Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti esille Venäjän-vastaiselle rajalle suunnitellun droonimuurin ja lupaili hankkeelle myös EU-rahoitusta. Jo jonkin aikaa valmisteilla ollut droonimuurihanke sai lisäpontta, kun Venäjän drooneja lensi tällä viikolla parisenkymmentä Nato-maa Puolaan. EU:n itärajan suojaksi suunniteltu droonimuuri tarkoittaa siis droonien torjuntajärjestelmää, millä voitaisiin havaita, mutta myös torjua ja tuhota EU-maita uhkaavat ja rajaamme loukkaavat droonit.
Droonit ovat nousseet kuukausi kuukaudelta yhä vahvemmin koko puolustuskeskustelun ytimeen ennen muuta Ukrainan tapahtumien myötä ja sieltä saaduin kokemuksin ja opein. Isoin osa Venäjän hyökkäyssotaa koskevasta uutisoinnista liittyy tällä hetkellä aina tavalla tai toisella drooneihin ja erilaisiin lennokkeihin perinteisen sodankäynnin tapahtumien sijaan. Tähän on monia syitä aina ilmaherruuden puuttumisesta panssarikaluston vähyyteen ja myös vanhentuneen panssarikaluston droonisuojan puuttumiseen sekä isossa kuvassa myös ns. droonikauhuun. Ja luonnollisesti oma osansa tässä on myös sillä, että droonien tuotanto on helppoa ja kohtuullisen edullista ja lisäksi tällä saralla tuotantoa voidaan hajauttaa ja kehittää myös hyvinkin nopeasti. Uskallan sanoa, että droonit ovat tulleet 2020-luvun sodankäyntiin kaikissa tilanteissa pysyvästi vaikka ei välttämättä kaikissa sodissa ne olisikaan näin merkittävässä roolissa kuin nyt Ukrainassa ovat.
Näiden kokemusten pohjalta alkuvuodesta liikkeelle lähti Saksan johtama ”Drone Wall” -hanke. Hanke syntyi vastauksena Venäjän aggressioon Ukrainassa, mutta myös alati kasvavaan hybridisodankäynnin uhkaan Euroopassa. Saksan johtamaan hankkeeseen lähti mukaan kuusi muutakin Natomaat eli meidän lisäksi Viro, Latvia, Liettua, Puola sekä Norja ja puolustusprojektin tavoitteena on rakentaa nyt noin 3 000 kilometrin pituinen valvontaverkosto Naton itärajalle hyödyntäen mm. tekoälyllä toimivia tiedustelu-drooneja, maassa sijaitsevia sensoreita, mutta rakentuen myös liikkuvien droonien vastaisten alustojen ja satelliittivalvonnan kerroksellisen järjestelmän ympärille. Drone Wallia kuvattiin keväällä Naton kunnianhimoisimmaksi hankkeeksi vahvistaa Euroopan puolustuskykyä Venäjän epätavanomaisia taktiikoita, kuten lennokkihyökkäyksiä, GPS-häirintää ja rajat ylittäviä provokaatioita vastaan. Hankkeella haluttiin myös osaltaan vastata siihen huutoon, että Eurooppa kantaa jatkossa isomman vastuun omasta puolustuksestaan. 
Yhteishankkeella halutaan myös vastata muuttuvaan taistelukenttään, jossa perinteiset aseet ainakin osittain korvaavat halvat droonit ja elektroniset hyökkäykset tai vähintäänkin täydentävät niitä.
Itse toivon, että hanke nyt todellakin etenee EU:n pöydällä rahoituksen osalta sanoista tekoihin. Ja kaikkein tärkeintä on edetä tässä nyt joka tapauksessa kansallisin toimin määrätietoisin ja odottelemattomin askelin toteutukseen. Meiltä löytyy nimittäin Suomesta omastakin takaa riittävä ja kattava osaaminen myös teknologian osalta tällaisen droonimuurin rakentamiseen. Esimerkiksi kotimaisen Sensofusionin itse kehittämät järjestelmät havaitsevat drooniliikenteen jopa 200 kilomterin päästä ja yrityksen Airfence- drooninhavaitsemis- ja torjuntajärjestelmät ovat olleet jo vuosien ajan todellisessa käytössä Ukrainassa. Meidän osalta droonimuurin rakentaminen tarkoittaisi noin 100-200 laitetta reilun 1300 km itärajamme matkalle ja olen vakuuttunut, että toimivasta ja sodan arjessa testatusta teknologiasta ovat kiinnostuneita nyt myös muut Venäjän naapurissa – pakotettuina – olevat valtiot.
Luin jossain vaiheessa artikkelin mistä jäi mieleen toteamus, että ”taivaan hallinta alkaa datan hallinnasta” ja nyt meidän on aika turvata yhdessä Euroopassa molemmat.
….
Kello 22.48 ja päivä valmis. Eduskunnasss tänään puolustusvaliokunnan monttukokous ja sitten lyhyt täysistunto talousasioiden parissa. Eduskuntaviikko näin paketissa.