”Kuule mun toive, mä haluan pois. Eikö mun aikani täynnä jo ois? Olen jo nähnyt tämän elämän, kaiken sain ja vielä enemmän.”
Eilen eduskunnassa oli lähetekeskustelussa jälleen kansalaisaloite eutanasiasta. Tuohon keskusteluun valmistautuessani muistin 
muistikirjani välistä Kotilieden jutun vuoden takaa toukokuulta. Siinä ystäväni, entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen totesi, että hänen mielestään ”elämä ei ole sitten enää elämisen arvoista, jos kyky liikkua ja tehdä ylipäätään mitään menisi”.
Samassa artikkelissa kerrottiin, miten Parkinsonin tauti yhdisti entiset riitapukarit — kyse siis oli Iiro Viinasesta (kok) ja vasemmiston Esko Seppäsestä (vas). Kahdeksan vuotta sitten kaksi eläköitynyttä lainsäätäjää, ministeri Iiro Viinanen ja europarlamentaarikko Esko Seppänen, käynnistivät sitten yhdessä kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Kotiliesi kirjoitti, että poliittisen kentän vastakkaisia laitoja edustaneet miehet ajoivat yhdessä asiaa, vaikka eivät kansanedustaja-aikoinaan sanoneet toisilleen edes päivää. Ystävyys oli alkanut vuonna 2010, kun Seppänen oli tullut kertomaan Viinaselle, että hänellä on sama tauti kuin Viinasella;
Parkinson.
Heidän yhdessä tekemänsä kansalaisaloite keräsi aikanaan vain runsaassa kuukaudessa tarvittavan määrän kannattajia, mutta niin kuin me hyvin muistamme, täällä eduskunnassa kansalaisaloite kaatui lopulta vuonna 2018. Lopullisessa äänestyksessä vastakkain olivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan hylkäävä esitys ja minun tekemäni lausumaehdotus, jossa esitin lainvalmistelun aloittamista eutanasian mahdollistamiseksi. Valiokunnan esitys voitti äänestyksen. Itse toivon, että tällä kertaa kansalaisaloite ei kaadu ja se hyväksytään.
Minä kannatan eutanasiaa, kannatan tätä kansalaisaloitetta, ja olen valmis tekemään kaikkeni, että se hyväksytään.
Iiro Viinanen muisteli edelliskertaa ja myönsi ratkaisun kaivelleen häntä: ”Tuntuu käsittämättömältä, että kansanedustajat eivät ottaneet selvää asioista. Tällaisiin asioihin pitäisi syventyä perusteellisesti, ilman asenteita. Pitäisi mennä potilaan housuihin. Onko loppuelämä yhtä tuskaa, vai saako nukkua pois, jos potilas sitä itse haluaa?”
Hän jatkoi:
”Ymmärrän syvällisemmin, mitä turhaan kärsiminen merkitsee, ei pelkästään potilaalle itselleen, vaan myös lähipiirille.”
Iiro Viinanen on sairastanut Parkinsonia yli 20 vuoden ajan. Parkinson on sanellut Iiro Viinasen elämän tahdin. Nykyisin lääkkeitä kuluu maksimimäärä, ja niillä saa liikuntakyvyn muutamaksi tunniksi.
Haluan lähettää tässä blogissanikin, kuten tein eilen täysistunnossakin terveiset Iiro Viinaselle ja Esko Seppäselle:
Iiro ja Esko, teen parhaani.
Oikeus hyvään elämään ja itsemääräämiseen koskee myös elämän loppua. Eutanasialaki tarvitaan lisäämään vaihtoehtoja elämän loppuajan tapauksissa, joissa ihminen ei hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta saa helpotusta sietämättömiin kärsimyksiin, mutta haluan alleviivata, painottaa, kirjoittaa lihavoidulla ja sanoa selkeästi:
Eutanasialain säätämisen ohella meidän tulee huolehtia siitä, että saattohoitoa ja elämän lopun ajan hoitoa on saatavilla kattavasti koko Suomessa.
Eutanasia tulisi sallia osana elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja saattohoitoa ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
Kansalaisten laaja enemmistö on erilaisissa kyselyissä antanut tukensa tälle asialle. Ammattikunnista esimerkiksi sairaanhoitajien selkeä enemmistö tukee mahdollisuutta eutanasiaan. Toisaalta lääkärikunnassa siihen suhtaudutaan kriittisemmin. Moni lääkäri näkee asian esimerkiksi Hippokrateen valan näkökulmasta ongelmallisena. Minusta hoitohenkilökunnan oikeudellista asemaa on myös tässä vaiheessa selkiytettävä.
Eutanasialla on suomalaisten vankka tuki. Sen laillistamista kannattaa kolme neljästä suomalaisesta. Jopa lääkäreistä ja papeista suurin osa kannattaa eutanasiaa, vaikka Lääkäriliitto ja piispat vastustavat.
Lääketieteen lisensiaatti, palliatiivinen erityispätevyys, eutanasian laillistamista ajavan kansalaisaloitteen vastuuhenkilö Juha Hänninen totesi, että eutanasia ymmärretään usein väärin. Hännisen mukaan eutanasia ymmärretään usein hieman väärin, ja hän määrittelee eutanasian ja lääkäriavusteisen kuoleman tarkoittavan melko nopeasti kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan viimeisten vaiheiden välttämistä. ”Se on ihmisen oma pyyntö sellaisessa vaiheessa, kun kuolema on todennäköisesti seuraavan vuoden kuluessa tulossa ja loppuelämä vaikuttaa aivan toivottoman vaikealta.”
Eutanasian mahdollistava laki antaa ihmiselle mahdollisuuden itse, autonomisesti päättää, milloin elämä on muuttunut ylivoimaiseksi kärsimysten ja kuolemaan johtavan sairauden vuoksi. Lääkäri Juha Hänninen totesi:
”Ratkaisulla ei ole tekemistä terveydenhuollon voimavarojen kanssa. Saattohoitoa voidaan kehittää yhdessä eutanasian sallivan lainsäädännön kanssa.”
”Kuule mun toive, mä haluan pois. Eikö aikani täynnä jo ois? Tahtoisin lähteä kuin sotilas. Terveisin tuntematon potilas.”
…..
Uusi aamu. Aurinkoinen sellainen. Tänään aamulla, kun eduskuntaan kävelin eräs mies pysäytti ulkona ja kiitti eilisestä puheestani eutanasian sallimiseksi. Kertoi lähipiiristään omakohtaisen tarinan. Näitä tosielämän tarinoita on paljon ja siksi.
Nyt hetki töitä työhuoneessa eduskunnassa. Annetaan auringon nousta kunnolla. Sitten puolustusvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta ennen päivän täysistuntoa. Ja illalla sitten odotettu Riihimäen Taiteiden yö. Paljon nähtävää jälleen tarjolla ja lupasin myös mennä käymään Riihimäen Kokoomuksen teltallekin. Jos haluatte niin nähdään sielläkin.
…..
Hellettä syyskuulla – Seuraavana Riihimäki!
No, nyt oli kyllä upea Riihimäen Taiteiden yö. Joka vuosi tuo tapahtuma on ollut tarjonnaltaan erinomainen, mutta tällä kertaa vielä kesäinen – helteinen – päivä kruunasi sen.
Alkuun oli Riihimäen Kokoomuksen teltalla Graniitilla. Väkeä todella paljon liikkeellä ja oli mukava päästä vaihtamaan myös kuulumisia monien kanssa. Kymmeniä ja kymmeniä keskusteluja ja satoja kohtaamisia ja paljon kiitoksia ja myös vähän moitteitakin.
Otin molemmat nöyränä vastaan.
Riihimäen Graniitin aukiolla puhutti maamme talous ja raju velkaantumiskierre, työllisyys ja tekemämme työllisyystoimet, paikallinen sopiminen ja alv:n korotukset, Suomenhevoset ja hevostalouden tulevaisuus ja myös liikunta ja urheilu ja kulttuurinkin vaikeat säästöt. Myös sähkönhinta puhutti ja myös satamien automatisoinnit ja myös toisen asteen kipeät leikkaukset. Sanoinkin useammallekin, että jos nämä säästöt ja leikkaukset olisi ollut mukava ja helppo tehdä, niin kaippa ne sitten olisi jo vasemmistohallitus viime kaudella aloittanut. No ei aloittanut ja nyt sitten tehtävä meillä ainakin kaksinkertaisen vaikea.
Kiitosta kuitenkin enemmän siitä, että taloutta on nyt ryhdytty määrätietoisesti kuntoon laittamaan ja myös velkaantumista taittamaan. Ja sain myös kiitos useammaltakin kävijältä eilisestä eutanasiapuheenvuorostani eduskunnassa ja myös maamme puolustuksen ja turvallisuuden eteen tekemästämme työstä.
Iso kiitos kaikille teille, jotka juttusille tulitte. Ja kiitos Riihimäen Kokoomuksen aktiiveille Mira Ahjoniemen johdolla! Hieno tapahtuma jälleen ja popcornit ja Kokoomuspallot keräsivät kiitosta!
Taiteiden yössä pääjuttuna kuitenkin upea taide ja esitykset ja tapahtumat. Graniitilla esiintyi mm. kaikki alueemme kolme tanssikoulua, oli musiikkia ja paljon muutakin. Lasitehtaalla myös paljon ohjelmaa ja Metsästysmuseolla ja Taidemuseollakin. Ja väkeä paljon myös liikkeellä kaduilla ja puistoissa. Upea tapahtuma! Kiitos Riksu!
Huomenna sitten Syyskiertueeni jatkuu ja suuntana aamusta Hartolan Markkinat yhdessä kollegani Teemu Kinnarin ja MEP Henna Virkkusen kanssa.