Tästä nyt on loppupelissä ja alun alkaenkin kyse. Työtä tekemällä tämä maa menestyy. Ja työpaikkojen saaminen vaatii rohkeita panostuksia, kuten hallitus on aivan oikein tehnytkin päättäessään alentaa mm. yhteisöverokantaa. Tämän lisäksi työmarkkinoilla tarvitaan maltillisia palkkaratkaisuja, jotka takaavat työrauhan ja parantavat Suomen kilpailukykyä verrokkimaihin verrattuna. Pääasia on pitää kustannuskehitys kurissa ja pelastaa työpaikat. Ja toivottavasti luoda myös samalla uusiakin.
Ratkaisevaa on se mitä nyt syksyn aikana tapahtuu. Minusta hallituksen pitää olla valmis myös omilla toimilla parantamaan meidän suomalaisten ostovoimaa, mikäli palkankorotukset jäävät maltillisiksi. Palkkaverotuksen keventäminen tai ainakin sen kiristymisen estäminen näkyy nimittäin suoraan siinä, kuinka paljon palkasta todellisuudessa siirtyy palkansaajan tilille. Myös työelämän ulkopuolella olevien ostovoimasta on huolehdittava kotimaisen kysynnän turvaamiseksi.
Itse uskon, että tässä on mahdollisuudet yhdessä onnistua. Tarvitaan halua pelastaa Suomi ja siinä tarvitaan niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. Mutta myös valtiovallan ratkaisuja.
Julkisesta taloudesta
Valtio ottaa joka vuosi lisää velkaa n. 8 mrd. euroa, mikä on valtava osuus reilun 50 mrd. euron budjetista. Samaan aikaan myös kunnat velkaantuvat ja yhä useampi yksittäinen kunta uhkaa ajatutua talousvaikeuksiin eikä pysty lunastamaan palvelulupauksiaan kuntalaisille. Pahinta on, ettei velanotto tule loppumaan itsestään, vaikka talous kääntyisikin nousuun. Pelkkä talouskasvu ei siis enää meitä ja hyvinvointiyhteiskuntaa pelasta. Esimerkiksi ikääntymisen myötä kulut kasvavat joka tapauksessa.
Paljon parjatut kunta- ja soteuudistukset on yksinkertaisesti välttämättömyyksiä tavalla tai toisella, jotta julkinen talous saadaan toimimaan tehokkaammin ja järkevämmin. Työmarkkinoita on kehitettävä niin, että yhä useampi pääsee työhön ja vähäinenkin työnteko on aina mahdollista ja kannattavaa omasta elämäntilanteesta riippumatta. Eläkeuudistus on vain yksi osa työmarkkinoiden kehittämistä, mutta eläkeikääkin on muiden toimien ohella nostettava. Ja ennen muuta todellista eläköitymisikää eli sitä ikää jolloin oikeasti jäädään töistä pois syystä tai toisesta. Se on oikeudenmukaista, sillä myös meidän ihmisten elinikä pitenee. Itse uskon, että tässä tehokkaimmat keinot ovat koko työuran ja työelämän kehittämisessä. Työelämän pitää olla sellainen, että se ottaa huomioon myös työntekijän erilaiset elämäntilanteet ja joustaa myös työntekijänkin suuntaan. Olennaista vaikkapa siinä vaiheessa kun lapset ovat pieniä tai kun ikää alkaa karttua tai muuten vaan tarvitaan uutta vaihdetta seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tässä pitäisi nyt yhdessä onnistua.
Mitä sitten tulee budjettiriiheen, elvytykseen ja rakenteellisiin toimiin…
Nyt syksyn hallituksen budjettiriihen päätarkoitus on saattaa toimeen kehysriihessä keväällä päätetyt hyvät toimet, jotka vauhdittavat kasvua ja tuovat työtä: esimerkiksi yhteisöveron alentaminen sekä muut työtä luovat toimet, kuten kotitalousvähennyksen parantaminen.
Tällä hetkellä keskustelu käy kuumana, pitääkö elvyttää ja kuinka paljon. Keskustelussa on kokonaan unohtunut se, että budjettiriihessä laitetaan toimeen lukuisia kehysriihen päätöksiä, joiden elvytysvaikutus on miljardiluokkaa. Nämä toimet tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2014 alusta lähtien.
Kehysriihessä päätettiin esimerkiksi
– yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä
– kotitalousvähennyksen parantaminen 2000 eurosta 2400 euroon
– pienten palkkatulojen veronkevennys
– rikkidirektiivin kustannusten osittainen kompensointi teollisuudelle
– windfall-veron tuottotavoitteen pienentäminen 170 milj. eurosta 50 milj. euroon
– LNG-investointien vauhdittaminen
– yritysten rahoituksen parantaminen mm. Teollisuussijoituksen, Finnveran ja Tekesin kautta
– osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan mm. pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia.
– pienten lasten vanhempien työllistämisen edistäminen joustavalla hoitorahalla
– oppisopimus- ja ammattikoulupaikkojen lisääminen ja oppisopimuksen kehittäminen
– raskaan liikenteen kaluston enimmäismittojen ja -massojen korottaminen vaiheittain.
– perusväylänpidon määrärahoja on lisätty 15 milj. euroa v. 2014, 10 milj. euroa v. 2015 ja 15 milj. euroa sekä v. 2016 että v. 2017. Väylähankkeiden toteuttamisen määrärahaa lisätään 113 milj. euroa v. 2014 ja 58 milj. euroa v. 2015.
– alueellista kuljetustukea jatketaan
– ICT 2015 -työryhmän esityksiä toteutetaan mm. perustamalla kyberturvallisuuskeskus sekä luomalla Suomeen kattava ja yhtenäinen sähköisten palveluiden palveluväylä
– Suomen Akatemian rahoittamana käynnistetään uusi tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, minkä johdosta Suomen Akatamian myöntövaltuutta lisätään vuosittain 10 milj. eurolla.
– tietovarantojen avaamista edistetään kokonaisuutena ja vaiheittain edeten
– asuntopoliittinen kokonaisuus, joka mm. tuo lisää vuokra-asuntoja kasvuseuduille
Nämä pitää nyt laittaa toteutukseen ja ehkä katsoa pientä täsmäelvytystä lisää. Sitä voidaan harkita kuluvalle vuodelle, mikäli järkeviä ja tulevaisuuden kasvua parantavia kohteita löytyy. Esimerkiksi kotitalousvähennystä voisi vielä keväisestäkin linjauksesta parantaa ja laajentaakin ja myös tehdä ratkaisun pienimpien pörssiosinkojen verovapaudesta. Tällä houkuteltaisiin pankkitileillä ”makaavia” säästöjä rahoittamaan yritystoimintaa. Se olisi tehokas ja hyvä keino luoda lisää työpaikkoja maahamme.
Mutta elvytys täytyy luonnollisesti tehdä menoraamien puitteissa, jolloin se ei vaaranna finanssipolitiikan päätavoitteiden toteutumista: velkaantumisen taittamista ja parhaan luottoluokituksen säilyttämistä.
Voisi itseasiassa alleviivata esimerkiksi näin eli mikäli elvytykseen lähdetään, toimenpiteiden täytyy olla kustannustehokkaita, määräaikaisia, nopeasti vaikuttavia ja sellaisia, jotka edistävät rakennemuutoksesta selviämistä ja luovat uusia kasvun mahdollisuuksia.
On kuitenkin aivan turha luulla, että väkisinkin hintalapultaan melko pieneksi jäävä elvytys olisi ratkaisu Suomen talouskasvun ja julkisen sektorin velkaantumisen ongelmiin. Sillä ei myöskään surkeita galluplukujakaan korjata. Pluffista jää lopulta kiinni ja pahemman kerran.
Mutta jos olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja uutta, elinvoimaista yritystoimintaa, ei elvytys ole vastaus. Se, että valtio ottaisi elvytyksen nimissä lisää velkaa ja velkarahalla pitäisi yllä nykyisiä, kilpailukyvyttömiä ja tehottomia rakenteita, olisi vastuutonta.
Kestävään talouskasvuun tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja yrityksille sellainen toimintaympäristö, että Suomessa kannattaa yrittää ja työllistää. Siksi kunta- ja sote-uudistusten määrätietoisen edistämisen lisäksi on pystyttävä tekemään uudistuksia, jotka lisäävät työn määrää Suomessa sekä kysyntä- että tarjontapuolella.
hmmm… tässähän alkaa hieman päästä jo elokuun kunniaksi työn makuun. Tästä tehdään kohta ratkaisuja. Katsotaan pelataanko mustapekkaa lapsillemme vai tehdäänkö aidosti voittajaratkaisuja.
…
Kello 22.21 ja päivä pulkassa. Kympin Uutiset ja nyt ihastelen kaunista Loppijärveä. Todella erikoisen kaunis ilta järvellä. Päivä mennyt tänään hieman toipuessa rallista ja tiukasta sunnuntaista. Huomenna sitten eduskuntaan töihin ja keskiviikosta vielä yritän ottaa pienen irtioton ulkomailla.
Kiitokset kommenteista liittyen aamuiseen kirjoitukseeni. Olen samaa mieltä, että nyt pitää olla uskallusta tehdä ratkaisuja ja meitä ei todellakaan kiitetä siitä mitä jätimme tekemättä vaikka olisi pitänyt tehdä vaan siitä mitä vaikeassa paikassa teimme. Sen mukaan meitä aikanaan arvioidaan.