Lauantai, 07.05.2011

Blogi, lauantaina 07.05.2011

Tavattavissa vaalien välissäkin… Vai miten se meni. Tänään Nastola-viikon markkinoilla klo 10-11.30 ja sitten Riihimäen Yrittäjien tapahtumassa Graniitin aukiolla puolenpäivän jälkeen. Tervetuloa mukaan!

Mutta lupasin tuossa Vapunpäivänä julkaista Pekka Perkon juhlapuheen IV Lopen Sinivalkoisesta vapusta täällä. Anteeksi kun hieman kesti, mutta tässä se tulee. Olkaapa hyvä.

 

……….

Dir.Can Pekka Perko 1.5.2011 Lopen IV Sinivalkoisessa Wapussa Lopella Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla:

Hyvät Sivalkoisen vapun juhlavieraat

Vuosi sitten Sinivalkoinen vappu-tilaisuudessa kansanedustajamme Timo Heinonen  toivoi minun pitävän vappuna 2011- esityksen loppilaisten musiikin harrastuksista.

Keskusteltuani Timon kanssa asiasta tarkemmin olen päätynyt esitykseen, joka sisältää lyhyen katsauksen 1800-luvun lopun ja 1900 luvun alkupuolen musiikkiharrastuksiin. Sen jälkeen käsittelen tiivistetysti nykyistä kuoro-ja orkesteritoimintaa Lopella. Päähuomion saa kuitenkin   Lopen lapsi-ja nuorisokuorotoiminta ja sen piiristä syntynyt naiskuoro Timotei.
Lähteinäni ovat olleet Jorma Kallenaution Lopen Historia, Lopen lapsi-ja nuorisokuorotoiminnan 10-vuotishistoriikki v.1984, Lopen Joulu v. 2001 ja 2003, Loppi tutuksi v. 2008, musiikkiryhmien omat internet-kotisvustot ja tietysti omat mieleen jääneet kokemukseni.

”Meille kultainen on tämä Loppi”
LAULU- JA SOITTOHARRASTUKSISTA LOPELLA 1800-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN

V. 1976 ilmestyneessä LOPEN HISTORIASSA  Jorma Kallenautio kertoo loppilaisten taideharrastuksista seuraavaan tapaan:

Pilpalan pillipiiparit

– Näyttämötoiminnan ohella merkittävimpiä taideharrastuksia olivat laulu ja soitto, vaikkakaan Loppi ei ole ollut erityisen ”laulava” enempää kuin ”soivakaan” paikkakunta. Ensimmäinen torvisoittokunta Lopella syntyi raittiusseura Onervan piirissä vuonna 1889. Vuosisadan alussa perusti nahkurimestari Hjalmar Lunden (Lapinleimu) Läyliäisille seitsikon, jossa soittivat hänen viisi poikaansa.Tämäkin hyvätasoinen soittokunta  sammui ja  torvet joutuivat  Pilpalan seudulla toimivan kansallismielisen nuorisoseuran yhteyteen perustetulle Pilpalan Pillipiiparit -nimiselle soittokunnalle, joka toimi varsin vireästi puolitoista vuosikymmentä. Useisiin muihinkin yhdistyksiin syntyi soittokuntia,   mm. Lopen työväenyhdistykseen ja Lopen suojeluskuntaan.
Erityisen hyviä kansanpelimanneja   olivat talollinen Aukusti Harri Sajaniemestä ja torppari Nikolai Nevalainen, eli Kylmänojan Nikolai Salonkylän Kylmänojalta. Harri oli niin etevä viulunsoittaja, että Sakari Pälsin kerrotaan maininneen hänen soittonsa saavan ”vasikatkin tanssimaan”.

Kuoroharrastusten viriäminen

Kuorolaulukin alkoi vähäisessä määrin orastaa paikkakunnalla, sillä ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1888 lauloi kirkossa sitä varten harjoitettu laulukuoro ”Hoosiannan”..

Lauluharrastus oli pääasiassa sekakuorotoimintaa ja se tapahtui joko yhdistysten tai kyläkuorojen puitteissa: Lopen nuorisoseuran lauluosasto, Launosten Nuorisoseuran sekakuoro Läyliäisten Mieslaulajat, Lopen Työväenyhdistyksen lauluseura,   Lopen Eteläisellä Kansallismielisellä Nuorisoliitolla  oli myös laulukuoro.

Lopen vanhin kuoro 

Lopen kirkkokuoron runkona oli keskipitäjällä   1913 alkaen  kokoontunut ”Hoosianna”-kuoro Säännöllinen  kirkkokuoron toiminta alkoi vuonna 1923  ja vasta 1958 perustettiin yhdistys nimeltä Lopen Kirkkokuoro.

Kuoron tärkein tehtävä on olla mukana jumalanpalveluksissa.  Lisäksi on  pidetty sekä omia konsertteja että esiinnytty paikkakunnan muiden musiikinharrastajien kanssa. Kuoro on myös tehnyt joitakin pitemmälle suuntautuneita konserttimatkoja.
Lopen kirkkokuoro on kolmesti saanut järjestettäväkseen Hämeen-Uudenmaan piirin kirkkolaulujuhlat,  1931, 1962 ja  1998.

Kirkkokuoroa johtaa nykyisin seurakunnan kanttori, Taina Sulkanen.

Lopen Opettajakuoro

1960-luvulla Lopella toimi useita vuosia opettajakuoro Kalle Ainolan johdolla.   Ohjelmistosta mainittakoon mm  Bachin motetti, Jesu meine Freude. Solistitkin löytyivät kuoron omista riveistä, loistava sopraano  Kirsti Kytömäki ja baritoni Matti Louko.

Lopen Mieslaulajat  

Mieskuoron syntyä oli edeltänyt useiden vuosien ajan toiminut vahvistettu mieskvartetti ,jonka  kokoonpano vaihteli vuosien mittaan. Mukana olivat mm. Otto Rasilainen, Kalle Ainola, Tuomo Sipilä, Olavi Kärpäoja , Matti Louko, Matti Kytömäki, Pekka Perko, Eino Salo, Aulis Alanko ja Olavi Halme. Mieskvartetin puitteissa viriteltiin myös ajatusta mieskuoron perustamisesta.     

Mieskuoron perustavassa kokouksessa   syyskuussa 1968 yhdistyksen nimeksi päätettiin   Lopen Mieslaulajat r.y. Kuoronjohtajaksi lupautui opettaja Kalle Ainola, joka johti  kuoroa ensimmäiset kolme vuosikymmentä.
Kuoroa johtaa nykyisin Petri Lindberg.

Lopen Mieslaulajat esiintyy perinteisesti   vappuaattona ja ensimmäisenä adventtina. Kuoro esiintyy myös muissa tapahtumissa ja juhlissa sekä tekee yhteistyötä Lopen Teatterin    ja eri musiikkiryhmien kanssa.
Lopen Mieslaulajat on julkaissut kaksi omaa äänitettä.

Kuoron oma lippu näki päivänvalon itsenäisyyspäivänä 2006. 

Kansalaisopisto

Kansalaisopistotoiminta, alkoi Lopella vuonna 1970. Useimmat nykyisin toimivista musiikkiryhmistä joko syntyivät Lopen Opiston suojiin, kuten Lopen Lapsi-ja nuorisokuoro, tai niiden toiminta jatkui Lopen Opiston opintoryhminä.

Lopen harmonikat 

Syksyllä 1975 Lopen opistossa aloitettiin harmonikansoiton opetus, opettajana loppilaissyntyinen   Antero Ketonen..

Vuonna 1979 johtajaksi  vaihtui   muusikko  Erkki Friman.   Vuodesta 1991 orkesteria on johtanut Tapio Rannanmaa,   yksi orkesterin perustajajäsenistä.
Harmonikkakerhojen SM-kisoista heltisi voitto v. 1986 Hyvinkäällä.  Merkittävin voitto, harmonikkaorkestereiden Pohjoismaiden mestaruus, saavutettiin Tampereella v. 1988   

Palkintoja on saatu myös vuosina 2007, 2008 ja 2010.

Ensimmäinen kesäsoittoleiri aikuisille harrastajasoittajille pidettiin heinäkuussa 2007 .

Innokkaasti on soiteltu jo neljänä kesänä .

Äänitteitä on Lopen Harmonikkojen 35-vuotisen taipaleen aikana tehty neljä.

Lopen Puhallinorkesteri 

Lopen Puhallinorkesterin ovat johtaneet: vuoden 1993 alusta Radion sinfoniaorkesterin pasunisti Heikki Koivusilta ja loppuvuodesta 1993 syksyyn 2004   musiikin lehtori Jukka Palonen. Hänen jälkeensä  johtajaksi nimitettiin musiikkipedagogi Sami Ihajoki Hämeenlinnasta.

Syksystä 2005 lähtien Lopen Puhallinorkesteria on johtanut musiikinohjaaja Anita Lehto, joka toimii myös opettajana Vanajaveden Opistossa. Hänen johdollaan Lopen Puhallinorkesteri juhli  15-vuotista taivaltaan   huhtikuussa 2008 .
Lopen Puhallinorkesterilla on ollut runsaasti esiintymisiä   Lopella, lähikunnissa ja kauempanakin.     Orkesterille onkin karttunut laaja ohjelmisto erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Orkesterin soittajavahvuus on vaihdellut vuosien mittaan kymmenestä kahteenkymmeneen.

Veteraanikuoro

Lopen Veteraanikuoro suoritti ensiesiintymisensä Veljesmajalla elokuussa 1994 Eläkeliiton Lopen osaston kesäpäivässä. Kuoro  pyrkii esiintymään eläkeläisten ja veteraanien omissa tilaisuuksissa. Ohjelmistoon on kuulunut sota-ajan lauluja ja laulelmia ja tietysti myös uudempaa, kuten Veteraanin iltahuuto. Kuoron vetäjänä on alusta asti toiminut Pentti Kuparinen.

Satumaa Singers 

Runsaat kymmenen vuotta sitten viihdemusiikki heräsi eloon Lopen Opistossa  kun perustettiin viihdekuoro Satumaa Singers. Sen ensimmäisenä johtaja toimi Olli Kytömäki ja hänen jälkeensä nykyinen johtaja Jussi Ruuttunen. Hän on  pyrkinyt kehittämään kuoron sointia ja kuorolaisten laulutekniikkaa. 
10-vuotiskonserttinsa Satumaa Singers piti Loppisalissa toukokuussa 2008.

Lopen lapsi-ja nuorisokuoro 1974-

Kuoro syntyi Lopen Opistoon

Lopen Opiston rehtori Raija Tyystjärvia  ihastui Pekka Perkon 1960-luvun alkupuolella perustaman Joentaan koulun oppilaskuoron esityksiin. Rehtori Tyystjärven ja Pekka Perkon yhteistyönä syntyi  suunnitelma koko pitäjän alueella toimivasta lapsikuorosta. Kouluhallituksen erikoislupa alle 16-vuotiaiden musiikinopetukseen   saatiin syksyllä 1974.
 
Kuoron johtajaksi kutsuttiin paikkakunnalle juuri muuttanut  kanttori-urkuri Ritva Kuoppamäki.

Lähes viidenkymmenen lapsen joukko harjoitteli innokkaasti ja myös esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa. Keväällä 1975 kuoronjohtajaksi tuli   Pekka Perko, Ritva Kuoppamäen lähdettyä Sveitsiin opiskelemaan urkujensoittoa. Ensimmäinen kesäleiri pidettiin Kesijärven leirikeskuksessa kesällä . Tämä leiri samoinkuin useat muutkin  toteutuivat Lopen kunnan nuorisotoimen avustamana.

Seuraavana työkautena kuoro toimi   Launosissa ja Läyliäisissä Pekka Perkon ohjaamana ja Kirkonkylässä Ritva Kuoppamäen johtamana. Kuukausittain pidettiin yhteisharjoituksia ja esiinnyttiin yhtenä suurena kuorona. Näin lapsikuoro kasvoi mahtavaksi yli sadan hengen laulajajoukoksi. Kesällä 1976 Järventaustan koululla pidetyllä leirillä kuoro jakautui kahteen osaan: Ritva Kuoppamäen johtamaksi lapsikuoroksi ja Pekka Perkon johtamaksi nuorisokuoroksi.
Vuoden 1977 alusta lähtien tuli lapsikuoron johtajaksi Kirsti Kytömäki Ritva Kuoppamäen luovuttua tehtävästä.

Kirstin  johdolla lapsikuoro säilyi vuodesta toiseen elinvoimaisena.
Lapsikuorolla on vuosien mittaan ollut runsaasti omia esiintymisiä sekä Lopella, että naapureissa  Erityisen merkittävä on ollut  lapsikuoron osuus Ilkka Juotteen Sadonkorjuumessun ja muiden messujen esityksissä.

Kirsti Kytömäessä lapsilla olikin erinomainen laulajanmalli. Tämä Lea Piltin oppilas olisi voinut luoda niin halutessaan maailmanluokan laulajanuran. Hän kuitenkin valitsi loppilaislasten opettamisen elämäntehtäväkseen.

Kansallisoopperan muusikoita oli kerran Lopen kirkossa, kun Kirsti lauloi urkuparvelta. Heiltä sananmukaisesti loksahtivat suut auki kuullessaan Kirstin laulavan.

Kirsti Kytömäen äkillisen  kuoleman jälkeen lapsikuorolla on ollut useita johtajia: Anne Hakalin (nyk. Paukola )  , Anneli Kivikoura ( nyk. Julén)  , Pekka Perko. Katariina Rasinen  , Minna Jokinen.  Nykyinen johtaja on Eveliina Jurkka

Nuorisokuorolle haastavat tavoitteet

Kesäleirillä 1976 syntyneeseen nuorisokuoroon valittiin laajasta lapsikuorolaisten joukosta   parhaimmisto   tiukan testin kautta. Tekisi mieli sanoa, että oli helpompi päästä oppilaaksi musiikkiopistoon kuin laulajaksi Lopen Nuorisokuorooon.

Keväällä 1976   perustetun vanhempien muodostaman tukiyhdistyksen, Lopen nuorison musiikkiharrastuksen tuki ry, nykyinen Musiikin Tuki ry.   kautta  Lopen lapsi-ja nuorisokuoro liittyi Suomen laulajain ja soittajain liittoon SULASOLiin ja sen erikoisliittoon Lapsi- ja nuorisokuoroliittoon, myöhemmin Nuorten Kuoroliitto r.y. Samalla se tuli kuulumaan Sulasolin Hämeen piiriin.
Tärkeitä esiintymisiä oman pitäjän ulkopuolella olivat Sulasolin Hämeen piirin suurkonsertit ja Kansalaisopistopiirin Kevät-Maaria juhlat, joiden kautta Lopen nuorisokuoro tuli tunnetuksi naapureilleen. Näiden esiintymisten perusteella kuoro oli kysytty vieras konsertoimaan Kanta-Hämeen alueella ja laajemmaltikin.
”… antaapa ajan vieriä parin vuoden verran, niin Lopella on varmasti todella vakavan huomion arvoinen nuorisokuoro ainakin mikäli Pekka Perko nyt nähdyllä ja kuullulla innolla ja sytyt-tävyydellä jaksaa nuoriaan edelleen kouluttaa…” Hämeen Sanomat, Jyri Leiwo 1977

”Lopen lapsi- ja nuorisokuoro, johtajanaan Pekka Perko, soi heleänä ja kirkkaana. Kuoron esittämät laulut olivat hyvin valittuja ja osoittivat monipuolista taitoa ja vireyttä… ” Tauno Marttinen, Hämeen Sanomat 1979 arvio Sulasol-Hämeen piirin suurkonsertista

”Mikä on Lopen salaisuus?” kysyi Sulasolin   Hämeen Piirin puheenjohtaja Jorma Simojoki. Hänen mukaansa Lopella on tapahtunut niin, ”että musiikista innostuneet ihmiset lennättivät   kipinän, josta on syttynyt laaja musiikin harrastus.” Tervehdys kuoron 5-vuotiskonsertissa 1979
”Illan parhaasta esityksestä vastasi Lopen kuoro. Esitys oli puhtaudessa ja rytmin käsittelyssä kiitettävä. Negro spiritualin tulkinta oli oikeaan osunut ja korkeiden äänien heleys hyvä.”  Näin arvioi Länsi-Uusimaa-lehden  V. J. Rouhiainen 1981, Nuorten Kuoroliiton Lohjan leirin päätöskonserttia.
Vuosien mittaan Lopen nuorisokuoro on osallistunut lukuisille leirille ja kuoropäiville eri puolilla Suomea.

Niistä muistuu mieliin miten kuorojen tytöt vetivät poikia puoleensa kuin magneetit. Tarkasta iltavalvonnasta huolimatta hiljaisuuden jälkeen saattoi poikia pujahtaa tyttöjä tapaamaan tai päinvastoin.  Monet itkut itkettiin leirin päättyessä ja eron koittaessa. Ulkomaan matkoilla saattoivat pojat tulla saattamaan tyttöjä laivarantaan, bussiasemalle tai  jopa lentokentälle asti.
Nuorisokuoron harvalukuiset pojat ovat toisaalta näyttäneet nauttivan saamastaan huomiosta tyttöjoukon keskellä. Solistin tehtävät ovat tietysti myös antaneet pojille näyttävän aseman.

Kun maass’ on hanki-ensimmäinen LP

”.. loppilaiset nuoret taidokkaan johtajansa Pekka Perkon johdolla ovat onnistuneet luomaan eheän kokonaisuuden… Loppilaisten laulu on nuorekasta raikkautta täynnä ja sikäli luonnollista laulua, jota ei ole liiallisella konstailulla pilattu. Kaiken kaikkiaan loppilaisten musisointi on niin valloittavaa, että sitä vaan jää kuuntelemaan…” Näin totesi Matti Heroja, Hyvinkään Sanomissa  1977 arvioidessaan Lopen lapsi-ja nuorisokuoron ensimmäistä LP-levyä, Kun maass on hanki. Sen oli tarjoutunut tuottamaan Kasettikeskus Ryttylästä. Levystä tulikin  moniksi vuosiksi erittäin suosittu myyntiartikkeli. Näihin aikoihin nuorten kuorojen omat äänilevyt olivat vielä harvinaisuuksia.

”Kuoro lauloi kellonkirkkaine äänineen Aamulaulun… Meihin vaikutti erityisesti nuorten ’spirit’ heidän esittäessään Negro Spirituaaleja. Soon Ah Will Be Done laulettiin loistavalla tavalla. ” Näin kertoi norjalainen Hadeland-lehti Lopen nuorisokuoron konsertista Lunnerin kirkossa.

Alkuvuosien mieliinpainuvimpia kokemuksia oli ensimmäinen ulkomaanmatka, joka suuntautui norjalaiseen ystävyyskuntaan, Lunneriin kesällä 1980.

Viemisinä oli silloin jo toinen LP-levy: Oi kiitos sa Luojani armollinen, jonka sisällön arvoa kohotti Suomen Kansallisoopperan muusikoiden osuus kuoron säestäjinä.

Siitä kertoi Kotimaa-lehden Pentti Ritolahti näin: ”Loppi tunnetaan perunastaan niinkuin Suonenjoki mansikastaan, mutta siltä näyttää, että Lopellakaan ei eletä pelkästään perunasta. .. Kodalyn A ve Maria on todellinen helmi sekä lauluna että esityksenä. Ja harvoinpa suomalainen kuoro näin notkeasti ja raikkaasti laulaa negrospirituaaleja!”

Menestystä kilpailuissa

Kilpailukokemusta hankittiin osallistumalla Nuorison Taidetapahtuman läänin tason kilpailuihin. Ensimmäinen todellinen  menestys tuli SULASOL´in Lappeenrannan laulujuhlien kuorokilpailusta v. 1982, missä Lopen nuorisokuoro sai toisen palkinnon lapsikuorojen A-sarjassa

”Hyvin soiva ja eloisa kuoro, hienoa musiikkikasvatustyötä pienellä paikkakunnalla. Pakollisen teoksen, Rautavaaran Lorulein esitys oli sarjan paras. Muutenkin taidolla läpiviety ohjelmakokonaisuus, joka kuitenkin hävisi hieman voittajakuorolle vaikeusasteensa ja esitysilmeensä puolesta.” tämän näkemyksensä perusteella tuomaristo antoi kuorolle myös  erikoispalkinnon pienellä paikkakunnalla suoritetusta merkittävästä kuorotyöstä.
 
Arviointeja Osmo Vänskä johdolla tuotetusta  Odotan jouluvierasta -levystä 1982
”Pekka Perko on tehnyt ansiokasta työtä Lopen lasten ja nuorten parissa. Nyt kuultavana oleva kuoro on täysin vertailukelpoinen valtakunnallisesti ja niin uskon, myös kansainvälisesti. Äänenmuodostus on tervettä ja sävelpuhtaus kauttaaltaan hallittua. Suomalaiselle musiikille usein kompastuskiveksi muodostunut rytmin käsittely on sekin verevää ja eteenpäin vievää…” Ilari Laakso, Hämeen Sanomat 1982

”Loppilaisten levyssä viehättää lapsiäänten kirkkaus ja raikkaus. .. laulut sopivat erityisen hyvin nuorille äänille, niissä on sekä joulun ilo, että herkkyys ja tunnelmallisuus miltei käsinkoske-teltavasti läsnä. Monia kirkkaita helmiä voisi tältä levyltä poimia, mutta mainittakoon tässä vain yksi, ihastuttava jouluvirsi, Iloiten veisatkoon, joka toteutetaan taidokkaana kaanonina… ” Pentti Ritolahti, Kotimaa 1982

Lappeenrannan kilpailumenestys   rohkaisi osallistumaan ensi kertaa myös ulkomaiseen kuorokilpailuun. Menestys Hollannin Haagissa 1983 olikin uskomaton, kotiintuomisina oli kuorolla nuorisokuorosarjan toinen palkinto. Kuoro ihastutti myös esityksillään kuulijat monissa eri konserteissa. ”Blue engels from Finland” nimityksen antoi sini-valkoasuiselle kuorolle eräs ihailija.

Kuoron ensimmäisen vuosikymmenen huipensi vuonna 1984 Suomen Säveljuhla, ensimmäisten suomalaisten laulujuhlien 100-vuotismuistoksi järjestetty laulujuhla Jyväskylässä. Juhlaan liittyen järjestettiin valtakunnallinen kuorokilpailu, joka käytiin äänitteillä. Tuomaristo ei siis tietänyt, mitä kuoroja se kuunteli. Niinpä olikin iloinen yllätys, että Lopen nuorisokuoro voitti jaetun  1. sijan Turun Konservatorion nuorisokuoron kanssa nuorisokuorosarjassa .

-”Nuorisokuorosarja oli kilpailun kauttaaltaan tasokkain, kiinnostavin ja eniten lupauksia antava. Jaetun I:n sijan voittaneet kaksi kuoroa erottuivat siinä aivan omaksi ryhmäkseen. Tuomaristo perustelee sijan jakamista ohjelmistovalinnoista johtuvaksi ja toisaalta sillä, että tässä oli vastakkain kaksi tasaveroista, mutta musiikkia eri tavoin lähestyvää kuoroa. ”
Kilpailun tuomaristo: Dan-Olof Stenlund, Kai-Erik Gustafsson ja Erkki Pohjola 

Näin Lopen nuoret laulajat olivat kymmenessä vuodessa kohonneet suomalaisten nuorisokuorojen huipulle. Yhdessä tehdyn työn merkitystä kuvaavat tällaiset kuulijoiden lausumat, eräs koulutettu  musiikin ammattilainen kuoron alkutaipaleen aikana:-Mistähän se johtuu, että Lopen lapset  eivät ole yhtä hyviä laulajia, kuin monet muut, esim Tampereen tai Lahden lapset?
Muutamaa vuotta myöhemmin erään toisen henkilön näkemys:- Mistähän se johtuu, että Lopelle ovat kerääntyneet kaikki parhaat laulajat?

Suomen Säveljuhlan voittajien konsertissa Jyväskylässä kesällä 1984 useiden arvostelijoiden mielestä Lopen nuorisokuoro oli konsertin paras kuoro.
”…   Jaakobin pojat teoksen lauloi kaiketi illan paras kuoro, Pekka Perkon johtama Lopen lapsi-ja nuorisokuoro. Maailmallakin tiedetään jo, että Lopella viljellään muutakin kuin perunoita. Lopen ripeä nousu korkeuksiin on jälleen kerran osoitus siitä, miten johtaja luo kuoron…” Vesa Rantala, Vaasa
”Taiteellinen painopiste on siirtynyt pieniin kamarikuoroihin, mutta huikeimpia konserttikokemuksia saa lapsi- ja nuorisokuoroilta. Eikä se rintama ole enää pitkiin aikoihin ollut Tapiolan kuoron varassa. Jos kohta johtoääni saattaa edelleen kajahtaa Espoon puolesta, on laulukartalla loistavia nuoria laulajistoja aivan yllättävissä paikoissa: kuten Lapella ja Oulaisissa…” ME-Lehti

”Lopen lapsi- ja nuorisokuoro kertoo jälleen erään kulttuurityön aksiooman: paikkakunnan suuri koko ja ulkoiset edellytykset, kuten esim. musiikkiopiston olemassaolo tai vastaavat instituutiot eivät ole välttämättömiä. Toimeliaat vanhemmat, oppimaan ja työhön valmiit nuoret ja kyvykäs johtaja saavat ihmeitä aikaan…” Markku Kilpiö, Sulasol-lehti

Osallistuminen kuorokatselmuksiin ja -kilpailuihin sekä kotimaassa, että   haastanut laulajia etsimään omien kykyjensä ylärajoja ja kouluttaneet tavoitteelliseen työskentelyyn.

Lopen lippulaiva

Menestyneelle kuorolle tarjoutui edelleen myös levytuottajia.
”Noita laulan, joita tiijän”-levyn musiikkia, mm. Rautavaaran Lorca-sarjaa arvioidessaan Yleisradion Sävelvaaka-ohjelman raati yltyi ylistämään kuoroa todeten, että tässä on Lopen kunnalle todellinen lippulaiva.

Sukulaiskansojen ystäväkuorot

1980-luvulla muodostuivat tärkeiksi kosketukset unkarilaisten ja virolaisten kuorojen kanssa. Kesällä 1984 Kölcsey Leanykar Unkarin Debrecen´istä  toi loppilaisten kuultavaksi yhden eurooppalaisista huippukuoroista.  Kuoron vierailu Lopelle oli sen ensimmäinen vierailu läntiseen Eurooppaan. Läheisten suhteiden syntymiselle oli eduksi, että vieraat majoittuivat loppilaisiin perheisiin. Halukkaita majoittajia olivat myös monet sellaiset perheet, joilla ei ollut omia lapsia mukana kuoroissa.

Vastavierailu tehtiin seuraavana vuonna. Mukana oli myös huomattavan suuri joukko aikuisia, jotka halusivat päästä tapaamaan vuoden takaisia ystäviään.

Nuorten Kuoroliiton 1. kansainvälinen Nuortenkuorofestivaali-Sympaatti v. 1986 toi Lopelle Tallinnalaisen Ellerhein-lapsikuoron, yhden maailman huipuista. Kuoro vietti Lopella useita päiviä . Laulajat asuivat perheissä ja syntyi läheisiä ystävyyssuhteita.

Yhteisissä illanvietoissa kuoroi lauloi lauluja, jotka kertoivat vahvasti heidän itsenäisyyden kaipuustaan.

Seuraavana kesänä 1987 Lopen nuorisokuoro sai ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua Ellerheinin kutsumana  Viron koulunuorison laulujuhlille Tallinnassa. Valtavat laulaja-ja tanssijamassat jäivät lähtemättömästi mieleen. Paahtavassa auringonpaisteessa osallistuttiin kilometrien pituiseen marssiin laululavalle Ellerhein-kuoron riveissä ja sen lippujen johdattamina.

 Molemmat kuorot osallistuivat kesällä 1988 Kanadan Powell Riverissä
järjestettyyn kuorofestivaaliin ja viikon mittaiseen konserttikiertueeseen. Sen aikana Lopen nuorisokuoro ja Ellerhein lauloivat yhdessä kahdessakin konsertissa, Victorian saarella ja  Vancouver´issa. Vancouverin konsertissa esiintyessään Ellerheinillä oli näyttävästi esillä Viron oma lippu, vaikka nyky -Viro itsenäistyi vasta 1991. Kanadan virolaiset olivat keränneet huomattavan rahalahjan Ellerhein-kuoron käytännön tarpeisiin. He eivat uskaltaneet kuitenkaan itse kuljettaa dollareitaan. Rahat kuljetti heidän pyynnöstään vaimoni Seija Perko käsilaukussaan  ensin Suomeen ja sitten Tallinnaan. Näillä rahoilla kuoro hankki tiettävästi videokuvauskaluston.

Ulkomaisilla kuorofestivaaleilla ja kuorovaihdossa solmitut suhteet ovat merkinneet vuosien mittaan monipuolista yhteistoimintaa vieraiden maiden kuorojen kanssa. Olemme saaneet Lopelle lukuisia värikkäiden   huippukuorojen vierailuja, mm. Unkarista, Virosta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Islannista ja Etelä-Koreasta, ym.. Loppilaisnuoret ovat puolestaan päässeet tutustumaan useisiin Euroopan maihin, sekä myös Pohjois-Amerikan mantereeseen. Lopen lapsi-ja nuorisokuorokuoro on toteuttanut vierailu-ja kilpailumatkoja  Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin , Saksaan, Hollantiin, Unkariin, Viroon, Kanadaan, Kreikkaan, Tsekin maalle, Englantiin ja Italiaan.

Näillä matkoilla on kerätty kokemuksia, jollaisia ei tavallisilta turistimatkoilta voi koskaan saada. Samalla on solmittu pysyviä   ystävyyssuhteita.

Matkojen , leirien ja konserttien toteuttamisen on tehnyt mahdolliseksi  kuorojen tukiyhdistyksen, Musiikin Tuki ry:n toiminta. Laulajien vanhemmat ovat tukeneet  lastensa harrastusta monien eri tavoin, keräämällä varoja ja toimimalla huoltajina erilaisissa tehtävissä ja majoittamalla kuorovieraita koteihinsa, ym.

Nuorisokuoron johtajat

Pekka Perko toimi Lopen nuorisokuoron johtajana sen perustamisesta 1976 vuoteen 1995 saakka.

Hänen jälkeensä  nuorisokuoroa ovat luotsanneet   Outi Lyytikäinen , Anneli Kivikoura (Julén) Risto Pelli, Minna Jokinen ja nykyinen johtaja Eveliina Jurkka. Outi Lyytikäisen johdolla nuorisokuoro vieraili Brittein saarilla, Anneli Kivikouran kanssa tehtiin matka Garda-järvelle, Italiaan ja Minna Jokisen johdolla Ruotsiin Norbusang-festivaaleille..

Anneli Kivikouran, Minna Jokisen ja Eveliina Jurkan ohjaamana lapsi-ja nuorisokuoro  on   toteuttanut myös erilaisia lastenmusikaali- projekteja .

Timotei 1987-

1988 Lopen nuorisokuoro   osallistui kansainväliseen kuorofestivaaliin ja -kilpailuun Powell Riverissä, Kanadassa. Pienyhtyekilpailua varten muodostettiin jo vuotta aikaisemmin 15 laulajan yhtye, joka sai nimen Timotei. Festivaalin jälkeen tämä varttuneempien tyttöjen yhtye jäi pysyväksi kokoonpanoksi.  

Naiskuoroyhdistys Timotei Loppi ry.

Syyskuussa 2004  Timotei päätti rekisteröityä omaksi yhdistyksekseen, 
Naiskuoroyhdistys Timotei Loppi ry.

Timotei on perustajansa Pekka Perkon johtamana runsaan 20 vuoden toimintansa aikana osallistunut kansainvälisiin kuorofestivaaleihin ja -kilpailuihin Kanadassa, Italiassa, Hollannissa, Kreikassa ja Venäjällä. Useimmilta matkoilta on Timoteilla ollut tuomisinaan palkintosijoja.

Timotei, vuoden naiskuoro

1998 Rodoksen 1. kansainvälisessä kuorokilpailussa Kreikassa Timotei voitti 1. palkinnon ja kultamitalin naiskuorosarjassa ja  jaetun 1. sijan kansanlaulusarjassa . Näiden saavutusten perusteella Naiskuoroliitto nimesi Timotein Vuoden kuoroksi 1999.

2001   Roomassa järjestetyn Palestrina-kuorofestivaalin yhteydessä Timotei sai ainutlaatuisen mahdollisuuden avustaa Vatikaanissa Pietarinkirkon messussa ja osallistua Paavin vastaanotolle. Timoteilla oli myös omat konsertit sekä Roomassa, että Firenzessä.

2008  Venezia in Musica-kuorokilpailusta Timotei toi mukanaan     kahden eri sarjan hopeadiplomit.

Timotei voitti kaksi Pietari Suuren kultapokaalia

Pekka Perkon kausi Timotein johtajana huipentui PP-75 konserttisarjaan kevätkaudella 2010 ja kesäkuussa 2010 Pietarissa pidettyyn kansainväliseen Grand Prix St. Petersburg-kuorokilpailuun. Sieltä  Timotein saavutuksena oli   huippupisteet kahdessa eri kilpailukategoriassa ja kaksi Pietari Suuren kultapokaalia.

”Hyvästi, kultaseni”-  jäähyväiskonsertti 10. heinäkuuta 2010 päätti haikeissa, mutta onnellisissa tunnelmissa Pekka Perkon kauden Timotein johtajana.

Tallinnan kuorokilpailu 2011

Naiskuoro Timotei jatkaa nykyisin työtään itse valitsemansa uuden johtajan, Anneli Julénin ohjaamana ja   on juuri palannut  kilpailumatkalta Viroon, Tallinnan   kansainväliselle kuorofestivaalille.

Lauluyhtye Encore

Heinäkuisen Pekka Perkon jäähyväiskonsertin  illanvietossa monella Timotein entisellä laulajalla oli toiveena saada kokoontua silloin tällöin yhteen laulamaan .  Syksyllä  kokoontunut   ryhmä   otti nimekseen lauluyhtye Encore. Ranskan kielen suomalaisittain äännetty sana, encore merkitsee, vielä kerran , vielä uudelleen.

Encore on jo ehtinyt esiintyä kolmesti Lopen kirkossa.

Kuorojen laulajistot

36 toimintavuoden aikana Lopen lapsi-ja nuorisokuorossa sekä Timoteissa   on ollut mukana useita satoja laulajia.

 Alkuvuosina vakiintui kaksi vuotuista päätapahtumaa: joulukonsertti ja vappumatinea. Timotei toi mukaan  vuosi vuodelta suositummaksi käyneen Jouluyön laulut. On pidetty myös viihteellisiä   äitienpäivä- ja  isänpäiväkonsertteja.
 Vuonna 1987  Lopen nuorisokuoro lauloi BBC:n joululauluohjelmassa miljoonille katsojille ympäri maailmaa.

Kuorojen  äänilevyt ovat tehneet kuoroja tunnetuksi lukuisille musiikinystäville myöskin radiosta kuultuina.

Kaikkiaan Lopen lapsi-ja nuorisokuoron ja Timotein laulamia levyjä on julkaistu 14 kpl. Vastaavaan lukumäärään yltävät harvat nuorten kuorot.

Kuorojen ohjelmistot

Ohjelmistoissaan kuorot ovat laulaneet suomalaista kansanlaulustoa, sekä suomalaisten säveltäjien ja suurten mestareiden musiikkia. Uudet suomalaiset kuoroteokset ovat olleet monen kilpailumenestyksen perustana. Välillä on laulettu myös viihdemusiikkia ja tarjoiltu sitä yleisölle eri yhteistyötahojen myötävaikutuksella.

Lopen nuorisokuoro ja Timotei ovat lisäksi kantaesittäneet useita Juhani Komulaisen, Pekka Kostiaisen, Kari Mäkirannan ja Harri Wessmanin tilausteoksia.
Timotein ohjelmistoon on kuulunut myös Gabriel Fauren Requiem diskanttikuorolle tehtynä sovituksena.

Harrastajamusiikkitoiminnan merkitys paikkakunnalle

Nuorten Kuoroliiton puheenjohtaja, ex- kansanedustaja Juhani Orrenmaa totesi Lopen lapsi-ja nuorisokuoron 10-vuotishistoriikkiin kirjoittamassaan tervehdyksessä v. 1984:

Pekka Perkon johtama Lopen Lapsi- ja Nuorisokuoro on monessa suhteessa Nuorten Kuoroliiton piirissä tapahtuvan toiminnan tyypillinen ja täysiverinen ”tuote”. Epätavalliseksi sen tekee kuitenkin se, että loppilaiset ovat onnistuneet nostamaan kuoron tason aivan korkeimmalle kansalliselle huipulle. Tämä merkitsee samalla korkeata kansainvälistä tasoa.

Tulosten arvo nousee entisestään, kun ottaa huomioon sen väestöllisen, taloudellisen ym. taustan, jolta se joutuu ilman tasoitusta kilpailemaan suurkaupunkien kuorojen kanssa.
    
Lopen Opiston ensimmäinen rehtori Raija Tyystjärvi puolestaan kuvaili samaan historiikkiin kirjoittamassaan tervehdyksessä kuorotoiminnan merkitystä Lopen kunnalle näin:

-Kuoron maineella ja menestymisellä on suuri merkitys Lopen tekemisessä tunnetuksi myös sopivaa asuinpaikkaa etsivien keskuudessa.  Musiikkiharrastukset ovat erittäin suosittuja. Lapsi- ja nuorisokuoron olemassaolo, menestykset ja jatkuvuus paikkakunnalla takaavat omalta osaltaan parhaassa työiässä olevien kodin paikkaa etsivien veronmaksajien kiinnostuksen paikkakuntaa kohtaan.
Lopen kunnalla ei ole syytä asettua lepäämään laakereilleen, mitä kulttuurielämän yleiseen kehittämiseen tulee. Harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuripalvelusten entistäkin voimaperäisempi lisääminen ja tukeminen kunnan taholta on kaukonäköistä strategiaa, jolla edesautetaan sekä nykyisten että paikkakunnalle muuttavien uusien kuntalaisten viihtymistä Lopella. Viihtyminen merkitsee asukkaiden vakiintumista, vakiintunut väestö koko kunnan vakaata kehitystä.

Nämä rehtori Raija Tyystjärven näkemykset ovat varmaan yhtä varteenotettavia tänä päivänä kuin 27 vuotta sitten.

Omasta puolestani toivon ja uskon, että loppilaiset musiikkiryhmät edelleenkin vievät maailmalle positiivista viestiä kotikunnastaan.
Toivotan kaikille kuulijoille riemukasta Wappua  2011!

Pekka Perko

Kuorojen äänitteet
-Kun maass’on hanki KRT-1004-LP 1977                                                                             -Oi, kiitos sa Luojani armollinen LLNK-2-LP       1980
-Odotan j ouluvierasta UTLP6018 1982
-Noita laulan, joita tiijän FUGA 3046 1985
-Kaikki unelmaa on vaan LLNK-5-LP 1986
-Nyt syttyy valot tuhannet LLNK-6 LP 1989
– Nyt syttyy valot tuhannet LLNK-6 cd 1990
-Sicut lilium (Timotei)LLNK-7 cd 1993
-Synnytti piltin Betlehem LLNK-8 cd 1996
-Oi Herra, luoksein jää LLNK-9 cd 1999,
– Suloinen muisto / CD, 2004/TIMCD-002 / Timotei, johtajana Pekka Perko    
-Mökit nukkuu lumiset  TIMCD003/2005
-Kukkuluuruu! / CD, 2006/ VLCD1173, Lapsi- ja nuorisokuorot, johtajana Minna Jokinen
-Peipposen pesä TIMCD4/2009 Timotei, johtaja Pekka Perko

Kantaesitettyjä teoksia
Harri Wessman      Mistä tunnet? -laulusarja kansanrunoihin  
Onnen arvoitus, kuoronäytelmä Raul Roineen satuun.
Kari Mäkiranta    Tuulee, kaksi laulua Juhani Peltosen runoihin
Juhani Komulainen    Rakastettuni minusta poispäin
Ruhtinaan nuorimman tyttären merkintöjä poimimistaan niittykukista, Juhani Peltosen runoihin
Pekka Kostiainen    Peipposen pesä-laulusarja Juhani Peltosen runoihin
            Merkillinen mies Juhani Peltosen runoon

  
Lähteet:     Jorma Kallenautio, Lopen Historia
        Lopen lapsi-ja nuorisokuoron 10-vuotishistoriikki  1984
        Lopen Joulu 2001 ja 2003,
        Loppi Tutuksi 2008
        Musiikkiryhmien omat internet-sivustot

….

 

Klo 22.47  ja jääkiekkopelillä päätökseen tämä päivä. Päivä joka meni Kokoomus Kuuntelee -kiertueella ja oli muuten aika upea taas huomata, että kokoomus oli jälleen vaalien jälkeen ainoa puolue joka jatkaa kiertämistä ja näkymistä ja kuuntelemista. Ei siis markkinoilla näkynyt yhtään soinilaisten teltaa ei keskustaa ei demareita eikä muitakaan. Mutta Nastolan Kokoomus näkyi ja minulla oli ilo saada olla mukana heidän kanssaan. Nastola-viikon markkinoilla riittikin väkeä. Kesän ensimmäinen lämmin päivä ja se takasi hyvän kuhinan. Nastolan Kokoomus jakoi Kaasisen Hannun johdolla useamman sata makkaraa ja keskustelukavereitakin riitti.

Nastolasta sitten Lahden kautta Riihimäelle ja siellä keväinen Yrittäjien Yhteistä hyvinvointoa luomassa -tapahtuma. Graniitin aukiollakin väkeä hyvin ja paljon tuttuja ja Nastolan tapaan myös paljon juttuja. Ja sitten vielä iltapäivällä kaiken tämän kiertämisen ja Kokoomus kuuntelee -urakan jälkeen menin vieraaksi Riihimäen 1st Step Tanssikoulun kevätnäytökseen. Tästäkin on tullut jo oikeastaan perinne ja upea oli show nytkin. Kuvat kertokoot enemmän. 

Mutta huomenna sitten vapaapäivä. Äitienpäivä. Nautitaan siitä ja annetaan se täysillä Äideillemme. Eikös vain. 

Kommentit