Maanantai, 25.01.2010

Blogi, maanantaina 25.01.2010

Uusi viikko käynnistyy tästä. Nyt autonnokka jälleen kohti eduskuntaa ja työpäivä siellä. Tarkoitus tänään saada valmiiksi ja eteenpäin puolueemme virallinen kannanotto opintotukikokonaisuuden uudistamiseen ja hoidetaan nyt aamusta. Sitten kirjoitustöitä ja sen semmoista iltapäiväksi ja illansuuksi.

Kiitokset teille kaikille jotka lähetitte minulle kuvia Riihimäki Ralliin liittyen. Ne joilta luvan sain myös kuvat nyt täällä nähtävillä ja katsotaan josko vielä lisääkin jostain päin ilmaantuu. Kiitokset vielä kaikille rallissa mukana olleille myös.

Tänään Helsingin Sanomat nosti esille saman aiheen mistä me puhuimme ja mihin tutustuimme Riihimäellä. Riihimäkeläinen Jouko Sipilä rakennutti matala/passiivienergiakerrostalon aivan kaupunginkeskustaan ja on ollut tyytyväinen. Sipilä kertoi, että rakentaminen tuli jopa 50 000 euroa halvemmaksi kuin perinteisen kaukolämpöön liittyvän vastaavankokoisen kerrostalon rakentaminen. Ja siis lisäksi joka päivä talo säästää poistoilmanlämpöpumpuilla ja näin tuo ero perinteiseen taloon kasvaa joka päivä. Järjestelmä lisäksi lähes huoltovapaa. Mutta siis samaan aiheeseen paneutuu nyt myös Hesari otsikolla: ”Taloyhtiöt löysivät halvempia vaihtoehtoja kaukolämmölle”. Uutisessa kerrottiin miten mm. nokilainen kerrostalo siirtyi kaukolämmöästä maalämpöön ja uskoo saavansa lämmityskulunsa jopa puolittumaan. Sielläkin energiamuodon vaihdon syy oli nimenomaan kaukolämmön hinnan nousu. Ja olen varma, että tapauksia tulee koko ajan lisää. Olen myös kuullut, että joissain paikoissa kaukolämpöyhtiöt eivät ole suhtauneet kovinkaan myötämielisesti tällaisiin uudistuksiin ja niistä tulleista viesteistä olen välittänyt luvalla kopiot myös asuntoministerille. Ei nimittäin ole tavoitteidemme mukaista jo taloja pidetään pakolla jonkin päästöjen kannalta huonomman järjestelmän piirissä esimerkiksi pakottavin kaavamerkinnöin.

Lehden mukaan pelko piileekin siinä, että jos esimerkiksi Helsingissä talot tarttuvat mahdollisuuteen ja jättävät kaukolämmön taakseen. Silloin isot edessä olevat Helsingin Energian investoinnit rasittavat pienempää joukkoa ja asuntojen lämmityskulut tulevat nousemaan. Lehden mukaan tämä olisi ”energiayhtiölle iso ongelma, koska sen kannattavuus perustuu pitkälti juuri kaukolämpöön”.

Helsingin Sanomissa Suomen kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mauri Marttila kertoo, että Ruotsin mallin mukaan nyt meilläkin ollaan siirtymässä kovaa vauhtia kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Nykyisinhän valtaosa maamme kerrostaloista lämmitetään juuri kaukolämmöllä. Ja tärkeä huomio on myös se, että maalämpö ei siis vaadi taloon lattialämmitystä vaan esimerkiksi Rovaniemellä on artikkelin mukaan kerrostalo joka lämpiää maalämmöllä ja talossa on ns. normaalit vesipatterit. Eli vaihdos onnistuu periaatteessa taloon kuin taloon ja onhan näitä maalämmön, ilmalämpöpumppujen, poistoilmalämpöpumppujen yms. lisäksi myös muitakin mahdollisuuksia kuten pelletit. Kannattaa nyt miettiä tilannetta joka talossa.

….

Tänään siis päivä Helsingissä ja eduskunnassa töissä. Edelleen lähes autio talo, mutta sitäkin paremmin sai aikaiseksi. Päivän isoin juttu oli puolueemme virallisen lausunnon valmiiksi saaminen. Työstimme viime viikoina lausuntoa opintotukityöryhmän esityksen pohjalta ja tänään saimme tuon Laavin Elinan kanssa valmiiksi ja myös samantien eteenpäin Opetusministeriöön. Lisäilen tuon lausuntomme tännekin mahdollisimman pian ja katsotaan miten asia etenee. Me halusimme omassa lausunnossamme ehdottoman tiukasti myös vastata itse tehtävänantoon eli siihen miten opintotukiuudistuksella voitaisiin aidosti vaikuttaa opiskeluaikoihin ja tätä kautta työurien pidentämiseen. Itse työryhmäraporttihan luvattoman huonosti vastasi itse tähän kysymykseen vaikka nostikin esille aivan oikein mm. opintotuen sitomisen indeksiin. Mutta me siis lähdimme liikkeelle rakenteellisesta uudistuksesta joka ennen muuta kannustaisi opiskelemaan ja myös mahdollistaisi sen nykyistä paremmin. Tämän lisäksi tarvitaan myös tasokorotusta ja elinkustannusten seurantaa niin itse opintorahan suhteen kuin myös mm. vapaantulonrajojen kanssa. Itse näen niin, että tulevaisuudessa voisimme ja itseasiassa meidän pitäisi luopua näistä tulorajoista kokonaan ja kannustaa tätäkin kautta nuoriakin tekemään työtä. Kriteeriksi opintotuen saantiin riittäisi minusta se, että opinnot etenevät vaaditulla aikataululla. Tämä minun henkilökohtainen tavoitteeni.

Samalla esittämme lisäksi että alle 20-vuotiaiden toisenasteen opiskelijoiden opintotuen kohdalla luovuttaisiin nyt heti vanhempien tulojen vaikutuksesta. On käsittämätöntä, että aikuisen täysi-ikäisen ihmisen opintotukeen vaikuttaa hänen vanhempiensa tulot. Tämä on tärkeä linjaus meidän lausunnossamme. Tärkeää on myös selkeät parannukset opintolainan korkojen vähennysoikeuksien kehittämiseen. Esitämme, että omavastuuosuus laskisi 500 euroon nykyisestä 2500 eurosta ja vähennysoikeus nostettaisiin 50 prosenttiin.

Suuri rakenteellinen uudistus olisi se, että esitämme nyt heti käyttöönotettavaksi pilotointina yliopisto-opiskelijoille mallin jossa 30 ensimmäistä kuukautta opintotuki olisi opintorahapainotteinen. Opintorahaa opiskelija saisi 350 euroa kuukaudessa nykyisen 298 euron sijasta. Opintolainaa hän voisi nostaa 250 euroa kuukaudessa nykyisen 300 euron sijasta. Ja sitten 25 viimeisenä tukikuukautena opintolainaa saisi 350 euroa kuukkaudessa, mutta opintorahan osuus olisi 250 euroa kuukaudessa. Uskoisimme tämän kannustavan opiskelijoita saattamaan opintonsa loppuun mahdollisimman nopeasti. Malli siis tulisi nykymallin rinnalle vaihtoehtoiseksi. Eli jokainen voisi itse valita haluaako tämän vai nykymallisen tuen piirissä opiskella.

Mutta laitan tuon koko lausunnon mahdollisimman pian tännekin.

….

Päivällä sitten myös palaveria hieman piirimmekin asioista kuten myös muutama puhelinneuvottelu seutukuntamme tämän hetken suurista yhteistyökuvioista. Palaan niihinkin tässä varmasti useammankin kerran vielä. Ilta sitten Lopella ratsastustallilla. Vaikeaa. Ei kerrottavaa. Harmittaa.

Kommentit