Suomalaisten liikkumisessa on havaittavissa selkeää eriytymistä – osa väestöstä liikkuu paljon ja monipuolisesti, osa taas ei harrasta liikuntaa lainkaan. Lasten liikuntamahdollisuuksien yhdenvertaisuuden varmistaminen on tärkeä kysymys ja osa mahdollisuuksien tasa arvon toteutumista. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa säilyy usein koko aikuisiän aina vanhuuteen asti ja lisää merkittävästi sekä yksilön omaa että laajemmin koko väestön hyvinvointia.
Useissa tutkimuksissa ja kyselyissä on havaittu harrastusten kohonneiden kustannusten olevan yksi syy lasten ja nuorten liikkumisen vähentymiselle. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen lapsena vauhdittaa osaltaan terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja estää liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi onkin ryhdytty nyt toimii.
Leena Harkimon johtama työryhmä etsi keinoja, joilla harrastamisen kustannuksia voitaisiin alentaa. Työryhmä teki työnsä aikana havainnot, että harrastamisen kohonneet kustannukset ovat tärkeä, mutta vain yksi syy lasten liikkumattomuuteen, ja ettei kaikki liikunnan harrastaminen suinkaan ole kallista. Pienituloisissa perheissä kuitenkin jo pienetkin harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi. Lisäksi työryhmä korosti paljon liikkuvien lapsien osalta monipuolisen ja lajirajat ylittävän liikunnan merkitystä.
Harrastamisen kohonnut hinta on moniulotteinen ongelma, joka vaatii eri tasojen toimijoilta aina valtiosta yksittäisiin seuroihin ja järjestöihin asti yhdensuuntaista ajattelua ja toimenpiteitä. Konkreettisia keinoja laskea harrastamisen kustannuksia ovat esimerkiksi kuntien maksuttomien liikuntatilojen tarjonnan lisäämisen lapsille sekä nuorille. Toivotaan, että jokainen kunta päättääkin muuttaa alaikäisten salivuorot maksuttomiksi. Lisäksi kaikkein pienituloisimpien perheiden osalta lasten edellytykset olisi turvattava kohdennetuilla toimeentulotuilla, joiden perusteet olisivat yhdenmukaiset kaikissa kunnissa. Lajiliitoilta puolestaan pitäisi edellyttää monilajisuutta tukevia lisenssikäytäntöjä ja kilpailujärjestelmien uudistamista turnausmuotoisiksi varsinkin pienimpien junioreiden matkustamisen vähentämiseksi.
Kustannusten hillitsemistalkoissa myös seuroilla on iso vastuu. Seurojen tulisi lisätä harrastemuotoisen liikunnan tarjontaa, johon voisi osallistua esimerkiksi kaksi kertaa viikossa. Seurojen pitäisikin arvioida omaa toimintaansa kustannusten näkökulmasta ja tehdä selvät pelisäännöt, joilla harrastamisen hinta saadaan pidettyä kurissa. Valtiolta puolestaan tulisi tukea vapaaehtoistoimintaa ja talkootyötä keventämällä säädöksiä ja säilyttää vapaaehtoistyön verottomuus jatkossakin.
Itse haluan osaltani Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että työryhmän esittämät tavoitteet saadaan kirjauksista konkretiaan. Erityisesti kokoomuksessa haluamme tukea vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuutta purkamalla ja selkeyttämällä tarpeetonta säätelyä. Myös tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on lisättävä. Lisäksi samalla, kun toimeentulotuen maksatus siirtyy KELA:n hoidettavaksi, on varmistettava pienituloisten perheiden lasten yhdenmukaiset oikeudet saada tukea kohtuullisiin harrastekustannuksiin.
Kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo painottikin linjapuheessaan tavoitetta, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. On puhuttu harrastustakuusta. Harkimon työryhmän selvitys rajautui koskemaan harrastamisen hintaa liikunta- ja urheiluseuroissa, mutta vastuuta ei voi yksin sysätä järjestökentälle. Myös kouluilla on merkittävä vastuu lasten liikunnasta ja harrastustoiminnasta. ”Tunti liikuntaa päivässä” -hankkeemme tukeekin osaltaan harrastamisen yhdenvertaisuutta. Haluamme varmistaa jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuden omaksua liikunnallinen elämäntapa levittämällä Liikkuva koulu -konseptin kaikkiin Suomen kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä tukemalla koulujen pihojen kehittämistä liikuntaan innostaviksi.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja