Viime kevään hallitusneuvotteluissa tehtiin kunnianhimoinen ohjelma Suomen suunnan kääntämiseksi kohti uutta nousua. Suurimman huomion ovat saaneet julkisen talouden tasapainottaminen säästöillä sekä työelämän kilpailukykypaketti. Merkitystään vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se osa uudistusohjelmasta, joka on helpoin ja halvin toteuttaa: Normien purkaminen.
Vuodenvaihteesta alkaen kaupat ja parturi-kampaamot ovat saaneet vapaasti päättää, milloin ovat auki ja milloin kiinni. Tämä on ollut Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite ja nyt sen teimme. Päätös hyödyttää ennen muuta kuluttajia, mutta myös yrittäjiä sekä alan työntekijöitä. Eikä pidä unohtaa työttömiäkään, joille laajenevien aukiolojen myötä tarjoutuu toivottavasti lisää työtilaisuuksia. Jatkossa valta kauppojen aukiolosta ei ole lainsäätäjällä ja poikkeuslupia myöntävällä tai myöntämättä jättävällä virkamiehellä. Päätökset tekee kauppias itse kannattavuuden mukaan, eli viime kädessä kuluttajat, asikkaat, ratkaisevat. Tämä jos mikä on todellista demokratiaa.
On tärkeää saada tämän ratkaisun jatkoksi uusia avauksia vielä kevään aikana. Erityisen tärkeää on edistää sellaisia sääntelynpurku-uudistuksia, jotka mahdollistavat ja helpottavat investointeja ja työpaikkojen luomista. Suomen ja suomalaisten hyvinvointi voi nyt ja tulevaisuudessakin perustua ainoastaan suomalaiseen työhön, suomalaiseen yrittäjyyteen ja suomalaiseen omistamiseen. Normeja purkamalla voidaan keventää yritysten hallinnollista taakkaa, helpottaa ihmisten arkea ja vapaa-aikaa tai vaikka helpottaa rakentamista.
Esimerkkejä voi luetella vaikka kuinka paljon. Suomessa kaupan alaan kohdistuu kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen raskas sääntely. Otetaan esimerkiksi kauppakeskusten rakentaminen. Lainsäädännössä on tällä hetkellä 2000 neliömetrin pinta-alaraja, jonka ylittyessä joutuu tiukemman ns. suuryksikkösääntelyn piiriin. Rajoitus aiheuttaa merkittävän alalletulon kynnyksen ja pönkittää nykyisten suurten toimijoiden asemaa. Tilannetta voidaan tervehdyttää keventämällä rajoitusta eli nostamalla pinta-alarajaa nykyisestä. Keväällä sain itse johtaa Kokoomuksen osalta tämän osan hallitusneuvotteluja ja uskallan sanoa asiakirjaamme rakentamisen ja kaavoituksen osalta kovaksi ja muutoksia tuovaksi.
Työllisyys- ja talousvaikutukset näkyisivät nopeasti rakentamisessa ja välittyisivät myöhemmin myös kaupan alalle lisääntyvän volyymin kautta. Uusien toimijoiden kilpailuasema helpottuisi, mikä puolestaan tehostaisi markkinoita ja hyödyttäisi kuluttajia. Aukiolojen vapauttaminen toimii samaan suuntaan. Valikoimaa koskevissa rajoituksissakin olisi perattavaa. Esimerkiksi alkoholijuomien myynnissä päivittäistavarakaupassa on täysin keinotekoinen valmistustaparajoitus. Myydä saa vain käymisteitse valmistettuja juomia. Tälle rajoitukselle ei ole mitään uskottavia terveyspoliittisia perusteita. Nykytilanne suosii suuria, kansainvälisiä valmistajia. Myös oluen kellonaikaan perustuvista myyntirajoituksista voisi hyvin jo luopua.
Erityisen työllistävää olisi ravintola-alan toimintamahdollisuuksien helpottaminen. Aloittaa voisi esimerkiksi keventämällä anniskeluravintolan vastaavan hoitajan pätevyysvaatimuksia esimerkiksi niin, että nykyinen vaatimus kahden vuoden työkokemuksesta poistettaisiin. Myös aukioloaikoja voitaisiin tarkastella esimerkiksi luopumalla nykyisistä jatkoaikaluvista. Myös anniskelulupien myöntämisessä voitaisiin siirtyä nykyistä sallivampiin käytäntöihin esimerkiksi niin, että anniskeluluvan saanut ravintola voisi pelkällä ilmoituksella pitää esimerkiksi terassia tai muuta tilapäistä anniskelupaikkaa ulkoilmatapahtumassa.
Normien purkaminen ei ole pelkästään listojen laatimista. On tärkeää muistaa, että jokainen lakimuutos vaatii pohjalle kunnollisen lainvalmistelun. Siksi on tärkeää, että kun linjauksia normien purkamisesta tehdään, ne tehdään työn lisäämisen ja kasvun vahvistamisen kannalta vaikuttavimmat uudistukset kärkeen nostaen. Toisaalta jokainen normi ei suinkaan vaadi puretuksi tullakseen välttämättä mitään laki- tai asetusmuutosta, vaan usein pelkkä tulkintakäytännön tai ohjeistuksen muuttaminen riittää.
Näissä on nyt toimeen tartuttu.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen