En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
Jumalan sanan valoa, joss’ sieluin kirkastuu
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan
Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.
Kauneimmat joululaulut.
Olen aina tykännyt joululauluista. Taas joulunalla pyysin esikoistani hakemaan autonkin radioon sen legendaarisen Jouluradion ja mielelläni laitan myös soimaan erilaisia listoja joululauluista. Suosikkeja löytyy niin niistä ikijoulunpunaisista kuin uusistakin sävellyksistä ja sovituksistakin. Ei kai kauniimpaa voi ollakaan kuin Katri Helenan Joulumaa tai sitten uudemmista voisin mainita sen Ketun joululaulun ja mielellään aina Timotein laulamana. Kyllä, tykkään myös joulukonserteista ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksistakin.
Pekkalan kuusessa on perinteiden mukaan aina maapallo; ”Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan”
Tänä vuonna joulunalla on mielessäni soinut poikkeuksellisen vahvasti vanha ja perinteinen Topeliuksen joululaulu lähes 150 vuoden takaa. Zacharias Topeliuksen vuonna 1887 kirjoittama ja Jean Sibeliuksen säveltämä ”En etsi valtaa loistoa” eli alkuperäisesti ”Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt” on yksi kauneimmista ja koskettavimmista joululauluista. Se on tänä vuonna ollut jotenkin erityisen vahvasti läsnä, sillä siinähän rukoillaan maailmanrauhaa sekä onnellista joulua niin rikkaille kuin köyhillekin.
On surullista, että edelleen tänäkin vuonna tämä joululaulun toive ja pyyntö on niin käsinkosketeltavan totta. Toivottavasti nämä pyynnöt nyt kuullaan.
Tänä jouluna tämä laulu on soinut mielessä aamulenkillä Joosepinkujalla ja toinen minun kauneimpiin joululauluihin lukeutuva joululaulu on myös vanja ja myös Zacharias Topeliuksen runo. Tämän koskettavan laulun Topelius teki vielä aiemmin jo vuonna 1859, kun hänen oma poikansa Rafael oli kuollut vain vuoden ikäisenä. Runon suomensi Konrad Alexis Hougberg, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Waaranen. Tänä jouluna suru on ollut jotenkin vahvasti läsnä. Myös kaipuu ja kiitollisuus. Eilen veimme Isän ja Vaarin haudalle ensimmäistä kertaa joulukynttilän.
”Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa
Järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa
Varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen
Järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa
Pienen pirtin portailla oli tyttö-kulta
Tule varpu riemulla, ota siemen multa
Joulu on koditon, varpuseni onneton
Tule tänne riemulla, ota siemen multa
Tytön luo nyt riemuiten lensi varpu-kulta
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhälle
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhälle
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta”
Jouluun on vielä pari yötä. Hieman märkää vielä, mutta onneksi Pekkalaan Loppijärvi ja Torkinmäki pudottavat aina kivasti vähän enemmän lunta. Tai kivasti ja kivasti, mistä suunnasta nyt haluaakaan lunta ajatella. Isäni olisi todennut kolansa kansa, että ”Kaiken muun se Jumala luo, mutta ei lunta”.
Mutta jouluna minä toivon lunta vaikka luonti hommiin se Heinosen pojan laittaisikin.
….
Saksan tapahtumat järkyttäneet kaiken muun maailman kauheuden keskellä. Saksan Magdeburgin joulutori-iskussa on ainakin viisi ihmistä kuollut ja peräti yli 200 loukkaantunut. Iskun takana oli saudiarabialaistaustainen mies, mutta iskun motiivi on aiheuttanut ihmetystä? Tekotapahan oli hyvin tyypillinen nimenomaan islamistien aiemmin tekemille iskuille, mutta kyseisen, nyt pidätettynä olevan, henkilön taustalta löytyy taasen maahanmuuttokriittisyyttä ja äärioikeistolaisuutta? Mikä sitten on totuus, niin toivottavasti se selviää. Huumeet näyttäisivät ainakin liittyvän tapahtumaan, mutta avoimia kysymyksiä on muuten paljon.
Tekijä on lisäksi ollut erittäin pitkään myös poliisin huomion ja myös erilaisten vinkkien yms. kohteena. Jostain syystä hän kuitenkin pääsi tekonsa toteuttamaan? Ja myös totta kai joulutorin turvajärjestelyt herättävät kysymyksiä? Meillähän aiempien tapahtumien myötä mm. Temppeliaukion kirkon etupiha ja myös hallintorakennuksia suojattiin pysyvästi ajoestein. Nyt varmasti pohdittavaksi tulee sekin, että mitä kaikkea näin voidaan suojata ja tulee suojata? Pitäisikö esimerkiksi meilläkin Senaatintori ja Helsingin Kauppatorikin näin pysyvästi suojata? Ratkaisu voisi olla osittain kiinteät ja pysyvät esteet ja osittain laskeutuvat esteet mm. palo- ja huoltoliikenteen varmistamiseksi. Mutta voiko tämä olla vastaus kaikkeen vihaan ja sairauteen, niin sitäkin on syytä pohtia?
Muistan toki jo nuoruudestani, kun ihmetystä minussa aiheutti Israelissa ajoesteet bussibysäkeillä. 1990-luvun Suomen nuorelle oli vaikea ymmärtää, että joku haluaisi ajaa autolla bussipysäkillä linja-autoa odottavien päälle. En vieläkään ymmärrä, mutta sen ymmärrän, että tällaiseenkin pitää varautua sairaassa maailmassa.
”Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan”