Eilen ulkoministerimme Alxander Stubb sai jälleen kehuja ja kiitosta. Tällä kertaa erittäin korkealla huomionosoituksella, kun Heinz Schwarzkopf -säätiö palkitsi Stubbin jokavuotisella Eurooppa-palkinnolla. Tällä kertaa 200 000 eurooppalaista nuorta sai kertoa mielipiteensä kuka olisi oikeutettu kovaan palkintoon ja täytyy olla todella iloinen ja ylpeä jälleen kun tunnustus tulee Suomeen. Niin kuin eilen totesinkin niin Ahtisaaren Nobel-palkinto ja tällaiset muutkin maailmalla huomiota keräävät palkinnot ovat mitä parasta Suomi-brändäystä. Itseasiassa voi hyvin todeta, että Ahtisaaren ja Stubbin kaltaiset tekijät ovat henkilöitä joista on meille kaikille hyötyä.
Palkinnon myöntötilaisuudessa Berliinissä perusteluissa Stubbia kehuttiin mm. vakuuttavasta toiminnasta ETYJ:n puheenjohtajana sekä siitä, että maamme ulkoministeri on tänään monen nuoren eurooppalaisen esikuva. Lämpimät onnittelut Suomi-brändäyksestä ja vahvasta tekemisestä ja osaamisesta tällä kertaa siis Aleksille. Tällaisina päivinä on aina vielä normaalia päivääkin upeampi olla suomalainen.
Myös yksittäisillä kunnilla on erilaisia brändejä joista ne tunnetaan. Oma kotikuntani on saanut aikanaan Helsingissä myydyistä perunoista itselleen vahvan leiman joka näkyy tänäänkin erittäin vahvasti. Vuosittain meillä Lopella vietetään uusien perunoiden aikaan Perunankukkapäivää joka kerää Lopelle tuhansia ihmisiä ja ei ne aidotkaan loppilaiset perunanmyyjät ole Helsinginkään toreiltä mihinkään kadonnut. Vaikka tosin tänään taidetaan jo maankuulutta Lopen perunaa viljeltävän lisenssillä jo Pohjanmaallakin. Näin ainakin meillä huhutaan. Mutta aito loppilainen Lopen peruna on kuitenkin se aito ja paras. Tänäänkin olemme perunan ympärillä liikkeellä kun kuntamme järjestää yhdessä yhdistysten ja seurojen kanssa vuosittaisen Idusta alkaen – rakkaudesta Lopen perunaan -tapahtuman koulukeskuksessa. Useampana vuonna olen itsekin saanut olla tapahtumassa esiintymässä viimeksi viime vuonna Juha Miedon kanssa perunoita kuorimassa, mutta aina tapahtumaan on hieno mennä ja sen teen tänäänkin. Jos ehditte niin tervetuloa Lopelle notkuvien ruokapöytien ja hyvän ohjelman ääreen kello 11 alkaen. Mukana tälläkin kertaa hiihtäjälegenda kun tapahtumaamme emännöi itse Siiri Äitee Rantanen.
Tänään suuntaamme myös Tamperelle Sadun veljen lapsen ristiäisiin. Päivään siis mahtuu jälleen monenlaista. Mutta nyt aamu kuitenkin vain itselle. Tuore musteelle tuoksuva Helsingin Sanomat odottaa ja iso kuppi tummaa kahvia.
….
Hyvin yksityinen päivä. Vain aamusta muutama tunti Lopella Idusta alkaen Rakkaudesta Lopen perunaan -tapahtumassa. Se olikin jälleen historiansa upein tapahtuma ja ennätysmäärä väkeä ja upean perunarunkoisen lounaan syöjiä. Lopen peruna siis voi hyvin ja maistuu hyvälle. Siiri Äitee Rantanen oli tämän vuoden päävieraamme ja oli kyllä upea nähdä tuollainen teräsrouva jolta ei virta lopu vaikka ikää alkaa olla enemmän kuin kiitettävästi. Samassa tilaisuudessa palkitsimme myös viime vuoden loppilaisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja urheilijoita. Muutaman tutun kanssa kun väkeä katselimme ja viime vuotta muistelimme niin ei voin kuin ihmetellä miten pieni ja sisukas Loppi kaikkea voikin kasvattaa. Nytkin parhaimmat MM-mitaleilla ja maaotteluvoittajia ja lukuisi lukuisia muita upeita sijoituksia ja pyyteetöntä tekemistä kotikuntamme eteen. Tuore vastavalittu vapaa-aikalautakuntamme puheenjohtaja, myös siis minun eduskunta-avustajani Tiina Seppälä – vastasi palkitsemistilaisuudesta yhdessä vapaa-aikapäällikkömme Tuula Pirisen kanssa. Olen ylpeä siitä miten hienosti Tiina on urallaan edennyt. Vielä vajaa kaksi vuotta sitten Tiina ei ollut politiikassa mukana, mutta lähti rohkeasti vetämään menestyksekästä eduskuntavaalikampanjani nuoriso- ja opiskelijakampanjaa. Tunsin Tiina jo vuosien ajalta ja tiesin mm. Vaahteramäen Ratsutalliltä hänet huipputekijäksi ja työmoraaliltaan uskomattomaksi ja kun tiesin muuten hänen taitonsa ja kykynsä niin valinta ja pyyntö eduskuntaan oli luonteva. Ja ei ole päivääkään tarvinnut katua. Kehuja Tiinasta tullee lähes päivittäin ja mitä erilaisemmista ja mitä korkeammilta tahoilta ja tottakai sellaiset lämmittävät mieltä. Viime syksyn kuntavaaleissa Tiina valittiin ensiyrittämällä valtuustoon ja samantien vapaa-aikalautakunnan johtoon ja olen vakuuttunut, että valintaa ei tarvitse katua. Edessä varmasti upea elämä – mitä hän sitten ikinä valitseekaan.
Lopelta sitten ajelimme Sadun veljen piskuisen pojan ristiäisiin Tampereelle ja sieltä Forssaan FoSu:n ja Laakan väliseen 1-divisioonan salibandyotteluun. Jatkoajolla huipputrillerissä kuitenkin meille karvas tappio. Upea tunnelma kun areena oli viimeistä paikkaa myönten täynnä.