Myönteinen talouskasvu näkyy jo monessa – Suunniteltua kiinteistöverojen korotusta ei tarvitakaan

Blogi, torstaina 19.10.2017

Hallitusohjelmassa keväällä 2015 sovimme, että Suomi laitetaan kuntoon. Tämä tarkoitti mm. sitä, että julkinen talous päätettiin laittaa kuntoon, velaksieläminen haluttiin saada loppumaan, talous kasvuun ja maahamme lisää työtä ja työpaikkoja. Samalla sovimme, että kokonaisveroaste ei nouse eikä kenenkään työnverotus kiristy tällä hallituskaudella. Tässä muuten näkyi hyvin puolueiden välinen ero. Vielä viime kaudella SDP, jolla silloin oli valtiovarainministerin salkku vaati, että veroja tulee kiristää osana talouden sopeuttamista. Se valittu taktiikka ei yksinkertaisesti toiminut ja Urpilaisen ja Rinteen valtiovarainministeriaikana maahan tuli yli 100 000 työtöntä lisää. Veronkorotukset siis jarruttivat taloutta ja estivät osaltaan sen, että emme päässeet kiinni muun maailman ja Euroopan talouskasvun alkuun. Nyt kun valtiovarainministeriön vetovastuu siirtyi SDP:ltä meille Kokoomukseen niin taktiikkaa muutettiin. Päätettiin, että talouskasvua ja työllisyyttä tuetaan erityisesti huolehtimalla siitä, että kenenkään työnverotus ei kiristy ja kokonaisveroaste ei nouse. Kaikki tehdyt ratkaisut haettiin ja katsottiin ja katsotaan jatkossakin aina työn kautta eli lisäävätkö ne työtä tähän maahan vai vähentävätkö sitä. Tässä tärkeässä roolissa oli myös päätös ryhtyä purkamaan määrätietoisesti turhaa ja myös kasvua ja työllisyyttä estävää ja hidastavaa sääntelyä.

Uusi kokoomuslainen taktiikka taloudenhoidossa on toiminut. Nyt talous kasvaa – ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen näin laaja-alaisesti – ja maahan syntyy uusia työpaikkoja ja työtä ja työttömyys vähenee. Moni nuori työtön ja myös moni pitkäaikaistyötön ja myös +55 -työtön on päässyt nyt takaisin työelämään. Periaate on ollut, että talouskasvu kuuluu kaikille.

Vuonna 2015 emme olleet vielä varmoja mitkä kaikki toimet tarvitaan talouden kuntoon saattamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. Siksi tämän kokonaisuuden osana sovittiin myös siitä, että kuntien taloustilanteen vahvistamiseksi välttämättömänä toimena voidaan kiinteistöveroakin joutua korottamaan. Rinteen ja Urpilaisen johdolla kiinteistöveroja oli korotettu jo useamman kerran, mutta lisäkorotuksiinkin jouduttiin varautumaan. Haluttiin antaa reilu merkki siitä, että tämäkin on mahdollista ja myös todennäköistä, että kiinteistöveroja joudutaan korottamaan. Ensi vuodelle 2018 suunniteltu kiinteistöveron korotus olikin jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun vihdoin saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotuksella on poistunut.

Esityksessä olisi yleistä eli muiden kuin mm. vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotettu ylärajojen lisäksi. Valtiovarainministeriöstä saatu tuote tieto kuitenkin kertoi, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 milj. eurolla. Nämä lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Näin ollen voitiin katsoa, että hallitusohjelmassa linjatut tavoitteet on jo pitkälle saavutettu koko hallituskauden osalta ja pakkokorotuksista voitiin luopua. Lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.

Kiinteistövero on siis kuntien vero. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnilla on laajemmat mahdollisuudet säädellä tulojaan taloutensa hallitsemiseksi. Näin oli kuitenkin perusteltua, että veroprosenttien vaihteluväliä kasvatetaan ylärajaa korottamalla. Itse toivoisin, että luopuisimme kiinteistöveron ainakin alarajasta kokonaan. Kiinteistövero kuuluu vahvasti kuntien itsehallintoon ja meidän tulisi luottaa enemmän kuntiin ja kuntapäättäjiimme.

Kunnat ovatkin käyttäneet kiinteistöveroa oikealla ja vastuullisella tavalla tekemällä tarvitsemiaan ratkaisuja oman harkintansa ja osin raja-arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2017 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa. Ensi vuonna hallitus ei siis enää edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia vaan jokainen kunnanvaltuusto tekee loppuvuoden ratkaisunsa oman harkintansa mukaan.

Toivotaan, että kiinteistöveroja voidaan pian myös alentaa niissä kunnissa missä ollaan jouduttu korotuksia tekemään. Korotukset ovat kohdistuneet laajasti kaikkiin kiinteistöjen omistajiin. Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin. Myös liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen verorasitus on kasvanut ja noin neljännes näiden ylläpitokustannuksista on jo nyt kiinteistöveroa.

Tänään vieraanani eduskunnassa kävi Riihimäen uusi Nuorisovaltuusto. Innokkaita, aktiivisia ja fiksuja nuoria!

Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan myös parasta aikaa uudistamassa vuodesta 2020 eteenpäin. Uudistuksen toteuttaminen on erittäin tärkeää veron oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja kustannus-tehokkuuden kannalta. Lisäksi kuntien on parannettava kiinteistötietojen laatua, jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan.

Meille Kokoomuksessa kiinteistöveron korottamisesta luopuminen oli mieluisa ja myös periaatteellinen päätös vaikka se tarkoittikin suunnitellun päätöksen perumista. Me halusimme tehdä ratkaisu mm. siitä syystä, että Kokoomus ei koskaan aja veronkorotuksia mikäli se ei ole välttämätöntä. Ja olen varma, että kukaan ei jää tätä veronkorotusta kaipaamaan.

….

Kello 21.28 ja nyt kämpillä. Säästelin vielä Tuntematon Sotilas iltaa osaltani. Väinö Linnan klassikko on mulle niin suuri juttu, että tämä elokuvaversio on mulle todella kova juttu. Lapsena ja nuorena katselin Edvin Laineen leffan kymmeniä kertoja ja osasin sen vuorosanat ulkoa jokaista taukoa ja henkäisyäkin ja jopa kaverin Esan kanssa esitin kohtauksia yhdessä juhlassa koulumme A-salissa. Hienoja muistoja ja minulle tärkeitä. Ja odotan Aku Louhimiehen leffaa todellakin. Palaan siihen.

Tänään eduskunnassa minulla vieraana kokousten välissä Riihimäen uusi Nuorisovaltuusto. Todella hieno porukka naapurikaupungissa jälleen koossa ja halukkaita antamaan oman nuorten panoksen ja näkemyksen päätöksentekoon. Kivoja keskusteluja ja tiukkoja kysymyksiäkin nuorten kanssa. Näistä monista tulette vielä kuulemaan.

Normikokousten lisäksi tänään päätimme laittaa lausuntokierrokselle perustuslakivaliokunnan vaatimusten mukaan korjatut sote-lait. Pääministeri Juha Sipilä tänään laittoi omia rivejäänkin suoriksi toteamalla, että nyt neuvoteltu ratkaisu on ota tai jätä -tyyliä eli hän ei antanut enää omillekkaan tilaa irtiotoille. Meillä hyvässä hengessä päätös asiassa etenemisessä ja hyvä, että myös keskusta halusi uudet pykälät nyt saattaa avoimesti lausuntokierrokselle. Voi hyvin olla, että kokonaisuus ei vieläkään kaikilta osin kelpaa perustuslakiasiantuntijoille ja siihenkin pitää varautua. Perustuslaki on armoton eikä sitä voi ohittaa eikä sivuuttaa. Jos näin käy niin maakuntavaalit siirtynevät eteenpäin, mutta pääasia kuitenkin, että työ tehdään hyvin ja huolella.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät käsittelivät siis tänään hallituksen esitystä uudeksi laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä oli tyytyväinen esitykseen ja valinnanvapauden laajaan toteutumiseen. Valtaosa suomalaisista, itseasiassa neljä viidestä suomalaisesta, pitää nimittäin hyvänä asiana sitä, että ihminen saisi valita, kenen tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää. STM:n tutkimuksen mukaan hieman yli puolet suomalaisista on jopa sitä mieltä, että terveydenhuollossa tulisi voida valita jopa henkilö, eli lääkäri, jonka kanssa asioidaan.

Nyt täydennetyssä Sote-esityksessä palvelujen keskiöön tuodaan juuri palveluita käyttävä ihminen ja ihmisen henkilökohtaiset tarpeet. Uusi esitys huomioi perustuslakivaliokunnan kesällä antaman mietinnön vaatimukset. Maakuntien yhtiöittämisvelvoite poistuu ja siirtymäaikoja on pidennetty. Suomalaisten toivoman valinnanvapauden keskeisinä työkaluina kuitenkin säilyvät sote-keskus, hammashoidon yksikkö, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Nämä elementit on harkittu neuvotteluissa ja asiantuntijoiden kuulemisissa tarkoin ja todettu hyviksi työkaluiksi valinnanvapauden toteuttamiseksi. Maakunnan myönnettäväksi tulevan asiakassetelin käyttö mahdollistaa myös pienten paikallisten lääkärien ja lääkäriasemien tulon palveluntuottajiksi.

Valinnanvapauden pääsääntönä on, että se toteutuu laajasti peruspalveluissa ja erikoissairaanhoidon palveluissa soveltuvilta osin. Asiakkaan valinnanvapaus on koko sote- ja maakuntauudistuksen vaikuttavin osa. Onkin tärkeää, että juuri tämä osa toteutuu järkevällä tavalla. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin taata ihmisille parempia palveluita tasa-arvoisesti ja oikeaan aikaan. Nykyisinhän lääkäriin pääsee jonottamatta vain he joilla on varaa maksaa ja pienituloiset, monet lapsiperheet ja eläkeläiset, joutuvat jonottamaan jopa viikkoja lääkäriin. Jatkossa näin ei enää ole vaan lääkäriin pääsee kaikki jonottamatta.

On päivän selvää, että suomalaiset haluavat parempia palveluita ja vapautta valita. Toimivat palvelut ovat jokaisen kansalaisen oikeus. Lailla taataan, että valinnanvapaus sekä palveluiden laatu ja tasa-arvo toteutuvat kestävällä tavalla kaikkialla Suomessa.

Eli nyt eteenpäin!

 

Kommentit