Dam Removal Europe 2024 raportti kertoi, että viime vuonna Euroopassa purettiin ennätysmäärä virtavesien vaellusesteitä. Suomi teki tässä työssä ennätyksen, kun meillä 138 patoa poistettiin tai ohitettiin. Toiseksi eniten virtavesiään vapautti Ranska, missä vaelluskalojen tieltä poistettiin 128 estettä. Kahden kärkimaan, Suomen ja Ranskan, osuus tässä työssä oli siis mittava, sillä yhteensä esteitä poistettiin ja ohitettiin Euroopan maissa vain yli 500. Kahden kärkimaan osuus siis nousi näistä noin puoleen.
Työ meillä Suomessa jatkuu ja itse olen yrittänyt olla näissä myös enemmän kuin aktiivinen. Meillä on isoja esteitä ja pienempiä esteitä ja voisi sanoa, että jokaisen poistaminen on kalojen kannalta tärkeää. Tänään sain olla mukana tilaisuudessa, miss eteenpäin laitettiin Nummistenjoen padon purkua. Esitin viime vuoden lopulla eduskunnassa erillisrahoitusta Vanajavesisäätiölle nyt Vanajaveden vesistön yläjuoksun erilaisiin kunnostus, perusparannus ja vesistönhoito töihin. Rahoitus hyväksyttiin esittämälläni tavalla ja näin aiemmin päättämämme Vanajaveden isosorsimon kitkemishanke sai nyt jatkoa vesistön yläjuoksun toimilla. Tätä rahoitusta on nyt käytetty mm. Särkijärven laskeutusaltaan parantamiseen ja laajentamiseen, niitto- ja hoitokalastustöihin ja nyt isolta osin sitten tänne Nummistenjoelle sen vaelluskalaesteiden purkamiseen.
Nummistenjoki on siis noin 6,8 kilometrin mittainen joki, mikä yhdistää Loppijärven ja Kesijärven. Itse olen oppinut tuntemaan joen Loppijärven pään Isojokena, mutta virallisesti se taitaa olla koko matkalta Nummistenjoki. Joen alkupäässä sijaitsee Vanhankosken pato, minkä muutostyöt toivottavasti joskus myös saataisiin turhan sääntelyn purkamiseksi myös tehtyä, mutta nyt katseemme ja toimen kohdistui joen alajuoksulle noin kilometrin etäisyydelle jokisuusta. Myllypatoa ennen jokeen yhdistyy vielä Ojajoki. Nummistenjoessa sijaitsee siis nämä kaksi kalojen vaellukset estävää patoa, Vanhakosken säännöstelypato ja Nummisten myllypato ja koskia joessa on viisi, joista patojen alapuoliset kosket ovat varsin monimuotoisia rakenteeltaan.
Suunnitelma Nummistenjoen myllypadon purkamiseksi ja kosken ennallistamiseksi.
Tutkimukset kertovat, että Nummistenjoen myllypato sijaitsee ilmeisesti keskiaikaisella Meritiellä, mikä oli tuolloin lyhin reitti Hämeenlinnasta Raaseporiin. Historiatutkimukset kertovat, että paikassa olisi sijainnut mylly jo mahdollisesti keskiajalla, varhaisimmat karttalähteet myllypaikasta ja siihen liittyvästä padosta ovat 1700-luvulta. Nyt maastossa näkyvä pato on mitä ilmeisimmin rakennettu tai ainakin suurelta osin muokattu noin sata vuotta sitten vuonna 1929. Selvitykset padolta kertovat, että sen keskiosa on jo vaarassa romahtaa ja sen purku ja kosken ennallistusta onkin suunniteltu kalojen vaellusesteen poistamiseksi. Vuoden 2023 inventoinnin tulosten perusteella padon pohjois- ja eteläpuoliset kuivalla maalla olleet tukiosat, jotka ovat samalla toimineet kulkuväylänä padolle, on katsottu muuna kulttuuriperintökohteena säilytettäväksi jäänteeksi padosta.
Myllypadosta tehtiin kesällä 2023 arkeologinen inventointi (Takala ym 2023), jonka loppupäätelmien mukaan:
”Inventointi yhdistettynä historian tutkimukseen ja arkistotyöhön antaa mahdollisuuden ehdottaa tässä yhteydessä suojeltaviksi patorakenteen etelä- ja pohjoispuolella, kuivalla maalla olleita tukirakenteita. Näidenkin kohteiden suojeluarvo jää lopulta suojeluviranomaisten tehtäväksi. Itse pato on erittäin huonossa kunnossa ja romahtamisvaarassa. Sen säilymisen turvaaminen ja mahdollinen suojelu edellyttäisi padon uudelleenrakentamista. Muihin rakennuksiin liittyviä rakenteita ei tutkimuksessa ollut mahdollista todentaa.”
Kivirakenteinen myllypato on siis muuten erittäin heikkokuntoinen ja sortumisvaarassa eikä sen säilyttäminen nykyisellään ole järkevää kulttuurihistoriallisenakaan kohteena, mutta tästä huolimatta patoa on suunniteltu purettavan vain välttämättömältä osin ja purettu kiviaines on tarkoitus hyödyntää kunnostusalueella. Suunnitelmissa on ollut, että padon yläpuolelle palautettaisiin siinä aiemmin sijainnut koski ja myös padon alapuolinen perattu koski kunnostettaisiin. Ecoriver Oy Tmi Arto Hautalan tekemän Nummistenjoen padonpoisto- ja kunnostussuunnitelman mukaan yhteensä jokiuomaa kunnostettaisiin 120 m matkalta.
Erinomaisen hyvä vierailu Luken Haapastensyrjän metsänjalostuskeskukseen yhdessä puhemies Tarja Filatovin kanssa. Kiitos kutsusta ja kiitos erinomaisen hyvästä esittelystä ja annista.
Biologi Arto Hautalan 18.4.2024 tekemässä erittäin kattavassa ja perusteellisessa selvityksessä kerrotaan, että ”Nummistenjoelta ja Ojajoelta on kirjattu sähkökoekalastusrekisteriin neljä koealaa ja yhteensä kahdeksan kalastuskertaa vuosilta 2014-2023. Vanhan myllypadon alta on saaliiksi saatu särkiä ja ahvenia. Ojajoen yläosan kahdella koekalastusalalla on tavattu myös kivisimppuja, made ja yksi luonnossa syntynyt taimen, mikä kertoo jo monimuotoisemmasta koskielinympäristöstä. Kokonaisuudessaan tulokset kuvaavat joen koskielinympäristöjen melko heikkoa yleistilaa. Kalastus joessa on vähäistä.”
Tänään tämä työ otti askelia eteenpäin. Kunnostus- ja ennallistamistöille on nyt saatu rahoituksemme myötä Ely-keskukselta lupa ja työt on tarkoitus saada seuraavaksi käyntiin. Paikalla oli tänään patoalueen kiinteistön omistajat ja myös alueen vapaa-ajanasukkaita ja Kesijärven suojeluyhdistyksenkin väkeä ja oli mukava huomata, että työlle on jopa 110 prosenttinen tuki siellä. Miten niin näin kova, no siten, että maanomistajat antoivat suoraan luvan mm. maa-ainesten läjittämiselle lähialueille ja omien alueiden hyödyntämiseen myös itse työssä. Erinomaista ja kiitoksen arvoista. Tavoite on, että vanhan myllyn ja patorakenteiden purkamisen jälkeen jokea voidaan ennallistaa takaisin vaelluskaloille. Tällöin jokeen palautetaan kutusoraikkoa, poikaskivikkoja ja koskikivikkoja ja lohkareita. Näin siis pitkäaikainen tavoite Nummistenjoen patojen poistamiseksi vihdoin etenee. Ja pitää muistaa, että yksittäistenkin esteiden poistojen myötä voi vapautuu aina, joskus jopa kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille ja muille virtavesilajeille.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteen kanssa ennallistaa vähintään 25 000 kilometrin edestä virtavesiä vapaana virtaaviksi.
….
Vierailulla Haapastensyrjässä
Tänään sitten vierailimme iltapäivällä kollegani, varapuhemies Tarja Filatovin (sd.) kanssa vielä Haapastensyrjässä. Nykyään LUKEn hallinnoiman Haapastensyrjän metsänjalostus keskus perustettiin Lopen Läyliäisiin vuonna 1963 ja sen tarkoituksena oli tuottaa miljoonia vartteita siemenviljelyksiä varten. Nykyisin Haapastensyrjä on Suomen metsänjalostuksen keskus, jossa jalostetaan ja tutkitaan kotimaisia puulajeja. Metsänjalostuksella turvataan korkeatasoisten ja monimuotoisten siementen saatavuus metsänviljelyyn koko maassa. Haapastensyrjässä tuotetaan jalostusaineistoja, kehitetään metsänjalostuksen menetelmiä, tuotetaan vartteita metsäpuiden siemenviljelyksiin ja tutkitaan puiden ominaisuuksia. Tutkimusinfrastruktuuri ylläpitää lisäksi puutarhakasvien varmennettuja emokasveja, joista tuotetaan edelleen emokasveja taimistoille sekä säilyttää puutarhakasvien kansallisia geenivaroja.
”Taimitarhalla on kasvihuoneita ja avomaa-alueita koetaimien, vartteiden ja pistokasemotaimien kasvatukseen. Siemenkeskuksessa on karistamo käpyjen karistukseen ja näytteiden kuivatukseen sekä erilaisia pakkasvarastoja näytteiden säilytykseen. Mikrolisäyslaboratoriossa tehdään puutarhakasvien ja lehtipuiden mikrolisäystä sekä säilytetään puutarhakasvien ja kalakantojen kansallisia geenivaroja syväjäädytettyinä kryotankeissa.”
Lisäksi Haapasissa sijaitsee mielenkiintoinen 1960-luvun lopussa puutarha-arkkitehti Onni Savonlahden suunnitelman mukaisesti sinne perustettu Haapastensyrjän Sotupuisto. Puiston nimi tulee Haapastensyrjää tuolloin isännöineen Metsänjalostussäätiön alkuperäisestä nimestä Metsäpuiden Rodunjalostussäätiö ja nykyisin noin kolme hehtaarin puulajipuistosta löytyy noin 50 erilaista männyn, kuusen, koivun, lepän, haavan ja pihlajan erikoismuotoa ja se havainnollistaa upealla tavalla puulajiemme laajaa luontaista perinnöllistä vaihtelua. Monet puistossa kasvavista erikoismuodoista onkin löydetty jo 1940–60–luvuilla, jolloin Suomen metsistä valittiin tuhansia puita metsänjalostuksen kantapuiksi. Nämä monistettiin varttamalla talteen 1960–luvulla laajan metsäpuiden siemenviljelyohjelman yhteydessä. Puistossa kasvaa muun muassa kulta- ja pylväskuusia sekä liuskalehtikoivuja ja kääpiömäntyjä ja puiston nähtävyyksiin kuuluvat myös Suomen presidenttien puut. Presidenteistämme Urho Kekkonen, Mauno Koivisto (rauduskoivu), Martti Ahtisaari (mänty), Tarja Halonen (kynäjalava) ja Sauli Niinistö (alkimonistettu kuusi) ovat kukin vierailleet Haapastensyrjässä virkakaudellaan ja istuttaneet puistoon nimikkopuunsa. Puiston perustamiskuusen istutti aikanaan presidentti Usko Kekkonen, mutta tuon puun paikalla on enää vain muistolaatta, sillä puu menehtyi samana vuonna kuin presidentti Kekkonen kuoli vuonna 1986. Kummulle istutettiin myöhemmin kolme kultakuusta.
Syäkähdyttävä ja upea puulajipuisto ja siihen voi tutustua vapaasti lukuun ottamatta vanhojen päärakennusten pihapiiriä, joka on yksityiskäytössä. Kasvinosien kerääminen on kielletty. Haapastensyrjän Rotupuisto löytyy siis osoitteesta Haapastensyrjäntie 34, Läyliäinen.
Erittäin mielenkiintoinen kohde ja tärkeää tutkimustyötä kaikkineen. Haapastensyrjässä tuotetaan jalostusaineistoja, kehitetään metsänjalostuksen menetelmiä, tuotetaan vartteita metsäpuiden siemenviljelyksiin ja tutkitaan puiden ominaisuuksia. Metsänjalostuksella siis turvataan korkeatasoisten ja monimuotoisten siementen saatavuus metsänviljelyyn koko maassamme. Haapastensyrjässä tehdään tänä päivänäkin siis metsänjalostusta ja geenivarojen suojelua.
Mielenkiintoinen vierailu siis tälle maanantaille ja tärkeää ja arvokasta työtä Haapasissa tehdään. Kiitos siis kutsusta ja paikan esittelystä ja ajankohtaisista. Ilmaston muuttuessa tällaisen työn merkitys vain korostuu.
Nyt jo maakunta- ja kotikuntapäivän ilta. Huomenna sitten uusi eduskuntaviikko käyntiin.