Kiitos!
Se oli päällimmäisenä mielessä, kun sain viestin, että maamme hallitus oli hyväksynyt yksimielisesti ja muutoksitta Puolustusvoimien esityksen maamme puolustuskyvyn vahvistamiseksi ja Puolustusvoimien valmiuden parantamiseksi.
Tiedotustilaisuus puolustushallinnon määrärahoista järjestettiin 6.4.2022. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen esitteli kokonaisuutta. Kivinen korosti, että puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta. – Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteistyön syventäminen tai puolustusliitto Naton jäsenyyden mahdollinen hakeminen. Kuva: Tiina Varhee
Puolustusmäärärahoja lisätään siis nyt yhteensä noin 2,2 miljardia euroa. Samalla hallitus päätti perua jo päättämänsä 35 miljoonan euron kehysleikkauksen, joka oli kohdistettu sekä toimintaan että materiaalihankintoihin. Lisäksi kuluvan vuoden osalta puolustuksen määrärahoja tullaan kasvattamaan vielä lisätalousarvion kautta noin 700 miljoonalla eurolla. Näillä päätöksillä reagoimme nopeasti ja perusteellisesti muuttuneeseen Euroopan turvallisuusympäristöön ja huolehdimme maamme puolustuskyvystä kaikissa tilanteissa. Venäjän Ukrainassa 24.2.2922 aloittama Putinin sota on paljastanut sen, että Putin voi tehdä mitä vain ja myöskään perinteistä sotaa ei meidänkään osalta voida täysin poissulkea. Vaikka juuri tällä hetkellä maahamme ei kohdistukaan suoraa sotilaallista uhkaa niin Ukrainan tilanne ja sen aiheuttama jännite heijastelee koko Eurooppaan ja vaikutukset tulevat olemaan turvallisuusympäristömme näkökulmasta pitkäaikaisia.
Tämä muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää meiltä nyt yhdessä välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa. Turvallisuustilanne meillä ja koko Euroopassa tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.
Toimia on nyt tehty laajasti. Puolustuskykymme vahvistaminen tarkoittaa mm. jo käytössä olevan materiaalin käyttövarmuuden parantamista, materiaalin ja ampumatarvikkeiden lisähankintoja, kertausharjoitusten merkittävää lisäämistä nykyisestä noin 10 000 reseviläisestä 19 300 reserviläiseen ja myös kantahenkilökunnan lisäämistä siviili- ja sotilashenkilöstössä yhteensä 500 lisähenkilöllä. Myös sopimussotilaiden määrää lisätään. Tämä edellytti nyt puolustusmäärärahojen välitöntä lisäämistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Myös Puolustusvoimien päivittäisen toiminnan tason ylläpitäviä resursseja varmennetaan. Tämä koskee mm. alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, mutta myös harjoitustoimintaa.
Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudelle ensi vaalikaudella 2023−2026 yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys parantamaan kansallista puolustuskykyä. Edellä mainitut hankkeet käynnistetään jo tänä keväänä Puolustuskyvyn parantaminen 2022 –tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,74 mrd. euroa jatkuen aina vuoteen 2027. Lisätalousarvion 2022 kanssa puolustusmateriaalihankintojen yhteenlaskettu kokonaisuus on noin 2 miljardia euroa. Tällä rahoitus kohdistuu mm. panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseisiin, taistelijan varusteisiin, tykistöampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksiin. Lisäksi hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä. Myös uusien lennokkisuorituskykyjen hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan ja kaikissa hankinnoissa otetaan huomioon Puolustusvoimien normaali kehittäminen, joka jatkuu nyt tehtävien lisähankintojen ohessa. Materiaalihankintojen lisäksi PV:n kaluston käytettävyyttä parannetaan kohdentamalla lisäresursseja muun muassa kunnossapitoon ja varaosa- ja vaihtolaitevarastojen tason nostamiseen.
Mutta hyvin merkittävä kokonaisuus tässä on myös vapaaehtoinen maanpuolustus. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettua valtionavustusta lisätään vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla yhteensä 8 milj. euroon, millä vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti paikallispuolustusta ja on siten merkittävä lisä Puolustusvoimien joukkojen suorituskyvyn kehittämisessä. Valtionavustusta lisäämällä Maanpuolustuskoulutusyhdistys kasvattaa koulutusvolyymiaan ja samalla parannetaan muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintavalmiuksia.
Tärkeintä on kuitenkin se, että Puolustusvoimamme on rakentanut ja kehittänyt maamme puolustuskykyä pitkäjänteisesti. Puolustusvoimien päätehtävä on maamme sotilaallinen puolustaminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut kansallisen puolustuskyvyn tärkeyden.
Lisärahoitus mahdollistaa Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien valmiuden parantamisen. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Puolustusvoimilla on oltava riittävän nopea toimintavalmius ja kyky toimia pitkäkestoisessa ja laajamittaisessa sotilaallisessa kriisissä.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korosti tänään, että puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta. Kivisen viesti oli keskeinen ja puhutteleva:
– Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteistyön syventäminen tai puolustusliitto Naton jäsenyyden mahdollinen hakeminen.