Metsästys on arvokas harrastus, joka on säilyttänyt suosionsa, jopa kasvattanut sitä. Itseasiassa hienoa on ollut huomata se, että metsästyksen pariin tulee koko ajan myös yhä enemmän nuoria ja myös naisten määrä on kasvussa. Itse olen pienestä pitäen viihtynyt metsässä. Itseasiassa sen kipinän minuun sytytti aikaan enoni Pekka Heikkilä joka oli myös intohimoinen metsästäjä Keski-Lopen Eräveikoissa. Samaan seuraan kuulun itse tänäpäivänä.
Metsästys ja luonnossa liikkuminen ravitsevat sielua ja lääkitsevät ruumista. Metsästyksellä on myös muita funktioita. Esimerkiksi hirvi- ja peurakannan hoitaminen on äärimmäisen tärkeätä liikenneturvallisuuden näkökulmasta, mutta myös metsähoidolliselta kantilta katsottuna. Myös syyt metsästämiseen ovat moninaisia. Kaikkea tätä yhdistää meidän palo rakkaaseen harrastukseen. Metsästys harrastuksena on täysin riippuvainen maista, joilla metsästystoiminta on luvallista. Suomessa suurin osa metsästysmaista on käytössä maksutta tai nimellisellä korvauksella. Tähän täytyy tähdätä myös jatkossa ja parhaiten se varmistetaan jättämällä metsä- ja peltomaa kiinteistöveron ulkopuolelle. Itse en siis tästäkään syystä kannata metsä- ja peltomaiden kiinteistöverotusta. Mutta myös pitää muistaa se, että maanomistajilla on aina oikeudet maihinsa. Pitää myös vahvistaa riistakantoja alueellisesti ja pohtia myös sitä kuinka voimme kehittää alaa. Ja pidän muuten erittäin tärkeänä sitäkin, että metsästysoikeuksia ei enää rajata millään alueilla. Esimerkiksi uusillaa luonnonsuojelualueilla voidaan hyvin jatkaa metsästystä kunhan siihen vain on tahtoa. Ikiaikainen perinne on syytä turvata niissäkin kestävällä tavalla. Suomalainen metsästäjä kunnioittaa luontoa ja sen monipuolisuutta. Tilanteet, joissa paikallinen metsästysseura olisi aiheuttanut tuhoa tai vahinkoa maastoon, ovat erittäin harvinaisia. Nykyinen järjestelmämme metsästysmaiden käytöstä palvelee metsästysseuran jäseniä sekä maanomistajia. Suomessa metsästysharrastus on valitettavasti viime vuosina tehty hankalaksi tiukalla aselailla ja siihen liittyvillä lupakäytännöillä. Aselupakäytäntöjen selkeyttäminen on varmasti meistä jokaisen metsästäjän toive. Aselaissa tulisi keskittyä oleellisiin ongelmiin eikä hankaloittaa kansalaisten vapaa-ajan toimintaa. Olemme saaneet huomata, että kieltämällä ja liikaa sääntelemällä emme pääse toivottuihin tuloksiin. Vastassa on ainoastaan lisänormeja vanhan byrokratian lisäksi. Minusta olisi perusteltua purkaa lupabyrokratiaa nuhteettomasti toimivilta kokeineilta metsästäjiltä. Myös ns. vaihtoluvan tulisi olla vain ilmoitusmenettelytyyppinen. Näin voisimme uudistaa asekantaamme ja myös tukea aseteollisuuttamme. Ja asevaihdossa uuteen ei lopulta myöskään asemäärä tule kasvamaan. Aselupia uudistettaessa ensisijaisesti on varmistettava turvallisuuskysymykset. Tämän jälkeen on mietittävä millä tavoin lupien hakemisesta ja niiden käsittelystä saataisiin mahdollisimman jouhevaa. Yksi vastaus tähän voi hyvinkin olla sähköinen asiointi. Metsästäjän täyttäessä tarvittavat kriteerit hän voisi sähköisesti hakea ja uusia aselupansa. Tämä palvelisi niin luvan myöntävää tahoa kuin metsästäjiäkin. Lisäksi olen itse esittänyt, että hankalasta ja myös virkavaltaa aivan turhaan työllistävästä aseiden tarkastuksesta tulisi luopua ainakin silloin kun ase ostetaan virallisesta aseliikkeestä. Vastuu oikeasta luvanmukaisesta aseesta voi hyvin olla luvallisella myyjällä. Poliisin tarkastus riittäisi niihin tapauksiin joissa ase ostetaan toiselta yksityishenkilöltä. Yksi asia mikä meitä metsästäjiä huolettaa on pienempien ampumaratojen tulevaisuus. Niillä on erittäin tärkeä merkitys metsästäjille. Minusta oli perusteltua korottaa laukausmäärä esimerkiksi 50 000 ja turvata myös näiden pienten ampumaratojen tulevaisuus suurempia maakunnallisten ja seutukunnallisten ampumaratojen rinnalla. Ja yksi sellainen asia missä pitäisi ehdottomasti edetä määrätietoisesti on mm. vanhinkolintujen poisto. Esimerkiksi naakat aiheuttavat tällä hetkellä moninaluein sellaista haittaa ja tuhoa, että niiden vähentäminen pitäisi olla mahdollista. Eilen saimme Ruotsista hyvän uutisen. Ruotsi päätti korottaa puolustusmäärärahojaan 1,1, miljardilla eurolla vuosina 2016-2020. Kokoomus ajoi siellä vieläkin reilumpia korotuksia ja ne olisivatkin olleet tarpeen tietäen millaiseen asentoon aikanaan maan armeija muutettiin. Nyt Ruotsi tekee siis paluuta myös perinteiseen sodankäyntiin varautumaan armeijaan. Asiantuntijoiden mukaan Ruotsin tilanne on kuitenkin niin heikko, että tämä korotus ei tosiasiallisesti tilannetta korjaa vaan lisäkorotuksia maa tarvitsee jatkossakin.
Ruotsi vahvistaa mm. Gotlannin puolustusta ja sukellusveneiden seurantaa. Toivottavasti näissäkin asioissa löydetään malli hyvään yhteistyöhön Pohjoismaiden kanssa. Ja samaan aikaan täytyy toivoa, että saamme Suomeenkin sellaisen hallituksen joka korottaa täälläkin puolustusmäärärahoja. Vähimmäismäärä on Kanervan työryhmän esitys, mutta yleisesti puolustukseen tulisi varata n. 1.5% bkt:stä vuositasolla. Tämän kokoomus on linjannut myös tavoitteekseen. Sillä voidaan turvata hyvä materiaali armeijalle, mutta myös mm. maastovuorokaudet sekä erittäin tärkeänä vapaaehtoinen maanpuolustustyö sekä reservin kertausharjoitusmäärät. Tällaisia ajatuksia tänään aamulla kun heräsin aikaisin. Nyt kampanjan finaaliin. Se vie tänään aamusta Hollolaan… Ja hienoa nähdä myös Lopen Hurja-Erokin tänään kaviouralla Jokimaalla. Hyvässä iskussa Lopen pojat olivat kun tallilla kävin. Ja eilen myös hieman palaveria Ypäjän Hevosopiston toimitusjohtajan Petri Mellerin kanssa hevosenlannanpoltostakin. Heidän lupa-asia on edennyt hitaasti eteenpäin. Itse olen nyt sitä mieltä, että asia tarvitsee asiaan vihkiytyneen ministerin joka ottaa sen asiakseen ja laittaa ympäristöministeriön virkamiehet tekemään työtä sen eteen, että Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Saksan tapaan myös EU-maa Suomessakin hevosenlanta palaa. Se on nyt tahtokysymys ja siihen minulla on tahtoa. Lupaan jatkaa työtä. Nyt aamukahvit ja Hämeen Sanomat sekä Aamuposti ja sitten kohti Päijät-Hämettä.
…
Nyt kello 23.02 ja kotona. Kampanjani päättyi tänään ystävien kanssa Hämeenlinnan Skogsteriin ja vielä kotiin tultuani piipahdin paikallisessa. Tuntui, että sen yhden ansaitsin. Nyt hieno fiilis ja seuraavaksi kaikki sitten teidän käsissä. Seuraavaksi te päätätte.
Tänään tein vielä 16 tunnin kampanjapäivän mikä alkoi Hollolan torilta ja eteni sitten Kärkölän kautta Lopelle ja Riihimäelle. Viimeiset esitteet jakoon ja väkeä kivasti liikkeellä vaalin aattona. Sitten iltapäivällä hieman jo omaakin aikaa ja kävin katsomassa Riihimäen Urheilutalolla RSS Panthersin SM-finaalia Turun Palloseuraa vastaan. Tepsi tasoitti sarjan 1-1 ja nyt huomenna sitten ratkaisupeli Turussa. Onnea jätkille mestaruusjahtiin. Olisin mukana, jos ei olisi… tiedätte mitkä. Mutta hengessä mukana.
Ja sitten illaksi vielä tänään Hämeenlinnaan Reskalle nuorten kanssa pitämään vaaligrilliä. Mukava päätös päivälle siellä ja nyt hieman varpaat kylmänä peiton alle. Huomenna on tärkeä päivä.