Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus aloitti juhannusviikolla. Neljän puolueen kanssa lopulta löytyi yhteinen tahtotila laittaa maamme asioita kuntoon. Talouden tervehdyttäminen onkin Orpon hallituksen keskeisin tehtävä, sillä velan varaan rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei ole pahimmalla hetkellä kestävä.
Itse sain vastata osaltamme hallitusneuvotteluiden puolustuspolitiikan kokonaisuudesta. Tehtävä oli siis mielenkiintoinen, mutta myös nopeasti muuttuneessa maailman tilanteessa haastava.
Säätytalolla emme enää miettineet miten Nato-optio hallitusohjelmaan kirjattaisiin, vaan nyt mietimme sitä millainen Nato-maa Suomesta tulee. Me tulemme olemaan aktiivinen ja vastuumme kantava maa liittokunnassa. Tulemme osallistumaan täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan sitoutuen mm. mukaan Naton ns. 360-asteiseen eli koko liittokunnan kattavaan pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen. Osallistumme Naton operaatioihin, kansainvälisiin harjoituksiin ja tavoittelemme maahamme myös Naton osaamiskeskusta. Tulemme olemaan turvallisuuden tuottaja ja luotettava kumppani, joka omalta osaltaan edistää Naton uskottavuutta ja toimintakykyä. Tulemme myös pitämään puolustusmenot vähintään kahden prosentin tasolla suhteessa bkt:hen. Emme tule enää koskaan olemaan yksin.
Maamme puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Laajennamme kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa ja kasvatamme vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien naisten määrän 2 000:een. Tulemme myös mahdollistamaan varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille. Mahdollistamme myös evp-sotilaiden ja reserviläisten palvelemisen normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä 65 vuotiaaksi asti. Parannamme vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja vahvistamme ja kehitämme vapaaehtoisten alueellisten ja paikallisten joukkojen sekä muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden roolia ja asemaa. Haluamme nimittäin kaiken parhaan osaamisen parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Uusien materiaalihankkeiden painopiste tulee siirtymään seuraavaksi Maavoimiin.
Muutaman nostona vielä mainitsen, että EU:n lyijynkäyttökieltotavoitteiden vaikutukset haluamme rajata, niin, että ne eivät haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Turvaamme lisäksi maamme ampumaratojen toiminnan ja lisäämme niiden määrän noin 1 000 ampumarataa painopisteenä kivääri- ja toiminnalliset radat.
Ja loppuun vielä yksi tärkeä linjaus: Tulemme saattamaan lopulta kriisinhallintaveteraanien kuntoutuksen ja tuen vastaamaan muiden Pohjoismaiden järjestelyjä. Perustamme uuden yhden luukun periaatteella toimivan Kansallisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen ja varmistamme lainsäädäntömuutoksin, että apua saa jokainen myös traumaperäisistä stressihäiriöistä (PTSD) kärsivä. Kaveria ei jätetä.
Ja veteraani- ja lottaperinnetyö järjestetään niin, että muistotkaan eivät himmene. Sillä jatkossakin Suomi on hyvä maa. Se on paras maa meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustusvaliokunnan jäsen