Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnallinen kairasydänarkisto on toiminut Lopella yli 50 vuoden ajan, kun toiminta aikanaan vuoden 1974 alussa alkoi. Itse muistan paikan jo lapsuudestani, kun ystäväperheen isä oli siellä töissä ja toi meille Viertolan lapsille sieltä erilaisia hienoja kiviä. Me sitten etsimme metsistä lisää ja ainakin kissankultaa meillä oli runsaasti. Kivoja muistoja.
Viidenkymmenen vuoden ajan kallioperämme ja maaperämme salaisuuksia on taltioitu siis tänne Lopelle. Nyt viime vuosina arkistoa on edelleen uudistettu ja myös laajennettu rakentamalla lisää varastointikapasiteettia. Kairasydämien lisäksi hyllyiltä löytyy mm. turvearkisto, moreenigeokemiallisia näytteitä ja myös laaja kivilajien ja mineraalien museokokoelma. Kokonaisuus on täydentymässä myös erityisellä kansannäytearkistolla.
Tänään Geologisella vietimme paikan 50-vuotista taivalta ja itse sain kutsun tulla puhumaan juhlatilaisuuteen. GTK:n nykyisenä johtajana toimii entinen kollegani Kimmo Tiilikainen ja hän jo hyvissä ajoin keväällä toivoi, että ehtisin paikan päälle, kun ”Lopen salaisuus” juhlii julkisesti viisikymppisiään.
Lopen kairasydänarkistoon siis taltioidaan malminetsinnässä, kaivostoiminnassa ja kalliorakentamisessa otettuna kairasydämiä. Kuluneiden vuosikymmenten aikana arkistoon onkin kertynyt peräti 3,6 miljoonaa metriä kallioperästä kairattuja kairasydämiä, mutta lisäksi myös yli 2 miljoonaa maaperänäytettä ja satoja tuhansia kivi- ja mineraalinäytteitä. Lopen kairasydänarkisto onkin maailman suurin ja laajin. Vertailuna voisi todeta, että länsinaapurimme Ruotsin vastaavassa arkistossa Malåssa on vain noin 3000 kilometriä kairasydämiä 18 000 porausreiästä ja sen lisäksi tiedot noin 8 000 porausreiästä.
Miksi näitä sitten taltioidaan. Keskeisin tarkoitus on kerätä tietoa maaperästämme tulevaisuuden tarpeita varten. Arkisto palvelee erityisesti malminetsintää, kaivosteollisuutta ja kallioperätutkimusta.
Uusien tilojen avulla varmistamme GTK:n toiminnan kehittymisen ja jatkumisen Lopella. Tässä maailman ajassa tällaisen osaamisen merkitys kasvaa. Itse toivoin puheessani, että maamme luonnonvaroja tutkitaan jatkossakin huolella, mutta hyödynnetään myös vastuullisesti ja ymmärretään luonnon kaikki arvot. Kiinnitin lisäksi itse tyytyväisyydellä muutama vuosi sitten huomiota mm. siihen miten Geologian tutkimuskeskus luokitteli, ensimmäisenä maana Euroopassa, maamme malmivarat ja -varannot YK:n kestävää kehitystä edistävän järjestelmän mukaisesti. Nämä tiedot ovat olennaisia niin kansallisen huoltovarmuuden kuin päätöksenteon kannalta.
Ja tämän kairasydän arkiston merkitys voi myös vielä olla salaisuuskin. Joku vielä merkityksetön alkuaine voi tulevaisuudessa muuttua tärkeäksi ja Lopen hyllyt paljastaa salat siitä mistä tätä voisi löytää.
Tänään juhlallisuuksien jälkeen Geologisella oli lisäksi harvinaiset avoimet ovetkin. Tänään salaperäinen ja yleensä tiukkaan lukossa pidettävä arkisto avasi ovensa ja ihmiset pääsivät kairasydänarkistoon ja näkemään miten maaperämme ja kallioittemme kivilajeja ja mineraaleja tunnistetaan erilaisten tutkimusvälineiden avulla. Esillä oli myös ne erikoisimmista erikoisimmat pallokivet. Harvinaisia pallokiviä on suojeltu lähes ainoana kivilajina maailmassa.
Lämmin kiitos vielä tästä mielenkiintoisesta työpäivästä. Aikanaan eduskunnassa teimme Kimmo Tiilikaisen (kesk) kanssa hyvää yhteistyötä mm. ympäristövaliokunnan asioiden parissa ja itse olen nyt jatkanut tätä työtä myös asunto- ja ympäristöjaostossa. Itse olen jäänyt eduskunnassa myös näiden kysymysten parissa historiaan tai noussut esille mm. siinä, että olen vaatinut kaivostoimijoilta kattavampia takuita myös kaivosten jälkihoidon varmistamiseksi ja olen itse esittänyt, että alalle olisi tärkeä luoda öljysuojelurahaston kaltainen järjestelmä, missä osa tuotoista rahastoitaisiin
varmistamaan, että kaikissa tilanteissa myös kaivosten jälkihoito tulisi hoidetuksi. Ja olenhan myös esillä pitänyt toimia joilla olemme vahvistaneet myös paikallisten oikeuksia suojata ja suojella omaa lähiympäristöä ja myös kuntien oikeuksia kaivoskysymyksissä. Tehtävää tässä edelleen riittää ja tärkeää olisi saada mallit toimimaan niin, että isänmaan rikkaudet hyödyttäisivät aina meitä suomalaisia.
Lämmin kiitos vielä kutsusta tulla puhumaan juhlaanne ja ei muuta kuin jatkuvaa uteliaisuutta myös maaperämme tutkimiseen.