Putin’s Stalemate, Trump’s Moment
Näin otsikoi The American Spectator John Herbst´n ja Adrian Karatnyckyn kirjoittaman artikkelin 27.4.2026. John Herbst on Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs ja tällä hetkellä hän toimii Atlantic Councilin Eurasia-keskuksen vanhempana johtajana. Adrian Karatnycky on saman keskuksen vanhempi tutkija. Venäjän heikko talous ja pitkittynyt sota Ukrainassa voisi siis nyt avata Yhdysvalloille paikan ratkaista tämä sota. Toimittajat muistuttavat, että vaikka Donald Trump on toiminut jo viisitoista kuukautta Yhdysvaltain presidenttinä ja puhunut sodan lopettamisesta, niin tästä tavoitteesta olla kuitenkin erittäin kaukana. Nyt kuitenkin Trumpilla voisi olla harvinainen tilaisuus kääntää tilanne ja saavuttaa kauan tavoiteltu tavoitteensa. Samalla muistutettiin, että 
”Vuoden 2026 ensimmäisten kuukausien aikana Ukraina on vallannut venäläisiltä enemmän alueita kuin Venäjä on vallannut Ukrainalta”. Tilanteen on arvioitu pysyvän tältäkin osalta ennallaan ja samalla Venäjä on poikkeuksellisen herkkä lännen pakotteille alati pahenevan taloustilanteessa johdosta.
Samaan aikaan Ukrainan menestyksen arvioidaan jatkuvan myös iskuissa syvälle Venäjän maaperälle. Ukraina on onnistunut aiheuttamaan tuhoa Venäjän öljynjalostamoille ja lentotukikohdille ja samaan aikaan sen aseteknologia kehittyy hyvää vauhtia. Lehti mainitsee mm. Flamingon, mikä on ukrainalainen pitkän kantaman hyökkäysdrooni, jolla on korkea tarkkuus ja parannettu häivekyky ja joka pystyy yltämään jopa 2 000 mailiin ja toisena Palianytsia- ohjusdroonin, millä on isketty jo pidempään Venäjän lentotukikohtiin ja sotilasvarastoihin. Samaan aikaan Ukrainan teknologinen kyvykkyys on herättänyt kiinnostusta monissa länsimaissa, joista mm. Saksan, Tanskan, Puolan ja Baltian maiden kanssa Ukrainalla on käynnissä yhteisiä projekteja. ”Näihin yhteisyrityksiin kaadetaan miljardeja eurooppalaisia dollareita, ja investoinnit kantavat hedelmää tulevina kuukausina ja vuosina”. Yhteistyötä on syntynyt myös Persianlahden maiden kanssa.
Ja Venäjän talouden tilannetta kuvataan vaikeaksi. Äskettäisessä Moskovan talousfoorumissa ekonomistit ennustivat, että jopa öljyn hinnan noususta huolimatta Venäjän talous supistuu tänä vuonna yli -2 prosenttia ja tämä prosessi todennäköisesti jatkuu kasvavan teollisuuden taantuman, investointien vähenemisen, jyrkän inflaation aiheuttaman henkilökohtaisen kulutuksen vähenemisen ja työvoimapulan seurauksena. Venäjän duuman talouspoliittisen komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Nikolai Arefjevin kuvasikin Venäjän taloutta tuhoutuneeksi.
Samaan aikaan Venäjän aivovuoto on kasvavaa. ”Yli 100 000 venäläistä on asettunut Turkkiin; arviolta 150 000 asuu nyt Serbiassa – suurin osa heistä Belgradissa – ja lisäksi 100 000 asettuu asumaan naapurimaahan Montenegroon.” Kuvaavaa on se, että Venäjää ei median mukaan näy ”missään tekoälytaloudessa”.
Kirjoittajat lopettavatkin, että ”Lyhyesti sanottuna sodanaikainen umpikuja, taantuva talous, hiipuva teknologiasektori ja kasvava huoli mahdollisesta kansan tyytymättömyydestä elintason laskuun viittaavat kaikki siihen, että presidentti Trumpilla on täydellinen aika tehostaa painostusta ja auttaa Ukrainaa tehostamaan sotilaallista painostusta Venäjää kohtaan”.
Toisaalta samaan aikaan Ukrinform.netin uutisessa 1.5.2026 Ukrainan kansalliskaartin komentaja Oleksandr Pivnenko totesi, että Venäjä voisi pystyä ylläpitämään hyökkäyksensä intensiivisyyttä vielä jopa kaksi vuotta nykyisistä tappioista huolimatta. Pivnenko oli todennut, että Venäjällä on mobilisaatioresurssi ja diktatuuri ja ne mahdollistavat tarvittavan määrän ihmisiä eturintamalle. Kiovan valtaamiseen ei Venäjällä arvioida olevan kuitenkin resursseja eikä esimerkiksi myöskään Slovjanskin ja Kramatorskin valtaamisiin. Venäjän tavoite lieneekin nyt Pokrovskin ja Kostiantynivkan haltuunottaminen.
Pivnenkon mukaan Venäjä on myöntänyt sen, että ukrainalaisista se ei saa orjiaan ja tämän kostamiseksi Kreml iskee nyt Ukrainan siviilikaupunkeihin.
Sodan luonteesta Ukrinform kirjoitti, että pelkkä joukkojen määrä ei enää ratkaise sotaa edes rintamalla. Jos Venäjä turvautuu laajamittaiseen mobilisaatioon, Ukraina valmistelee tarvittavat resurssit ja luottaa edelleen droneihin.
Ukrinformin uutisen taustalla oli LB.ua:n haastattelu: Kansalliskaartin komentaja Oleksandr Pivnenko: ”Luomme sellaisen puolustuksen, että sota menettää venäläisille kaiken merkityksensä”
Ukrainassa sodan luonne on siis muuttunut, mutta se ei tarkoita minusta sitä, että kaikki tulevat sodat olisivat tällaisia. Kuten joku aika sitten kirjoitin niin me emme valmistaudu edelliseen sotaan, vaan mahdolliseen tulevaan.
….
Aamulla kävin jo juoksemassa ja nyt lämmittelen saunaa. Suomessa tämä aamu valkeni kauniina ja onneksemme rauhallisenakin. Samaa ei siis voi sanoa Ukrainasta, missä kansa elää sodan keskellä jo viidettä vuotta. Toivottavasti Trump käyttää nyt tämän momentuminsa hyväksi.
Tänään vapaapäivä pitkästä aikaa ja illalla tarkoitus mennä juhlistamaan hyvän ystävän, rakkaan Eevan 50-vuotispäiviä Topenon Maamiesseuran talolle.
Hyvää toukokuun toista.
Toivonen est mort!
Tänään siis muistamme Henri Toivosta. 2.4.1986 – tasan neljäkymmentä vuotta sitten – Henri Toivosen B-ryhmäläinen Lancia Delta S4 syksyi Korsikalla rotkoon syttyen räjähtäen tulee. Henri Toivonen ja hänen kakkoskuljettajansa Sergio Cresto menehtyivät onnettomuudessa välittömästi. Kaksikko oli Korsikan rallin johdossa voitettuaan 12 erikoiskoetta 15:stä ennen ulosajoa, mutta nyt kaikki loppui.
Henkan muistoa tänäänkin kunnioittaen.
Legenda.