Pääministeri Sanna Marinin hallitus hoiti koronakriisin ensimetrit varsin mallikkaasti. Jälkikäteen voidaan todeta, että THL:n ja STM:n olisi toki pitänyt pystyä arvioimaan paremmin tilanteen tulo ja varautumaan näin mm. jo talvella, kun tauti jylläsi vasta Kiinassa ja teki tuloaan Italiaan, hankkimalla mm. nyt tarvittavia hengistyssuojaimia. Silloin niitä olisi saanut ja nyt emme olisi siinä tilanteessa, että maskeja ei kaikille riitä.
Mutta akuutin vaiheen toimenpiteet Marin hoiti hyvin ja määrätietoisesti aika-ajoin laittaen ruotuun muita hapuilevampia ministereitäkin. Me myös annoimme oppisitiosta tuen toimille muuten varsin kovillekin toimille.
Tarjosimme myös yhteistyön kättä. Olisimme toivoneet mm. talousasioiden ja valmiuslain mukaisille toimille laajempaa parlamentaarista katetta. Olisi ollut tärkeä saada kaikki puolueet pohtimaan näitä toimenpiteitä ja päättämään niistä laajassa yhteisrintamassa. Tämä ei pääministeri Sanna Marinille ja valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk) ja hallitukselle kuitenkaan sopinut.
Tuntuu, että Marinille on vaikea kuunnella muita ja ottaa ajatuksia ja esityksiä vastaan muilta. Hänen toiminnastaan on tullut hieman sellainen kuva, että ”minuapa ei tarvitse tulla neuvomaan”. Tämä on saanut kokea myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jolla olisi ja on valtava kokemus mm. 1990-luvun lamasta ja ennen muuta Suomen jälleenrakentamisesta. Nytkin tätä tarvitaan. Ehkä tällä kertaa kuitenkin uudelleenrakentamista. Ja myös se Niinistön esittämä ”Nyrkki” lopulta syntyi, vähän kuin omana ideana, mutta pääasia on kuitenkin se, että syntyi eikä se miten. Toimet tarvitsivat lisää ja parempaa koordinaatiota.
Yksi tällaisen tarpeen paljastunut sekoilu oli tapahtunut Helsinki-Vantaan Lentokentällä. Tilanne sai jatkua siellä pitkään eikä hallitus saanut sitä kuriin ja järjestykseen. Syy oli aina jossain muualla. Ja kun lopulta oppositionkin rajun painostuksen myötä päätös saatiin niin paljastui, että satamien suhteen ei samaan aikaan tehty mitään. Johdosta tulikin hieman tulipalojen sammuttelija, kun ajoissa toimiva johtaja.
Ja emme tässä kritiikissämme ole siis jälkiviisaita. Olemme koronakriisin alusta asti vaatineet Marinin hallitukselta toimia toteamalla, että ”tehkää mieluummin enemmän ja ajoissa, kuin liian vähän ja liian myöhään”. Valitettavasti kriisin pitkittyessä on jälkimmäinen toimintapa saanut kasvavassa määrin tilaa Marinin toimissa. Oman ongelmansa ovat aiheuttaneet hallituksen esitysten puutteet ja perustuslailliset ongelmat joita eduskunta on joutunut korjailemaan vähän jokaisessa esityksessä. Ja tästäkin on syytetty sitten eduskuntaa, kun virheet on kuitenkin tehty hallituksessa ja ministeriöissä.
Kuvaava oli myös Kulmunin ensimmäinen koronaan liittyvä lisätalousarvio. Hallitus esitti aluksi 300 miljoonaa euroa yritystukiin. Eduskuntakäsittelyssä summa muuttui meillä valtiovarainvaliokunnassa kaiken kaikkiaan yli kolminkertaiseksi eli miljardiin euroon. Eikä sekään ollut riittävästi vaan nyt tilannetta todennäköisesti ja toivottavasti torstaina uudessa lisätalousarviossa korjataan. Tässäkin olisimme päässeet aikalailla suoraan oikeasuhtaiseen kokoluokkaan, kun hallitus olisi kuunnellut oppositiota jo etukäteen eikä vasta valtiovarainvaliokunnassa. Käytännössä valtiovarainvaliokunta kuittasi muutamaa meidän esitystämme lukuunottamatta kaikki kokoomuksen esitykset. Ja ne mitä eivät kuitanneet tullevat samaan lisärahaa nyt seuraavassa lisätalousarviossa. Toki siis nyt viikkoja myöhässä. Hylätyissä esityksissä esitimme lisämäärärahaa mm. poliisille ja rajavartiolaitokselle, mutta myös kulttuurille ja taiteelle ja isompana pienten yritysten tukemiseen.
Oma tapauksensa on sitten tämä suojavarustesotku. Ensin materiaaleja ei ollut ja sitten kerrottiin suurisuisesti, että nyt Huoltovarmuusvarastojen rekat ovat lähteneet liikkeelle ja hengistyssuojaimet eivät lopu. No mitenkäs kävikään. Nehän loppui ja osa jaetusta tavarasta oli jopa epäkuranttia. Pitää kysyä miten sellaiset tavarat saattoivat päästä liikkeelle varaston syövereistä? Onneksi ei kyse ollut lääkkeistä tai muusta sellaisesta. Mutta vanhentunut hengistyssuojainkin saattaa olla vaaraksi. Mutta eilen jätimme tästä aiheesta lääkärikansanedustaja Mia Laihon johdolla kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Siinä toteamme mm….
”Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla.
Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisivätkin työnantajat. Seuraavalla viikolla STM linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.
31.3. STM tiedotti jälleen uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koski myös tehostettua palveluasumista.”
Tästä voi hyvin itse todeta, että ei näin.
Mutta minua on alkanut kasvavassa määrin ärsyttämään se, että meitä syytetään politikoinnista jos tuomme esille selviä virheitä ja vääriä arvioita. Kun totuus on se, että myös Marinin hallitus tekee koko ajan poliittisia päätöksiä ja valintoja. Niistä osa on ollut oikeita ja myös oikea-aikaisia, osa oikeita, mutta myöhässä, mutta on mukaan mahtunut myös selkeitä virheitäkin. Ei niiden esille nostaminen ja korjaamisen vaatiminen ole politikointia vaan vastuunkantoa.
Tässä vielä kokonaisuudessaan tämä kirjallinen kysymyksemme liittyen hengityssuojaimiin ja muihin suojavarusteisiin:
***********
Kirjallinen kysymys, Mia Laiho kok ym.
Kirjallinen kysymys koronaepidemian suojavarusteiden saatavuudesta, ohjeistuksesta ja kotimaisesta tuotannosta
Eduskunnan puhemiehelle
Terveydenhuollossa käytettävien suojavarusteiden riittävyys on ollut iso huolenaihe koko koronaepidemian ajan. Sairaaloiden ja avoterveydenhuollon suojavarusteet ja erityisesti suu-nenäsuojat ja FFP2- ja FFP3-maskit sekä suojatakit alkoivat olla lopussa jo maaliskuun puolessa välissä. Suomen varmuusvarastot jouduttiin avaamaan kovan kysynnän takia 23.3.2020. Kansalaisille ja työntekijöille annettiin ymmärtää, että suojavarusteita riittää. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet kuitenkin hämmennyksissään ja peloissaan, kun kentällä on jatkuvia puutteita suojavarusteista ja ohjeita jouduttu muuttamaan suojavarusteiden puutteiden takia. Sen lisäksi, että suojavarusteet uhkaavat loppua, STM:n tasolta tulee epäselviä ja muuttuvia ohjeistuksia suojavarusteiden käytöstä. Suojavarusteiden tarve, ohjeistus ja saatavuus eivät kohtaa.
Vakava esimerkki ohjeiden sekavuudesta on vanhusten kotihoito, jonne on annettu jatkuvasti muuttuvia ohjeita. Ministeri Kiuru linjasi 19.3, että kotihoidon henkilöstön asiakaskäynneillä tulee suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla. Seuraavana päivänä STM julkaisi ohjeen, jonka mukaan suojautumisesta päättäisivätkin työnantajat. Seuraavalla viikolla STM linjasi, että suusuojaimia pitää käyttää asiakaskäynneillä ja hengitystieinfektiopotilaiden hoidossa käsineidenkin käyttö olisi pakollista. Myöhemmin samana päivänä linjattiin, että hengityssuojaimia käytetään omakohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.
31.3. STM tiedotti jälleen uudesta ohjeesta, jonka mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia. Kankaista suojainta käytetään vain kerran ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Samalla tavalla on toimittava riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa. Ohje koski myös tehostettua palveluasumista.
Sairaaloiden suojavarusteiden varastot ovat kuitenkin loppumassa. Suojavarusteiden suojamääriä tai edes arvioita suojavarusteiden riittävyydestä ei kerrota. Kuten julkisuuteen on kerrottu, varmuusvarastot aukaistiin 23.3.2020. Niiden ei tietenkään oleteta kestävän ikuisesti, vaan varmuusvaraston avulla voidaan pelata lisäaikaa siihen, että tuotannosta saadaan lisää tavaraa markkinoille.
Nyt olisikin korkea aika selvittää, kuinka kauan suojavälineitä on ja mistä niitä voidaan saada lisää niin, ettei yksikään yksikkö julkisella tai yksityisellä puolella joudu hoitamaan potilaita ilman kunnollisia suojavarusteita. Suojavarusteiden riittävyydestä ei puhuta, vaikka se on erittäin oleellinen tieto varusteiden riittävyyden suunnittelun kannalta. Hyvinvointiala HALI on julkisesti epäillyt suojavarusteiden riittävyyttä. HALIn tiedotteen mukaan ministeriön nykyisillä suojautumisohjeilla suojaimia ei riitä todelliseen tarpeeseen julkisella eikä yksityisellä sektorilla, eikä mahdollisuuksia ohjeen mukaiseen suojautumiseen todellisuudessa ole.
Myös HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on tuonut esille, että valtiohallinto ei ole kertonut suojavarusteiden kulutusmääriä tai tarvearviota epidemia-ajalle. Hänen laskelmiensa mukaan sosiaali- ja terveysalalla työskentelee Suomessa yli 300 000 henkilöä. Jos jokainen heistä vaihtaa kirurgisen maskin kaksi kertaa päivässä, maskeja kuluu lähes miljoona kappaletta päivässä. Ennakoidun 4—6 kuukauden kestoisen epidemian ajaksi tarvittaisiin tuolle henkilöstölle jopa 180 miljoonaa kirurgista maskia.
Vallitsevassa tilanteessa on paljon vaaranpaikkoja. Terveydenhuollon ammattilaisten työsuojelu ja työturvallisuus vaarantuu, jos riittäviä varusteita ei voida taata. Tartuntatautilain mukaan asiakkaiden ja työntekijöiden riittävästä suojauksesta ja ohjeistuksesta on huolehdittava. Työnantajan lakisääteiset velvoitteet työsuojelusta ja tarvittavista työ- ja suojavälineistä koskevat myös koronaepidemian aikaa. Viime päivinä muun muassa kotihoidon varustukset ovat olleet riittämättömiä. Vaikka ohjeita on hoitajille annettu, yksiköissä ei ole riittävästi varusteita. Tämä ongelma on ympärivuorokautisen hoivan sekä kotihoidon lisäksi tehoilla, päivystyksissä ja osastoilla. Suomen tehohoitopaikkojen ja eturintamalla työskentelevien sairaanhoitajien ja lääkäreiden määrää ei pystytä kasvattamaan sairastuneiden lisääntyessä, jos henkilökunnalle ei ole tarjota asianmukaisia suojavarusteita.
Tähän asiaan ovat kiinnittäneet huomiota monet ammattiliitot ja järjestöt, kuten Sairaanhoitajaliitto, Nuorten lääkäreiden yhdistys, Super, Tehy ja Lääkäriliitto. Jos työntekijöitä voidaan määrätä töihin, tulee heidän työturvallisuudestaan myös huolehtia. Myös tartuntatautilain mukaan asianmukaisesta suojavaatetuksesta on huolehdittava, oli sitten kyse asiakkaista tai työntekijöistä. Jotta esimerkiksi vanhuksia ja riskiryhmiä voidaan riittävästi suojata, on hoitohenkilökunnalla oltava asianmukaiset varusteet. Kyseessä on erittäin herkästi tarttuva yleisvaarallinen tartuntatauti.
Suojautumisohjeiden täytyy olla selkeitä ja yhteneviä, ja jos ohjeita annetaan, tulee suojautumisvarusteiden riittävyydestä huolehtia tasapuolisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on suojavarusteiden todellinen tilanne Suomessa,
miten pitkäksi aikaa varmuusvarastot riittävät ja onko niihin saatu jo täydennystä,
mistä Suomeen on tilattu suojavarusteita ja millaisia määriä,
onko kotimainen tuotanto jo käynnistynyt,
jos kotimainen tuotanto on käynnistynyt, onko hyödynnetty kaikki mahdolliset suojatarvikkeiden valmistajat turvaamaan suojavälinetarvetta,
miten sairaanhoitopiirejä on ohjeistettu jakamaan suojavarusteita,
miten ministeriö valvoo, että STM:n antamia suojavarusteohjeistuksia noudatetaan kentällä,
jaetaanko suojavarusteita varmuusvarastoista sekä julkiselle että yksityiselle terveydenhuollolle, jotka osallistuvat koronaepäilypotilaiden hoitoon, ja tekevätkö aluehallintovirastot tarkastuksia suojavarusteohjeistusten noudattamisen osalta?
******
Tiedonsaantia ja ajantasaista ja totuuteen perustuvaa tiedotusta nyt siis tarvitaan. Ja myös yhteistyötä ja aitoa yhdessä tekemistä. Ei kaikki viisaus todellakaan asu yhdessä hallituksessa tai sen viisikossa. Eikä myöskään ministeriöissä ja THL:ssä. Yhdessä selviäisimme tästä paljon paremmin.
….
Kello 21.51 ja pitkä päivä paketissa. Marinin hallitus esitteli tänään vuoden II lisätalousarvion. Se oli monilta osin odotettu, mutta myös mm. yritystukien, ravintola-alan, kuntatalouden ja myös kulttuurin ja urheilun osalta pettymys. Myös erikoista siinä oli se, että mukaan miljardipottiin oli jokainen hallituspuolue saanut näköjään jotain omaa ei millään tavalla koronakriisiin liittyvää. Tällä varmaan on haluttu lujittaa ja sitoa hallitusta kasaan kun rivit ovat alkaneet rakoilla. Jokainen kun sain jotain kivaa itselleen ja omille oletetuille äänestäjilleen niin paketti saatiin kasaan ja hallitus pysyi kasassa.
Tässä lyhyesti hallituksen esityksen sisältö VNK:n tiedotteesta:
”
Talouden näkymät
Koronavirusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat laskeneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 5,5 prosenttia vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat. Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät 3 kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta ovat epävarmoja.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston uusi kokonaistaloudellinen ennuste, jossa huomioidaan myös koronavirustilanteen aiheuttamia seurauksia, julkaistaan 16.4.2020.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys
Hallitus on päättänyt vuoden 2020 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa lukuisista määräaikaisista ja kohdennetuista toimenpiteistä koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Valtion budjettitalouden määrärahoina päätösperäiset muutokset ovat yhteensä noin 4,1 miljardin euron panostuksia, joista osa kohdistuu myöhemmille vuosille. Lisäksi huojennetut verojen maksujärjestelyt heikentävät valtion taloutta noin 1,4 miljardilla eurolla vuonna 2020, sillä valtio kompensoi myös kuntien verotulomenetykset. Yrittäjien sosiaaliturvaetuuksiin ja yritysten sosiaaliturvamaksuihin liittyvät väliaikaiset järjestelyt heikentävät lisäksi sosiaaliturvarahastojen taloutta kuluvana vuonna.
Hallitus tukee yrityksiä kriisin yli
Vuodelle 2020 on lisätty merkittävästi yrityksille suunnattuja tukia koronavirustilanteen johdosta.
Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa koronaviruksen vaikutusten ehkäisemiseen tarkoitettua kehittämistukea lisätään 200 miljoonalla eurolla aiempiin päätöksiin verrattuna. Myös Business Finlandin avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan 100 miljoonalla eurolla.
Business Finlandin kautta myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla.
Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin. Pääomasijoituksia kohdennetaan yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron ja Business Finlandin toimintamenoihin 10 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä yritystukihakemusten käsittelyyn.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron (noin 340 htv) lisäystä asiantuntijaresursseihin vastaamaan yritysten voimakkaasti lisääntyneiden yt-tilanteiden edellyttämiin neuvonta- ja palvelutarpeisiin.
Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ehdotetaan 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 miljoonaa euroa väliaikaisena tukena koronavirusepidemian kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.
Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 6,5 miljoonan euron siirtoa varautumiseen rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin takaustappioihin.
Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.
Suojavarusteiden hankintaan lisämäärärahoja
Tarvittavien suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden saatavuus turvataan. Hallitus ehdottaa 600 miljoonan euron lisämäärärahaa näiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Tällä varmistetaan yhteiskunnan riittävä suojautumistaso ja toimintakyky kriisin aikana.
Toimeentuloon turvaa yli miljardilla eurolla
Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan (723,5 euroa kuukaudessa) suuruinen. Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 miljoonaa euroa. Tuki koskisi tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. Etuutta maksettaisiin myös ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.
Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 mrd. euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä. Työttömyyskassojen toimintaa tuetaan 20 miljoonalla eurolla etuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi. Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä sekä esityksen laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Lisätalousarvioesityksessään hallitus osoittaa näihin työttömyysturvan muutoksiin, muun muassa yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, 272 miljoonaa euroa.
Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.
Valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 30 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu yrittäjien työtulojen ja eläkevakuutusmaksutuottojen alenemisesta koronavirustilanteen vuoksi.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 41 miljoonan euron määrärahalisäystä etuuskäsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan
Koronavirusepidemia on iskenyt kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoihin raskaasti. Hallitus on päättänyt vastata alojen vaikeaan tilanteeseen yli 60 miljoonan euron tuella.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 40 miljoonan euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Lisäys mahdollistaa myös kulttuurin alan ammattilaisten, taiteilijoiden, ammatinharjoittajien ja muiden kulttuurin toimialan henkilöiden ansionmenetysten ja muiden vastaavien menojen korvaamisen.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahalisäystä muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Lisäksi hallitus päätti, että lopuilta osin koronaepidemiasta aiheutuvat vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset korvataan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseksi.
Koronavirustilanteesta aiheutuvien tapahtuma- ja muiden tulojen menetyksen johdosta ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahalisäystä nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille myönnettäviin avustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Lisäksi hallitus on päättänyt, että budjettiriihessä kesällä 2020 linjataan valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Vuonna 2020 tuoton aleneman täysimääräisen kompensoinnin edellyttämät määrärahat sisällytetään vuoden 2020 myöhempiin lisätalousarvioesityksiin.
Viranomaisten toiminta turvataan
Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn lisäksi 8,4 miljoonan euron lisämääräraha, josta 5,8 miljoonaa euroa suunnataan sisärajavalvonnan jatkamiseen kuukaudeksi 14.4.2020 alkaen 13.5.2020 saakka. EU:n ja Schengenin sisärajavalvonta on palautettu Suomen rajoille 19.3.2020.
Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan 2,2 miljoonan euron määrärahalisäystä yleisneuvontapuhelinpalvelun lisääntyneisiin kustannuksiin.
Aluehallintovirastoille ehdotetaan 2,9 miljoonan euron lisäystä tartuntatautilain ja valmiuslain mukaisista lisätehtävistä aiheutuviin kustannuksiin.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamien etäpalveluiden kapasiteettipalveluiden lisääntyneisiin kustannuksiin ehdotetaan 2,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Ylioppilastutkintolautakunnalle ehdotetaan 1,1 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta johtuviin vuoden 2020 ylioppilastutkintojen järjestämisestä aiheutuviin seurannaisvaikutuksiin.
Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteen edellyttämän lääkehuollon turvaamiseksi ja ICT-palveluiden kapasiteetin varmistamiseksi.
Hallitus on linjannut, että viranomaisille korvataan koronatilanteen hoidosta syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset toteutunutta vastaavasti, ja sen edellyttämät määrärahat sisällytetään lisätalousarvioesityksiin vuoden 2020 aikana. Tämä koskee esimerkiksi poliisin kasvavia menotarpeita.
Kuntien tukeminen ja muut määrärahamuutokset
Kunnille ehdotetaan korvattavaksi verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä. Määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi vuodelle 2020 547 miljoonaa euroa verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin. Vastaava vähennys tehdään kuntien määrärahoihin vuonna 2021. Toimenpiteellä tasoitetaan kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana.
Vesivarojen käytön ja hoidon menoihin ehdotetaan 1,4 miljoonan euron lisäystä vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseen koronavirusepidemian aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin sähköisiin asiakastietojärjestelmiin ehdotetaan yhteensä 6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tarkoituksena on laajentaa Omaolo-palvelussa toteutettua koronaoirearviota uusien sairaanhoitopiirien alueelle sekä lisätä julkisen terveydenhuollon sähköisiä etävastaanottoja.
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä, joka aiheutuu järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi.
Valtion tulot vähenevät merkittävästi
Koronavirusepidemian seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti. Kuluvan vuoden BKT:n ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa. Verotuloja alentavat yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi virusepidemian hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä tukitoimet, joilla verotuksellisin keinoin helpotetaan vaikeuksiin ajautuvien yritysten asemaa. Näiden yhteisvaikutuksena verotulojen ennakoidaan laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.
Verotuksessa maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen ehtoja helpotetaan määräajaksi samalla kun veroista perittävää viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä neljään prosenttiin. Järjestelymahdollisuus koskee kaikkia veroja. Hallituksen esityksessä koskien lakia veronlisäyksestä ja viivekorosta järjestelyn arvioidaan lykkäävän valtion verotuloja kuluvalta vuodelta 766 miljoonaa euroa ensi vuoteen.
Yhteisöveron tuotto jää 1,4 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.
Epävarmuuden lisääntyminen, rajoitustoimet ja kotitalouksien tulojen supistuminen heijastuvat kulutuskäyttäytymiseen, minkä myötä arvonlisäveron tuottoa ehdotetaan alennettavaksi noin 1,7 miljardia euroa. Tästä 571 miljoonaa euroa selittyy verotulojen maksun lykkäämisellä ensi vuoteen asiasta annetun hallituksen esityksen mukaan. Kotitaloudet lykkäävät suurimpia hankintoja, mikä näkyy esim. autoveron tuotossa uusien henkilöautojen myynnin vähentyessä.
Omaisuustuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 1,1 miljardia euroa. Vähennys aiheutuu siitä, että pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.
Varsinaiset tulot (eli tulot ilman nettolainanottoa) alenevat yhteensä noin 5,8 miljardia euroa.
Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen
Vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3,6 miljardin euron lisäystä. Varsinaisten tulojen 5,8 miljardin euron vähennys huomioon ottaen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen noin 12,7 miljardia euroa. Arviossa ei ole huomioitu toukokuussa annettavaa kolmatta lisätalousarvioesitystä. Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 119 miljardia euroa, mikä on noin 52 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024
Hallitus on sopinut vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelmaan ei sisälly merkittäviä uusia poliittisia päätöksiä vaan julkisen talouden suunnitelma on teknisluontoinen. Kriisin keskellä taloudellisen tilanteen arvioiminen on poikkeuksellisen epävarmaa. Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä elokuussa 2020.
Julkisen talouden suunnitelman on sisällytetty vanhuspalvelulain hoivahenkilöstön mitoitusta koskevan hallituksen esityksen määrärahavaikutukset. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten kattamiseksi kuntien valtionosuuksia korotetaan lokakuun kehyspäätökseen jo sisältyneen 70 miljoonan euron rahoituksen päälle 137,7 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla ja 195,5 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasolla. Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseksi kohdennetaan määräaikaisesti yhteensä 116,5 miljoonan euron lisäys vuosille 2021–2024.
Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvia lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia ovat lääkehuollon kustannusten karsiminen 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten alentaminen. Lisäksi digitalisaation sekä ostopalvelujen ja kilpailutuksen tehostamisella tavoitellaan yhteensä 40 miljoonan euron sote-säästöjä vuodesta 2023 lukien.
Hoivahenkilöstön mitoitusta koskevien päätösten ohella hallitus on päättänyt kohdentaa kehyskaudelle uusia osin määräaikaisia ja osin pysyviä lisäpanostuksia. Näiden suuruus on esimerkiksi vuotta 2021 koskien noin 100 miljoonaa euroa, pääpainon ollessa määräaikaisissa lisäyksissä.
Alla on esimerkinomaisesti esitetty muutamia näistä määrärahalisäyksistä.
Poliisitoimen toimintamenoihin kohdennetaan investointiluonteisen suorituskyvyn ylläpitoon 10 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen määräaikaisesti 10 miljoonan euron lisäys sekä vuosina 2021 että 2022.
Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan verovajeen pienentämiseksi. Harmaan talouden toimenpideohjelmassa kohdistetaan vuosille 2021—2023 yhteensä 11,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosille 2021—2023 varaudutaan mahdollisiin harmaan talouden torjunnan lisätoimiin yhteensä 2,4 milj. eurolla.
Pelastusopiston koulutustoiminnan turvaamiseksi ja koulutuksen laadun kehittämiseksi hallitus esittää 2,4 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2021 ja 2022. Tällä varmistetaan pelastuslaitosten riittävä ja osaava henkilöstö ja ihmisten kiireellinen avunsaanti.
Rikosasioiden käsittely syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa sekä seuraamusten täytäntöönpano Rikosseuraamuslaitoksessa turvataan 5 miljoonan euron vuotuisella lisämäärärahalla (9 miljoonaa vuonna 2024).
Valtionavustusta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan lisätään 10 miljoonalla eurolla vuonna 2021 sekä 5 miljoonalla eurolla vuonna 2022. VTT:n Horisontti Eurooppa -ti-kumppanuusrahoituksen kansallisella vastinrahalla parannetaan yritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n puiteohjelmiin ja kumppanuuksiin.
Lääkehuollon tiekartan toimeenpanoon varataan yhteensä 12 miljoonaa euroa kehyskautena. Tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.
Hallitus varaa 22 miljoonan euron lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024, kun kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti sen piirissä.
Ulkopoliittista keskustelua tukevien kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan 300 000 eurolla vuosittain.
Kuntien ilmastotyötä ja -hankkeita tuetaan 4 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2021.
Julkisen talouden suunnitelmassa, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16. huhtikuuta, esitetään uudet menolinjaukset yksityiskohtaisemmin.”
….
Tulemme tähän esittämään tiistaina omat muutoksemme. Voin jo nyt todeta, että niitä tarvitaan. Eli niin kuin aamulla jo tämän blogini otsikossakin totesin niin ei ole olemassa yhtä oikeaan totuutta ja se koskee tätäkin lisätalousarviota. Tässä paljonkin petrattavaa ja muutettavaa. Palaan niihin myöhemmin.