielteinen vaikutus on lisääntynyt. Tänään yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Venäjä vaikuttaa kielteisesti Suomen turvallisuuteen.

Vaikka nyt menemmekin Natoon, niin edelleen yli kahdeksan kymmenestä pitää nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannatettavana. Asevelvollisuuteen perustuva malli nähdään edelleen parhaaksi maamme puolustusjärjestelmälle. Olen itse täysin samaa mieltä. Lopulta jokainen maa on itse vastuussa omasta puolustuksestaan. Näin se on Natossakin, vaikka turvatakuut ovatkin maailman parhaat.

Erityisen ilahtunut olen siitä, että myös maanpuolustustahto on edelleen ennätyskorkealla. Kysymys kuului: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” Kysymys on esitetty tutkimuksissa 44 kertaa ja nyt myönteisesti vastaavien osuus on korkein koko mittaushistoriassa. Yli kahdeksan kymmenestä vastasi: Kyllä. Alhaisimmillaan myönteisten vastausten osuus on ollut 1970-luvun alussa reilussa 40 prosentissa.

Muutos on ollut nopea ja merkittävä. Vielä syksyllä 2021 vain noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti, jos maahan hyökätään – toukokuussa 2022 ja nyt jo neljä viidestä.

Myös henkilökohtainen maanpuolustustahto on vakaalla pohjalla. Kysymys kuului, että ”olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Kysymykseen vastaa myöntävästi jälleen kahdeksan kymmenestä. Voimme todeta ”Ollos´ huoleton, poikas´ valveil on”

Kun katsotaan koko aikasarjaa, havaitaan, että uhkaavammaksi sotilaallisen tilanteen maamme lähialueilla on arvioitu muuttuneen vuonna 2014 ja keväällä 2022. Kumpanakin vuonna muutos edelliseen vuoteen verrattuna on ollut merkittävä ja syyllisenä Putinin Venäjän toimet. Yli puolet suomalaisista arvioi nyt sotilaallisen tilanteen maamme lähialueilla uhkaavammaksi. Ja tämä ehkä näkyy siinä, että enemmistö suomalaisista tukee nykyisiä päätöksiä korottaa puolustusmäärärahoja. Tuki on historiallisen vahva – vain kahdesti aiemmin vuosina 1970 ja 2014 – yli puolet suomalaisista on antanut tukensa puolustusmäärärahojen korottamiselle. Ja samaan aikaan luottamus omiin puolustusvoimiimme on vankkaa ja myös luottamus puolustuspolitiikan ja ulkopolitiikan hoitoon on vahvistunut.

Suurin huolien aiheuttaja suomalaisten mielissä onkin juuri Putinin Venäjä. Seitsemän eniten huolestuttavaa asiaa on yhteydessä Venäjään ja sen toimiin ja niiden takana tulee sitten poliittisten ääriliikkeiden nousun uhka ja järjestäytynyt rikollisuus.

Toisaalta olen tässä menneen vuoden aikana monet kerrat miettinyt myös juuri tätä maanpuolustustahdon merkitystä. Eilen viimeksi, kun vietimme tai muistimme talvisodan syttymisen muistoa. Marraskuun viimeinen 1939 käynnisti kunniakkaan puolustustaistelun – 105 kunnian päivää – missä me taistelimme raukkamaista hyökkääjää vastaan. Maanpuolustustahto oli korkea ja suomalaiset kestivät. Kiitos heille kaikille!

Ukrainan tapahtumat nyt toistavat tätä. Sama raukkamainen itänaapurimme nykyisin taas Venäjä, talvisodan aikaan Neuvostoliitto, käy kaikin keinoin viattoman maan kimppuun. Venäjä ei kunnioita edes sodan alkeellisimpiakaan sääntöjä. Ja toisaalta Ukraina on osoittanut sen, että miten suuri merkitys on tahdolla. Ukrainalaisilla on ollut syys puolustaa isänmaataan ja vapauttaan, kun venäläissotilailla ei ole ollut mitään järkevää syytä hyökätä veljeskansan kimppuun. Ei siis muuta kuin diktaattori Vladimir Putinin hallinnon pakottaminen.

Venäjä sotilasmahti onkin osoittautunut Ukrainassa tyhjäksi divisioonaksi. Menestys on ollut surkeaa ja nyt enää maa voi ohjuksin iskeä siviilikohteisiin tai energiainfraan, kun muuhun ei maan sotajoukot enää pysty. Venäjä ei ole enää kuin suurvalta valehtelussa.

Ukrainalaisten puolella on ollut tahto – tässä tapauksessa myös maanpuolustustahdoksi kutsuttu tahto. Pienemmin joukoin ja heikommalla kalustollakin maa on taistellut sinnikkäästi ja arvostusta ansaiten. Sota Ukrainassa on jälleen kerran siis osoittanut mikä miten suuri merkitys maanpuolustustahdolla on. Ja onneksi se on korkealla tasolla myös meillä. Se on voima mihin voimme luottaa tänään ja nojata huomennakin.  Ja tätä voimaa meidän pitää ylläpitää ja vaalia kaikin keinoin.

Tässä tärkeässä roolissa pitää kunnossa maanpuolustuksen resurssit. Ja myös huolehtia siitä, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön. Kokoomus on esittänyt, että kutsuntajärjestelmäämme kehitettäisiinkin niin, että koko ikäryhmä, niin nuoret miehet kuin naisetkin otettaisiin kutsuntoihin mukaan. Tavattaisiin koko ikäryhmä vielä kerran ja kerrottaisiin mahdollisuuksista. Itse myös kehittäisin myös erilaisia tapoja suorittaa oma osuus tästä yhteisestä vastuusta. Sen kulmakivenä asepalvelus – yleinen ja yhtenäinen – mutta rinnalla myös muita keinoja suorittaa oma osuus. Itse myös siviilipalveluksen muuttaisin malliin mikä palvelisi kokonaisturvallisuutta. Eli en itse kannata naisille pakollista asepalvelusta, mutta toivoisin lisää mahdollisuuksia osallistua. Tarjota siis entistä paremmat mahdollisuudet osallistua maanpuolustustyöhön. Ja onhan meillä myös muitakin ryhmiä, joilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua, kuten esim. diabeetikot. Minusta tätäkin pitää kehittää ja osallistuminen mahdollistaa.

Isossa roolissa on myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoava MPK. Sen resurssit pitää saattaa ja pitää kunnossa. Lisäksi päivittää lainsäädäntöä niin, että MPK voi helpommin ja laajemmin sekä monipuolisemmin tarjota sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta niin miehille kuin naisille, mutta myös nuorille. MPK:n laadukas ja hyvä työ muuten edistää maanpuolustustahdon kanavoimista

hyödylliseen toimintaan niin reserviläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden osalta.

Olen aivan varma, että mitä useammalla suomalaisella on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön, niin sitä korkeammalla tasolla maanpuolustustahtomme myös pysyy.

Ja en voi kuin kunnioituksella katsoa miten ylipäällikkömme, presidentti Sauli Niinistö myös tätä työtä ja työtään tekee. Joukkoja johdetaan edestä. Presidenttimme osallistui Maavoimien Kontio 22 -pääsotaharjoitukseen eikä pikkutakki ja nappaskengät päällä vaan maihareissa ja lumipuvussa yöpyen puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivisen kanssa harjoitusalueella puolijoukkueteltassa. Kipinävuorot oli varmasti kunnossa 🙂

Ehkä tämän perinteikkään tutkimuksen tärkein viesti oli kuitenkin se, että me olemme yhtenäisiä ja varaudumme kaikkeen yhdessä.

Tässä vielä kokonaisuudessaan tuo tänään julkaistu MTS:n 12/2022 tutkimus: Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, joulukuu 2022

….

Eduskuntapäivä tänään vauhdikas. Ja vielä täysistunto kyselytunnin jälkeen jatkuukin. Saa nähdä millaiseksi sapelien kalisteluksi se illalla meneekään, kun hallituspuolueet keskusta ja vihreät ottavat yhteen ympäristölainuudistuksesta. Vihreät jääneet tässä SDP:n ja vasemmiston kanssa yksin, kun oppositio ja keskusta ovat lakia vielä paremmaksi korjanneet. Eli oppositiosta siis voi todellakin vaikuttaa. Mutta näyttää siltä, että hallitus tämänkin riitelyn kestää tai sitten vihreät lähtevät? Katsotaan miten käy.

Nyt vielä töissä iltaa ja jatketaan jatketaan. Niin ja tässä myös tuorein Eduskunta TV:n jakso ja aiheena Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti.

 

 

Kommentit