Tänään on rakkaan kotikuntani päivä. Lopen Päivä. Herätys Jyväskylässä ralliviikonlopun jälkeen ja aamusta sitten Lopelle. Loppi on ollut kotikuntani syntymästäni lähtien ja rakkaaksi se onkin tässä vuosien saatossa muodostunut. Ainutlaatuiseksi elämässäni ja sillä paikka aina sydämessä. Järvet ja erityisesti mökkijärvemme Loppijärvi, Marskin Maja, Vanhakirkko, kaunis uusi tiilikirkko ja puistohautausmaa, Iso-Korkee, Luutasuo ja Luutaharju ja monet muut paikat. Loppea parhaimmillaan.
Tänään Loppi saa isännöidä myös ensimmäistä kertaa Ampumaurheilukeskuksessaan SM-kisoja. Skeetin SM-mitalit ammutaan tänään ja kilpailun suojelijana on kunnia saada olla mukana seuraamassa kilpailua ja jakamassa palkintojakin. Hieno päivä.
…kotiseutumme viljava maan.
…
Kello 23.31 ja kotona jälleen. Hieno päivä takana ja ainahan kotiin on mukava palata. Lopen Päivä tänään ja paljon monenlaista kotikunnassa. Itse suuntasin suoraan Lopen Ampumaurheilukeskukseen seuraamaan SM-Skeetin loppukilpailua. Lupauduin kilpailun suojelijaksi aikanaan ja olikin hieno seurata kuinka Ala-Hämeen Ampujat rakensivat Lopelle mahtavat Suomenmestaruuskisat. Ampumaratayhdistyksen kanssa he myös tekivät radalla suuret rakennustyöt vielä paikkojen saattamiseksi arvokisakuntoon ja tänään oli mukava kuunnella kehuja mitä radasta kaikki antoivat. Paikka olikin kyllä upeassa kunnossa uusine nurmineen, äänipenkkoineen, kaiteineen ja muineen. Upeaa työtä.
Palkintojenjaossa en päässyt ojentamaan miesten tai virallisesti yleisen SM-kultaa nuorelle Eetu Kallioiselle, jota toivoin 15-vuotiaana mestariampujana myös kärkeen miehissä. Eetu ei tällä kertaa ampunut aivan omalla huipputasollaan ja kuuden ampujan finaali jäi vielä odottamaan tätä nuorten Suomenmestaria ja miestenkin Suomenennätysampujaa. Myöskään hyvä ystäväni Heikki Järvinen ei finaaliin tänään ampunut eikä loppilainen konkariampuja Pekka Liljanoksakaan. Eikä muutkaan paitsi isäntäseuran parolainen Jukka Passila. Jukan ammuntaa saimmekin jännittää finaalissa pitkään ja hänelle tarjoiltiin jopa finaalipaikkaakin. Lopulta kuitenkin pronssikierrokselle mies taipui, mutta sieltä voitokkaana ulos SM-kisojen pronssimiehenä. Voittotaistelu käytiin Tommi Takasen ja Timo Laitisen välillä ja kylmähermoinen Takanen ratkaisi mestaruuden itselleen vakuuttavalla tyylillä. Hänen ammuntaa oli ilo katsella. Eleetöntä ja tehokasta. Sehän tässä lajissa onkin ratkaisevinta.
Joukkuekisassa voiton vei SSG1 ja hopeat LAS. Isäntäjoukkue eli Ala-Hämeen Ampujat ottivat SM-pronssia joukkueella Jukka Passila, Tero Kallioinen ja Heikki Järvinen.
Mutta täytyy vielä kiittää AHA ja Lopen Ampumaratayhdistystä. Hienoa jälkeä josta jälleen paljon hyvää mainosta Lopelle. Kiitos.
Lopen Päivä näin päätökseen. Vojakkalan Lavalla tänään sai kantaesityksen Ilkka Juotteen gospeljumalanpalvelus Vojakkalan lavalla. Ja illalla vielä päivää juhlistettiin Pasi Kauniston konsertilla ”Muistosi on mulle kallis”. Kuntamme kulttuuritoimi Tuula Pirisen johdolla on jälleen myös kiitoksensa ansainnut. Tällaisista kulttuurijutuista Loppi on usein jopa kadehdittu ja siinä tekijänä ja mahdollistajan lähes aina juurikin tuo Tuulamme. Tekijänaisia.
…järvistänsä on rikkahin soppi. Osa kauniin Hämeen maan.
…
Muutamalla sanalla ajettelin vielä palata vauhdikkaaseen ralliviikonloppuun. Ääni hieman karheana sorateiden pölystä ja rallin selostamisesta, mutta mahtava fiilis. Olipahan jälleen kesän upein viikonloppu. Siitäkin huolimatta, että ralli eteni suomalaisittain aikalailla mollivoittoisesti. Edellisen kerran vuonna 2003 palkintolavalla oli vain ulkomaalaisia kuljettajia ja eilen koimme sen jälleen. Toki tunnelma Paviljongissa oli mahtava kun Sebastien Ogier voittajana lavalle autollaan ajoi ja myös Thierry Neuville juhliessa kakkostilaa ja Mads Östbergin noustessa lavalle kolmantena. Täytyy ihan myöntää, että pettipä vanha rallivainu pahemman kerran kun veikkailin, että ei näiden miesten kyyti tai hermo kestä perjantaina ja lauantaina kun todellinen kilvanajo alkoi. Mutta kesti ja Neuville teki huikeaa jälkeä ja Östberg myös. Pyydän anteeksi heiltä 🙂 epäilyäni.
Sen sijaan olisi saanut epäillä Jari-Matti Latvalan ja Mikko Hirvosen kyytiä. Se ei nimittäin riittänyt näiden miesten puristuksessa mihinkään eikä hermokaan oikein tahtonut kestää. Ainoiksi suomalaisväläyttäjiksi jäivätkin WRC2:n voittaja Jari Ketomaa ja JWRC:n voittaja Andreas Amberg. Ja Jarkko Nikara ansaitsee hatunnoston vauhdistaan ja näytöistään ja hetkittäin myös Juho Hänninen. Eiköhän ne siinä aikalailla ole. No ehkä vielä Esapekka Lappi nostetaan tähän. Hänestä kuulemme ehkä lisää piankin.
Mutta nyt ralliselostuksetkin takana. Hieno kokemus ja taidetaan tehdä niin, että ensi vuonna sitten taas. Se taitaa olla jo sitten 12 vai 13 kerta selostuspuuhissa Jyskälässä. Nautin.