Yksi vielä avoin kysymys on nykyisten sairaaloiden tulevaisuus toteutuvassa Sote-uudistukssa. Julkisuuteen on vasta kerrottu, että maahamme jää kaksitoista laajan/täyden päivystyksen sairaalaa joista viisi on nykyiset yliopistolliset sairaalat. Se lisäksi jää joitain sairaaloita myös päivystäviksi, mutta ei niin laajaalla repertuaarilla.
Ykkösaamussa Ylellä sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen kävi minusta hyvin tällä viikolla läpi tätä tulevaisuuden sairaalarakennetta. Alleviivataan nyt vielä, että yhtään sairaalaa ei ole vielä päätetty suuntaan eikä toiseen. Vain yliopistollisten sairaaloiden jatko on selvä, mutta muut 12 joukkoon mahtuvat sairaalat päätetään myöhemmin.
Keistinen totesi ykkösaamussa, että keskittämistä tapahtuu siksi, että korkeimman tason ammattihenkilöstöä ei riitä joka paikkaan, kun lääketiede on muuttunut yhä vaativammaksi. Vaaditaan hyvin monen erikoisalan osaamista silloin, kun todella potilas on sairaana ja tämän takia on jouduttu tilanteeseen, että päivystystoimintaa keskitetään isompiin yksikköihin. Kaksitoista sairaalaa on tullut pohjaksi osaksi myös maantieteen kautta.
Timo Keistinen kävi läpi myös minusta varsin kuvaavasti näitä 12 sairalaa ja niiden roolia. Hän totesi, että itseasiassa nämä 12 sairaalaakin ovat erilaisia. Meilahden sairaalassa Helsingin Yliopistosairaalassa päivystää yli 50 erikoisalaa ja siellä tehdään valtakunnalisesti keskitettyä päivystystoimintaa. Meilahteen siis siirtyy tarvittaessa potilaita koko maasta. Sitten on Yliopistosairaalat joissa päivystää myös hyvin moni erikoisala – 20-30 tavanomaisesti. Näissäkin mm. Oulussa, Kuopiossa ja Turussa siis pystytään hoitamaan vaativia tilanteita. Ja sitten olisi seitsemän muuta sairaalaa joissa olisi hiukan yli 10 erikoisalaa edustettuna. Näissäkin siis pystytään tekemää vaativaa toimintaa ja niissä olisi myös mm. teho-osastot ja ympärivuorokautiset leikkaukset. Näissä myös verikeskukset ja kaikki muut eli hyvin laaja palvelukokonaisuus. ”Ja itseasiassa keskellä yötäkin toistasataa ihmistä työssä”.
Eli kaikissa 12 sairaalassa pystyttäisiin tekemään 24/7 vaativia leikkauksia, hoitamaan tehohoitopotilaita (ortopedian traumatologian erikoisala edustettuna siis kokoajan), kuten myös pehmytosakirurgia ja myös synnytykset ja paikalla myös sisätautien tai niin sanottu konservatiivisen lääketieteen erikoisosaajat.
Synnytyksiä ei kuitenkaan pystyttäisi todennäköisesti keskittämään vain näihin kahteentoista sairaalaan myöskään sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistisen mukaan. Hän totesi, että ”Tosiasiahan on, että, kun katsotaan Suomen maantiedettä, niin 12 sairaalaahan on liian vähän synnytyksiä hoitamaan. Me tarvitaan enemmän synnytysyksiköitä Suomeen, kun 12. Riskisynnytyksen ja tämän tyyliset varmasti keskittyvät näihin 12:sta ja itse asiassa vieläkin pienempään, viiteen Yliopistosairaalaan, mutta sitten kun katsotaan karttaa, niin aika vaikeehan on ajatella, että kahdellatoista selvittäisiin, kun puhutaan synnytyksistä.”
Hallintoneuvos Timo Keistiseltä kysyttiin vielä erikseen sitä, että tuleeko tässä SOTE-uudistuksessa tapahtumaan niin, että, nämä laajanpäivystyksen sairaalatkin entistä enemmän erikoistuvat verrattuna toisiinsa? Keistinen vastasi, että eivät sillä tavalla erikoistu että niissä tehtäisiin vain ”vain yhtä asiaa” vaan nämä laajanpäivystyksen sairaalat ovat ”hyvin pitkälti verrattavissa tavarataloihin” – sieltä löytyy kaikki palvelut. Mutta niin kuin edellä jo kirjoitin niin ”tavaratalojen” laajuus siis vaihtelee laajimmasta Meilahdesta sitten muiden yliopistosairaaloiden kautta muihin seitsemään sairaalaan.
Ja Keistinen myös kertoi mitä hänen mukaansa tapahtuu sitten niille sairaaloille mitkä eivät mahdu 12 joukkoon. Hänen mukaansa yhtään sairaalaa ei suljeta vaan kaikki keskussairaalat jatkavat toimintaansa. ”Niissä välttämättä ei sitten ole, esimerkiksi päivystysaikana laajaa leikkaustoimintaa, mutta niissä kuitenkin tehdään kiireetöntä toimintaa ja osassa on varmasti synnytykset edelleen”. Näissä sairaaloissa pystytään tekemään pienempiä leikkaustoimintoja myös päivystysaikana. ”Mutta lähinnä se, että siellä ehkä sitten, kun tällaisessa täydenpalvelun sairaalassa päivystää esim 12:sta erikoisalaa ympärivuoden, näissä on sitten ehkä viisi-kuusi erikoisalaa kokoajan päivystää”. Sairaalat eivät siis katoa mihinkään.
Haastattelussa Keistinen nosti esille myös ensihoidon osaamistason mitä on viime vuosina nostettu hyvin paljon. Hänen mukaansa on tärkeää, että mahdollisimman usein osattaisiin hakeutua suoraan oikeaan paikkaan hoitoon. Hän kertoi 500 ambulanssista mitkä on liikenteessä ja missä on korkeasti osaava henkilökunta ensihoitotehtävissä arvioimassa tilannetta ja mahdollisesti myös he konsultoivat ensihoitolääkäriä esimerkiksi autokolareissa oikean hoitopaikan määrittelemiseksi heti suoraan. Keistinen totesi, että sairaalarakennetta uudistetaan nimenomaan potilasturvallisuuden parantamiseksi. ”Itseasiassa potilasturvallisuus on ehkä kaikkein tärkein tekijä, miksi tähän ollaan menemässä joutumassa. Se, että nyt lääketiede on tietyllä tapaa kapeutunut tai sanotaan osaaminen kapeutunut, johtuu siitä, että tietoa on niin paljon tullu. Ei ole enää yleiskirurgeja, jotka osaa leikata, luita ja ja suolia, vaan tilanne on se, että siellä on erikoistuttu jo niin pitkälle, ja haettu sitä osaamista, että se johtaa siihen, että tarvitaan täällä isompia ihan potilasturvallisuuden ja laadun takia”.
Myös ensihoitoon on panostettu tässä tilanteessa paljon. Se on näkynyt myös sairaanhoitopiirin ensihoidon kustannusten nousuna. Nyt on nopeammat lähtövalmiudet ja huomattavasti enemmän sairaanhoitajia, jotka ovat erikoistuneet juuri ensihoitoon jne. Keistisen mukaan ”sillon, kun on hyvin varustettu ambulanssi, niin silloin lasketaan, et noin kahden tunnin matka voidaan mennä turvallisesti isompaan keskukseen. Ja monta kertaa, jos siellä isommassa keskuksessa on enemmän osaamista niin laatu ja turvallisuus on paljon parempi.”
Ensihoitoa siis on kehitetty ja siihen on panostettu nyt paljon, mutta panostetaan myös jatlossakin. Ambulanssien varustelutaso on noussut ja myös ambulanssihenkilökunnan osaaminen ja osaamisvastuu on noussut.
Tässä siis lyhyesti aukikirjoitettuna tuon Ykkösaamun mielenkiintoisen haastattelun anti. Toivottavasti tämä osaltaan myös hälventää huolia tulevasta ja vastaa myös avoinna oleviin kysymyksiinkin.
Nyt puolustusvaliokunnan kokous jo eduskunnassa takana ja seuraavaksi sitten tapaamisen ja lounaan kautta ryhmäkokoukseen ja kyselytunnille.
…
Kello 20.20 ja eduskunnalta kotia kohden. Tänään mielenkiintoinen täysistunto ja hyvät keskustelut verotuksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen. On hämmentävää, että edelleen osa suurin piirteinen kannattaa 90% veroja tai ainakin roimia korotuksia nykyiseen. Jos tämä maa tai joku maa verottamalla selviäisi niin se olisi jo tehty aikoja sitten. Itse totesin, että nyt verotuksessa on oikea suunta niin että työnverotusta kevennetään ja tehdään työnteosta entistä kannattavampaa ja myös työllistämisestä. Fakta on nimittäin se, että vain työllä tämä maa pelastuu ja siihen tarvitaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta lisää työtä ja työllisyyttä ja sitä kautta lisää verotuloja ja sitä kautta parempia palveluita. Näin tuo yhtälö menee ja sen eteen nyt tehdään työtä että kasvua saadaan aikaan ja talous tasapainoon.
Tänään sisäministeri Petteri Orpo päätti, että Hämeen poliisiasemia ei suljeta. Näin siis Riihimäen ja Heinolankin poliisiasemat säilyvät Poliisihallituksen suunnitelmista riippumatta. Eilen hyvä keskustelu Petterin kanssa joka minulle kollegoistamme läheisin ja tutuin pitkän istuntosalin vieruskaveruudenkin myötä. Kiitos siis Petterille tästä. Ja toivottavasti saamme myös koko hallituksen vielä lisäämään voimavaroja sisäiseen turvallisuuteemme. Sitä tämä maa nyt tarvitsee.
Mutta nyt kello jo paljon ja kellon ympäri taas mentiin. Vettä taivaan täydeltä ja kotia kohden. Huomenna aamusta jatketaan.