Eduskunnan liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen, muistutti Hämeenlinnan elokuun kuukausimarkkinoilla, että tieverkon korjausvelan umpeen kurominen vie vielä aikaa. Heinonen muistutti, että korjausvelka on kasvanut vuodesta 2016 lähtien ja viime vuonna sen arvioitiin olevan tieverkon osalta jo reilu 2,5 miljardia euroa. Teiden, ratojen ja vesiväylien eli koko väyläomaisuuden korjausvelka oli samaan aikaan reilu 4,1 miljardia euroa.
-Tilanne on erittäin haastava. Kustannustentason nousu yksin kasvatti korjausvelkaa vuonna 2023 yli miljardilla eurolla. Tälle vuodelle lisäsimme perusväylänpidon rahoitusta 200 miljoonalla eurolla ja viime vuodelle 250 miljoonaa euroa ja tällä haluamme taittaa erityisesti huonokuntoisten teiden ja siltojen määrän kasvua, totesi Timo Heinonen, joka toimii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajana.
Kuluva vuosi on toinen hyvä vuosi asfaltointien osalta peräkkäin hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Tänä vuonna uutta pintaa vedetään yli 3000 kilometrin matkalle ja viime vuonna kokonaismäärä nousi yli 4000 kilometriin, mikä oli ennätysmäärä yli 20 vuoteen. Pääministeri Petteri Orpon hallituskaudelle on osoitettu tieverkon korjausvelan purkuun yhteensä 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 käytettiin 250 miljoonaa ja kuluvana vuonna 200 miljoonaa.
-Korjausvelan kasvua saadaankin hidastettua näillä panostuksilla, mutta vakaan rahoitustason jatkuvuus olisi tärkeää niin tieverkon kunnon kannalta kuin korjausvelankin pienentämiseksi. Asfaltointimäärät pitäisi pystyä pitämään noin 4000 kilometrissä vuosittain, että korjausvelka saataisiin hoidettua pois, totesi Heinonen.
Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2024 lopussa noin 10 200 kilometriä. Lisäksi oman lisäkustannuksen tuovat huonokuntoisiksi päässeet sillat.
-Tämä tiestön ja siltojen huono kunto on tyyppi esimerkki siitä, että ongelmat kasaantuvat, jos ei työtä tehdä säännöllisesti. Viime Rinteen ja Marinin (sd) hallituskaudella korjausvelka kasvoi vuoden 2019 2,5 miljardista neljässä vuodessa yli 4 miljardiin euroon vuoteen 2023 tultaessa. Kustannukset nousivat ja rahoitusta laiminlyötiin.
Heinonen toivookin, että tiestönkorjausvelkarahoitusta jatketaan ja yhteisestä kansallisomaisuudesta huolehdittaisiin ylivaalikautisesti hyvin.
-Olen saanut kiertää näitä tietyömaita tänäkin kesänä katsomassa ja oikeastaan jokaisessa paikassa maakunnissa saa huomata sen, että teiden rungot ovat pettäneet ja korjaukseksi ei enää riitä pelkkä asfaltti, vaan tarvitaan runkojen korjauksia ja ne nostavat aina hintaa, totesi Heinonen ja sanoi hyvän tavoitetason olevan tulevillekin vuosille ja hallituskausille 3000-4000 kilometriä uutta asfalttia vuositasolla.
Heinosen johtama liikennejaosto lisäsi asfaltointirahaa budjetissa aiemmin esitetyn 200 miljoonan euron päälle kuluvalle vuodelle vielä 30 miljoonaa euroa. Tällä erillisrahoituksella Hämeessä tehtiin ja tehdään kuluvan vuoden aikana seuraavat hankkeet:
-Mt 2951 Lammintie 5,5km kesken jääneen asfaltoinnin loppuun saattaminen 630 000 euroa.
-Mt 13845 Lastuvuorentie, 2km asfaltointi 300 000 euroa
-Mt 13838 Viralantie noin 3km Vt3 lähtien 450 000 euroa
-Mt 13609 Pilpalantie 15 km asfaltointi (kokonaisrahoitus noin 3 miljoonaa euroa)
-Mt 13610 Kalamajantien alkuosan n. 3km uudelleen asfaltointi 350 000 euroa
-Mt 13814, Haminankyläntie 0,9km 150 000 euroa
-Mt 3129, Liesontien 3,7km 700 000 euroa
-Kt54 Riista-aidan jatko Sajatieltä länteen kohti Tammelaan 3,0km
-Jokioinen-Vaulammi kevyenliikenteenväylä väylän rakentamiseen yhteishankkeena kunnan kanssa 305 000 euroa
-mt 3134, mt 14173, mt 14174 Padasjoen keskusta-alueen kevyenliikenteenväylien asfaltointi
-Rantatien kevyenliikenteenväylän uudelleen asfaltointi Messilä-kirkonkylä yhteishankkeena kunnan kanssa 100 000 euroa.
-Hämeenlinnan kuukausimarkkinoilla aihe kyllä puhutti varsin paljon. Kiitosta saimme niistä töistä jotka nyt on tehty mm. Liesontiellä ja Lastuvuorentiellä. Mutta sen voi hyvin todeta tarpeita on koko ajan lisää ja tehtävää riittää, totesi Heinonen markkinoiden jälkeen.