Lopen Teatterin 32. kesänäytelmä Tuomas Parkkisen käsikirjoittama ja Taru Kivisen ohjaama Kekkonen ei jätä ketään kylmäksi. Vaikka eilen oli aikamoisen kolea KESÄteatterisää niin kuulemma keskustalaisia ystäviäni lämmitti jo pelkästään tarinan päähenkilö ja kertomus ja meitä muita ainakin mainio ohjaus ja erinomaiset näyttelijäsuoritukset. Kymmenen näyttelijää näytteli yhteensä 43 roolia ja jokainen oli Taru Kivisen tarkkaan pohtima liikkeitä ja ilmeitä myöten ja puvustaja Ritva Hännisen viimeistelemä. Ritvaa ei tällä kertaa näyttämöllä nähty, mutta puvustuksessa hänen pitkä tekemisensä ja osaamisensa kyllä näkyi. Pienillä jutuilla lavalle saatiin erinomaisen tunnistettavat Nikita Hrustsov, Juho Kusti Paasikivi, Kalevi Sorsa jne ja totta kai yksi ehdoton tämänkin näytelmän hymynaiheuttaja Paavo Väyrynen.
Kuvia näytelmästä Sisko Savolaisen ottamana. Kekkonen ministerisalkkuineen…
Petri Hutri oli aivan loistava tämän kesän näytelmässä Väyrysen roolissaan. Kymppi plus!
Nellinoora Paju teki vahvoja roolisuorituksia ja toi näytelmään komiikan rinnalle myös draamaan ja tunnelmaa. Taitava nuori näyttelijä.
Tässä itse Kekkonen eli Olli Viitasalo ja Nellinoora Paju nuorena Sylvi Kekkosena.
Nostankin ehdottomaksi tämän kesän onnistujaksi Petri Hutrin joka tanssahteli tanhun askelin lavalla Paavo Väyrysenä juuri oikealla itserakkaalla hymyllä ja itsevarmuudella, mutta myös viides muussa roolihahmossa Lauri Puputista Matti ja Taneli Kekkoseen sekä Toveri Sergeistä Tohtori Kivaloon. Petrin roolisuoritukset olivat vahvoja jokaisesta ilmeestä kehonkieleen ja myös jokaiseen repliikkiin asti. Petri on myös tehnyt ison työn Lopen Teatterin eteen muutenkin mm. nettimarkkinoinnin puolella ja monessa muussa. Kymppi plussan veto tällä kertaa Sajaniemen katetulla kesäteatterilavalla.
Aika vaikea muuten nostaa esille tällä kertaa vain muutamaa ns. parasta roolisuoritusta, sillä tällä kertaa kaikki isommat ja pienemmätkin roolit olivat erittäin onnistuneita. Näytelmän kertojana, primusmotorina, toimiva Raisa Nousiainen tekee ison rooliin ja takuuvarmasti ja ilman maskien ja rooliasujen suojaa. Taru Kivisen oivallukset ohjaajana ottavat Raisan roolin kautta yleisön hyvällä tavalla mukaan tarinaan ja myös itse teatterin tekemiseen. En kerro enempää niin en paljastakaan liikaa. Minusta toimii enemmän kuin hyvin.
Nuori Nellinoora Paju oli minulle teatterin lavalla uusi tuttavuus vaikka tanssinäytöksistä tuttu olikin. Nellinoora teki näytelmän alussa vaikuttavan roolisuorituksen Kekkosen nuorena äitinä Emilia Pylvänäisenä ja myöhemmin vaihtoi roolin luontevasti Kekkosen puolisoon Sylviin. Nellinooran roolit toivat näytelmään myös sitä toisenlaista tunnetta Väyrysen koheltamisen rinnalle aina nuorten rakastumisesta Sylvin poismenoon. Kolmantena roolinaan Ellinoora oli lavalla omassa omimmassaan eli tanssijana ja erinomainen siinäkin, mutta varsinaisissa näyttelijänlahjoissaan ja osaamisessaan hän nyt löi itsensä minulle läpi täydellä teholla. Toivottavasti näemme ja kuulemme lisää.
Mutta kyllä Kekkonenkin oli erinomainen ja roolihahmon miehen tapaan myös mahtava roolisuoritus. Olli Viitasalo oli ainoa näyttelijä joka sai keskittyä koko näytelmän ajan vain UKK:n hahmoon ja hän tekikin sen kiitettävin arvosanoin. Puvustaja Ritva Hänninen auttoi perusulkoasussa, mutta myös Hawaijin ja muiden tunnelmien luomisessa ja Viitasalo onnistui roolissaan. Vanhenevan Kekkosen askel matalini ja tuli haparoivaksi – Viitasalo teki nekin nuorena miehenä vanhan sairastuneen miehen ottein. Viimeinen kuva Kekkosesta oli enemmän kuin aito ja loi hulvattomaan näytelmään lähes liikuttavan lopputunnelman. Kokoomuslaisena liikutuksen kyyneleet sentään vältin enkä ilostakaan itkenyt 🙂 Traagisuudessaan Kekkosen tarina kuitenkin on koskettava ja kunnioitusta herättävä, mutta lopulta myös surullinen. Tämän kaiken lavalle hyvin puki liikkeiksi, ilmeiksi ja sanoiksi Viitasalo Kekkosena.
Vuosientakaisten Lopen kesäteattereiden kestosuosikkini Kati Rasisen paluuta lavalle odotin myös innolla. Kati teki tehtävänsä takuuvarmoin ottein ja hoiteli sellaiset roolit kuin Neuvostoliiton Karhu, Nikita Hrustsov, Majuri Levo ja Johannes Virolainen. En tiedä oliko näihin rooleihin alunperin suunniteltu miesnäyttelijöitä, mutta voin todeta, että hyvä ettei löydetty. Kati oli rooleissaan erinomainen ja pienillä liikkeillä ja ilmeillä tai lähinnä kehonkielellään toi lavalle aidon neuvostoliittolaisen ja välissä myös Rouva Absolutistin ja Naantalin neidinkin. Katin rooli ja merkitys tässä näytelmässä oli suurempi kuin ensiajattelemalla tulisi mieleen. Ja hieman saimme sitä Katin kaunista lauluakin kuulla ja toivottavasti ensi suvena enemmänkin.
Katin tapaan tärkeitä pienempiä rooleja Väinö Leskisenä ja John F. Kennedynä lavalla ahkeroi Marko Kanerva kuten myös Jouni Koikkalainen jonka bravuuri oli ehkä näytelmän onnistuin hahmo Juho Kusti Paasikivi – nimenomaan hahmo. Koikkalainen teki myös erittäin tunnistettavan Kalevi Sorsa -roolin hieman samaan tapaan kuin naishahmojen parissa ahkeroinut Jaana Ranta. Ei ollut epäilystäkään kuka lavalle asteli kun Jaana sinne Elisabeth II tuli tai Alli Paasikivenä presidenttipuolisonsa rinnalla. Erinomainen. Matias Uusitalo ja Niilopekka Anturaniemi tekivät myös molemmat ison nipun tärkeitä sivurooleja Hitleristä Veikko Vennamoon ja Ahti Karjalaisesta Max Jakobsoniin. Niilopekka Anturaniemi muuten sai minut vieläkin hymyilemään tätä kirjoittaessani vedollaan Vennamona jossa paistoi kivasti läpi jo Timo Soinin tuleva.
Lavastuspuolella Aarne Salosen isoja saappaita täytti tällä kertaa nuori Peetu Nousiainen ryhmineen ja tekikin sen hyvin. Tällä kertaa tarinan ja näyttelijäsuoritusten annettiin täyttää enemmän lavaa ja lavastuksessa keskityttiin aivan oikein tärkeimpiin ja usein pieniinkin yksittäisiin yksityiskohtiin. Hyvää modernia tekemistä kesäteatteriin.
Ja tässä vielä muutama kuva eiliseltäkin illalta ja Lopen Kesäteatterissa ei siis sadekaan haittaa kun Aarne Salosen upea katos suojaa ja tarinakin lämmittää – ainakin kepulaisia – kuulemma 🙂
Lopen Mieslaulajat vastaavat jälleen väliajan tarjoiluista Kanttiinin puolella. Hyvää kahvia ja makkaraa ja kuulemma myös pullatkin maukkaita.
Tällä kertaa en siis kotikunnan mainion kesäteatterin ensi-iltaan ehtinyt, mutta eilen Lopen Yrittäjien kanssa olimme katsomassa. Iso kiitos vielä yrittäjille yhteisen teatteri-iltamme järjestelyistä ja Lopen Mieslaulajille hyvistä kahveista ja perinteisistä teatterimakkaroista. Ne muuten ovat melkein yhtä hyviä kuin ne aidot rallimakkaratkin.
Lopen Teatteri ja kesäteatteri voi ja elää siis hyvin puheenjohtajansa Hannele Ilmosen otteissa. Iso kiitos vielä tämän kesän näytelmästä Kekkonen – Syntymästä kuolemattomuuteen. Käsiohjelma ei vielä paljastanutkaan ensi kesän näytelmää, mutta jään sitä ehdottomasti jo jälleen odottamaan. Kesällä 2017 Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Lopen Teatterissa 33. kerta ja Heinoselle penkki varattuna.
Kiitos.
…
Kello 9.36 ja yksi haastattelu jo annettu aamutuimaan ja kirjoitukseni urheilusta ja liikunnasta on myös innostanut teistä monet ottamaan yhteyttä. Kiitos niistä. Dallasista tällä kertaa yön surullisia uutisia. Neljä poliisia on saanut surmansa ampujien luodeista ja ainakin 11 on haavoittunut. Myös räjähtämättömän pommin mahdollisuutta vielä tutkitaan ja juuri tulleen tiedon mukaan myös viides poliisi olisi myös kuollut. Samaan aikaan kaksi ampujaa on saatu jo kiinni ja kolmatta ja myös ehkä neljättä jahdataan. Järkyttäviä tapahtumia.
Kaikesta huolimatta – perjantaita teille kaikille.
…
Kello 22.33 ja kohta saunaan. Ystäväperhe tuli tänään Pekkalaan saunomaan ja paljuilemaan ja kohta isien vuoro. Vauhdikas päivä takana. Aamusta ensin Karkkilan kautta Helsinkiin. Sieltä tuliaisiksi itselleni synttärilahjaksi saamallani lahjakortilla uusi ratsastuskypärä ja nahkaiset hanskat. Ensi viikolla kesän ratsastusviikko ja sitten lauantaina kisat. Hauska ja odotettu kesäviikko siis tulossa.
Helsingistä sitten Hyvinkäälle ja sieltä Riihimäelle. Kaikki työasiat hoidettu ja illansuussa vielä yksin hieman vasara ja nauloja -puuhia mökillä. Nikkaroin hieman ikkunahommia ja huomenna sitten jatketaan. Katsotaan jos myös Madamen saisi liikkeelle Vanajasta. Lopen Räyskälässä iso Volkkari-tapahtuma ja Kalamyllyllä Elettiin ennenkin -tapahtuma. Sään salliessa matkaan kuplalla.
Nyt saunan pesään lisää puita ja parveen. Kesäyötä.