Äidinkieleen ja matematiikan lisäpanostuksia
Eivät lapsemme ja nuoremme opiskele tilastoja ja PISA-tutkimuksia varten, vaan elämäänsä varten. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että oppimistulosten ja osaamisen heikentyneestä tasosta ei tulisi olla huolissaan. Entisenä opettajana olen seurannut tätä kehitystä huolestuneena jo pidempään ja kuunnellut myös huolia kollegoiltani suomalaisista kouluista eri puolilta maatamme. Viesti on ollut aina sama: Olemme menneet huonoon suuntaan.
Vaikka huoli on aika lailla yhteinen kaikissa länsimaissa, niin meidän tehtävä on huolehtia ensisijaisesti meidän omien lasten ja nuorten pärjäämisestä tulevaisuudessakin. Heikon osaamisen oppilaiden määrä on kasvanut 2000-luvulla selvästi tärkeimmissä eli lukutaidossa ja matematiikassa, mutta myös luonnontieteissä.
Tilanteen vakavuus tunnistettiin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaneuvotteluissa ja vaikeassa taloustilanteessakin pidimme kiinni siitä, että osaamisesta ei voida säästää. Pääministeri Petteri Orpo itse alleviivasi, että koulutus pidetään erityissuojelussa silloinkin, kun rahaa on niukasti ja oikeastaan kaikesta joudumme säästämään.
Hallitusohjelmaan kirjasimmekin, että suomalaisnuorten osaamisesta huolehditaan ja oppimistulosten kehitys on käännettävä. Yli 9 miljardin euron talouden sopeutuksen ja säästöjen keskellä päätimme kuitenkin lisätä mm. perusopetukseen rahoitusta 200 miljoonaa euroa. Päätimme myös vahvistaa perustaitoja uudistamalla rakenteita ja myös erityisopetukseen tehdään reipas korjausliike.
Peruasiat keskiöön oli hallitusneuvotteluissa se osaamisen perusta, johon päätimme panostaa. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään nyt kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Haluamme vahvistaa perustaitojen luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen osaamista, jotta jokainen saavuttaisi peruskoulusta riittävät perustiedot. Alimmilla vuosiluokilla lisätään äidinkielen ja matematiikan opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla ja 3.–6. luokilla äidinkielen opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla. Tuntilisäykset jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin ja asetusmuutokset tulevat voimaan 1.8.2025.
Näin annamme koululaisillemme enemmän aikaa harjoitteluun ja vahvistamme perustaitoja, niin, että kaikilla nuorilla olisi perustaidot eli luku-, kirjoitus- ja laskutaito hallussa. Tälle perustalle on sitten hyvä oppia lisää myöhemminkin.
Samaan aikaan uudistamme myös erityisopetustamme. Oppimisen tukea koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Vähennämme opettajien hallinnollista työtä. Jokaisella oppilaalle haluamme varmistaa yhdenvertaisen mahdollisuuden saada tukea omaan oppimiseensa sekä ryhmän jäseninä, että yksilöinä. Yhtenäistämme ja selkiytämme tuenmuotoja ja samalla varmistamme riittävät resurssit ja osaamisen tukitoimien toteuttamiseen. Lisäksi päätimme vakiinnuttaa tasa-arvorahoituksen määrärahatason, joka on 2024–2026 vuosittain noin 50 miljoonaa euroa.
Nyt laitetaan perusasiat ja perusopetusta kuntoon. Siitä se lähtee.
Timo Heinonen
kansanedustaja
luokanopettaja, KM