Suomessa on vältelty keskustelua Natosta kuittaamalla se yleensä toteamuksella, että meillä on Nato-optio. Keskustelu on loppunut siihen, jo ennen kuin se alkoikaan. Jos keskustelu on vielä hetken jatkunut, niin yleensä se on pitänyt sisällään toteamuksen siitä, että nyt on väärä aika liittyä Natoon. Aika on siis yleensä ollut liian rauhallinen ja Natoon liittymisen on katsottu sitä rauhaa rikkovan tai sitten tilanne on ollut jännitteinen ja Natoon liittymisen on katsottu vain lisäävän jännitteitä. Natolle ei siis ole ollut sijaa majatalossa.
Uutistoimisto Ria Novosti kertoi jouluaattona miten Venäjän ulkoministeriön Maria Zaharova ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin kuulumattomuus Natoon on Venäjän mielestä tärkeä vakauden ylläpitäjä. Venäjän varoitti suorasanaisesti, että maittemme liittymisellä Natoon olisi vakavia seurauksia. Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla esittänyt erilaisia vaateita Natolle ja Yhdysvalloille. Näiltä on vaadittu lupauksia yli kyseisten maiden suvereniteetin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin otti poikkeukselliseen tilanteeseen kantaa uuden vuoden puheessaan. Niinistö ihmetteli miten Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskustelua kuulematta EU:ta. ”Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin”, Niinistö vaati EU:lta aktiivisempaa roolia.
Presidentin viesti oli selvä: ”Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.” Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi myös viime vuonna Suomen vierailullaan, että Naton ovet maallemme auki.
Venäjän toimet, puheet, vaatimukset ja uhkaukset ovat muuttaneet maamme tilannetta. Meidän ja myös muiden sotilaallisesti liittoutumattomien maiden asema on muuttunut vaaralliseksi. Meillä, mutta ei toki Venäjälläkään, ole täyttä varmuutta siitä auttaisiko Nato meitä hyökkäyksen hetkellä? Epävarmuus voi toki tietyllä tavalla luoda myös pelonilmapiiriä. Ruotsalaistutkija Elisabeth Braw totesi Ylellä viime vuoden lopulla, että ”Kynnys hyökkäykseen nousee, jos Venäjä ei voi tietää, mitä on vastassa. Taloon ei murtauduta niin kevyesti, jos ei tiedetä, onko siellä murtohälytintä vai ei.” Ehkä näinkin.
Suomalaisten suhtautuminen Natoon on kuitenkin muuttunut nopeasti myönteisemmäksi. Myös päättäjien suhtautuminen länsiliittoutumiseen on kasvanut. Jäsenyyttä tukevia avauksia olemme kuulleet nyt myös Vihreistä, RKP:stä ja SDP:stäkin. Kokoomushan on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2006 lähtien. Venäjän toimet ja arvaamattomuus on saanut aikaan muutosta. Ja tilanne voi muuttua nopeastikin, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan ja, jos vielä Yhdysvallat ja Nato jäisivät tilannetta vain sivusta katsomaan ja vain pakotteilla ratkomaan. Tai jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä. Se ei välttämättä ole kovinkaan kaukana – sekään.
Joka tapauksessa nykytilanne vaatisi sitä, että pyytäisimme Natolta nyt ylimääräisiä turvatakuita. Niihin Natolla on mahdollisuudet ja keinot. Myös juuri tehty HX-hankkeen päätös hankkia uudet F-35 monitoimihävittäjät Yhdysvalloista vahvistaa tätä suhdettamme. Mutta pitää muistaa, että Nato-optiota ei voi ottaa jääkaapista kuin kerran. Se ei voi pöydällä hapantua. Käytetty Nato-optio ilman liittymistä söisi option viimeisenkin turvan. Siksi kortin voittomahdollisuudet on syytä varmistaa etukäteen.
Keskusteluun on noussut myös ns. Norjan Nato-malli. Tällöin Suomeen ei tulisi esimerkiksi Naton sotilaallista infrastruktuuria, ydinaseita tai pysyviä joukkoja. Baltianmaat ovat lähteneet taas mukaan toisin ja vaatineet maihinsa erityisesti Nato-maiden läsnäoloa. Etulinja-asema Naton rajamaana on saanut ne toimimaan näin.
Vuodesta 2014 lähtien me olemme kuuluneet jo Naton edistyneimpiin kumppanimaihin. Olemme siis jo käytännössä Natossa – vain ilman sen antamia turvatakuita. Nekin kannattaisi nyt ottaa turvaksemme.
Timo Heinonen
kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen