Hieman surullisena olen seurannut peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonin sooloilua ja venkoilua vanhuspalvelulain kanssa. Tuntuu siltä, että tärkeä asia on valjastettu nyt vaalipeliin ja keskustelu on ohjattu aivan väärille raiteille. Itseasiassa peruspalveluministerille on ainoastaan hoitohenkilökunnan mitoituksen kirjaamisella lakiin ollut merkitystä ja kaikki muu on jätetty sen varjoon ja jopa kärsijöiksi. Tuntuu siltä, että populistisin kärki on vain valittu ja sillä rummutettu.
Itse kannan suurinta huolta siitä, että tämä Guzenina-Richardssonin esittämä malli vie vanhustenhoitoamme laitoshoidon suuntaan monipuolisen ja juostavan palvelutarjonnan sijaan. Vanhuspalvelulaki veisi panostuksia pois omaishoidosta ja kotipalveluista. Siirtäisi painopistettä entistä vanhemmin laitoshoitoon.
Nyt olisikin tärkeää viheltää vaalipelaaminen poikki ja kääntää katse ja keskustelu jälleen itse asiaan. Vanhuspalvelulain valmistelussa pitää palata nyt lähtöpisteeseen. Siis vanhusten oikeuteen saada monipuolisia palveluja, hoitoa ja hoivaa. Ja tämä tarve määrittelee sitten sen miten paljon hoitohenkilökuntaa missäkin vaiheessa tarvitaan ja millaista henkilökuntaa. Hoidon ja hoivan pitää olla riittävää jokaisen ihmisen henkilökohtaisiin tarpeisiin nähden. Se tarve vaihtelee paljon.
***
Vanhuspalvelulain valmistelunhan käynnisti jo viime hallituskaudella keskusta ja kokoomus. Sosiaali- ja terveysministeriön ministerikaksikko Liisa Hyssälä ja Paula Risikko näkivät asian oikein. Tilanne vaati korjausta. Sillä sosiaalihuoltolakimme mukaan 75 vuotta täyttäneellä on oikeus vain saada palvelutarpeiden arviointi. Laki siis takaa arvioinnin tarvittavista palveluista, mutta ei kuitenkaan oikeutta näiden tarvitsemiensa palveluiden saantiin.
Toisaalta hyvin oleellista on sekin, että uuden vanhuspalvelulain piiriin pitää saada kaikki hoitoa ja hoivaa, näitä erilaisia ja eritasoisia palveluita, tarvitsevat ikäihmiset eikä ainoastaan heitä joiden ”toimintakyky on merkittävästi heikentynyt”. Sillä jopa joka noin neljäs 75-vuotias ihminen tarvitsee jonkinasteisia säännöllisiä palveluita, kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai jopa jo ympärivuorokautista hoivaa. Nämä kaikki, erilaisia ja eritasoisia, palveluita tarvitsevat pitää saada vanhuspalvelulain piiriin.
Peruspalveluministeri Paula Risikko totesikin minusta juuri sen oleellisen. ”Vanhuspalvelulaki tarvitaan turvaamaan iäkkäiden ihmisten oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon, hoivaan ja muihin palveluihin. Se tarvitaan myös varmistamaan kuntouttavia palveluja ennaltaehkäisevässä mielessä, ennen kuin ihmisen kunto menee niin huonoksi, ettei esimerkiksi kotona asuminen enää ole mahdollista. Suomi on jo nyt laitosvaltainen, eikä se ole kestävää inhimillisesti eikä taloudellisesti”.
Me tarvitsemme siis vanhuspalvelulain joka on palvelut takaava. Hoitohenkilöstön määrä on yksi tärkeä asia tässä. Tottakai. Mutta erittäin tärkeää on myös henkilöstön koulutus ja oikea osaaminen. Mutta ei nämä riitä yksin vanhuspalvelulain rungoksikaan. Kyllä hyvään hoitoon vaikuttaa osaavan ja riittävän ammattihenkilöstön lisäksi myös merkittävällä tavalla tilat, tukipalvelut ja myös avustavankin henkilökunnan määrä. Hyvä hoito on siis paljon muutakin ja tämä pitää olla vanhuspalvelulain johtoajatus.
Paula Risikko linjasi myös, että ”erityisesti kotiin vietäviin palveluihin tulee lisätä henkilöstöä ja muita resursseja, jotta tavoite ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamiseksi ja laitoshoidon vähentämiseksi toteutuisi. Samoin omaishoitajien tukipalveluihin on saatava lisää resursseja”. Nyt tämän kaikki unohtuisi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonin vaalikikkailussa.
Olenkin miettinyt, että olisikohan aika siirtää yhden tärkeimmän lainvalmistelun vetovastuu takaisin työn jo aikanaan aloittaneelle ministeri Paula Risikolle.
Nyt siis pitää…
1. Laittaa vanhuspalvelu laki kuntoon, sillä nyt esitellyssä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonin mallissa on kaksi merkittävää heikennystä verrattuna alkuperäiseen lakiluonnokseen:
A) Oikeus saada palveluja ja B) palvelut kohdistuvat vain toimintakyvyltään merkittävästi heikentyneisiin. Kokoomus haluaa kaikki ikäihmiset palveluiden piiriin.
2. Kun sisältö on kunnossa, tarvitaan selvitys minkälaisia mitoituksia tarvitaan. Henkilöstömäärä tulee aina lähteä ikäihmisten tarpeesta.
Mutta tärkeintä on se, että vanhuspalvelulain aika on nyt.
Niin ja miksi teemme vain lakia joka takaa palvelut ikäihmisille – jonkun tietyn iän jälkeen. Eikö lain pitäisi oikeastaan olla laki joka takaa oikean ja riittävän hoidon iästä riippumatta sitä tarvitseville? Siis takuun siitä, että esimerkiksi lapset ja nuoretkin saavat tarvitsevansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Siis ihan jokainen meistä.
Minä siis kannatan lakia joka takaa riittävän ja oikea-aikaisen hoidon kaikille sitä tarvitseville iästä ja asuinpaikasta riippumatta.
……
Niin sitä olla siis takaisin töissä. Tästä se syksy ja syyskausi taas alkaa. Pahoitteluni teille joiden sähköpostit saivat nyt odottaa tämän lomaviikkoni ajan. Olen teille tänään vastaillut ja huomenissa yritän saada loput vastaukset lähtemään. Olen myös listannut esittämiänne asioita ylös ja tartun niihin. Perästä tulette siis ku
ulemaan.
Erityisen paljon palautetta tuli keliakikoiden ruokavaliokorvausasiasta. Olen itsekin hämmentynyt, että valtiovarainministeriössä punakynä on käynyt tämän asian kohdalla. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko teki asiasta korotusesityksen ja esityksen myös korvauksen indeksiin sitomisesta. VM:ssä esitys on vedetty yli ja työtä siis asian eteen pitää jatkaa. Jatkamme. Sen lupaan.
Palautetta on tullut myös paljon työajon km-korvauksista. Askelia parempaan olemme jo ottaneet. Aikalisä on saatu VM:n suunnittelemalle jättileikkaukselle ja tavoitteen täytyy olla se, että kateusleikkauksesta luovutaan kokonaan. Huijareiden ja muiden väärinkäytösten torjumiseksi pitää olla muut keinot kuin kaikkien työntekijöiden rankaiseminen. Asia on siis työnalla.
Ja kolmas asia mistä on palautetta tullut enemmälti on kotitalousvähennys. Kirjoitinkin aiheesta alueemme lehtiin viime viikolla ja tuo kirjoitukseni on myös täällä kotisivuilla Kynästä-sivulla. Tavoitteenamme se, että kotitalousvähennys palautetaan ennalleen. Lukaiskaapa tuolta lisää.
…
Mutta nyt jatkan töitä. Sähköposteja on muutama sata vielä kahlattavana. Kiitos niistä.
…
Päivä paketissa. Illalla vielä kävin hieman vaalitunnelmissa myös Lopen Launosissa. Palataan niihin tunnelmiin hieman myöhemmin.
Mutta tänään päivällä kunnanjohtajamme kanssa myös syksyn ensimmäinen pidempi palaveri. Iso määrä isoja asioita etenemässä ja täytyy sanoa, että aikalailla hyvässä sykkeessä meillä Lopella. Ajattelin niistä enemmälti kirjoitella huomenna. Mutta yhden tähän päivään blogiini liittyvän noston voisin tännekin laittaa. Kunnanjohtajamme Karoliina Viitanen lasketutti tänään mitä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonin esittämä 0,7 henkilöstömitoitus vanhustenhoitoon tarkoittaisi meillä Lopella. Meillä tämän sitova normiohjaus maksaisi lisäkustannuksena nykykustannustasoon lisättynä noin 300-400 000 euroa vuodessa. Aikamoinen summa. Nyt on pohdittava tarkkaan miten tällainen raha on järkevää käyttää ja toisaalta onko tällaista rahaa mistään tulossa? En usko, että kunnilta sellaista löytyy ja miettikääpä mikä on lasku muualla kun meillä 8000 asukkaan kunnassa hintalappu vähintäänkin tuo.
Mutta muuten huomenna Lopen asioihin hieman laajemmin.