Kunnalliset järjestyssäännöt pitää palauttaa. Ja roskaamisesta sakottaa.

Blogi, maanantaina 01.08.2011

Tätä mieltä olen päivä päivältä vahvemmin. On todella surullista, että roskaamisesta on monelle tullut varsinkin suurten massatapahtumien aikaan kuin maantapa ja kun ihmisiä on koolla yli 20 niin tuntuu, että silloin voi tehdä jo ihan mitä vaan. Kuinka moni muu muuten heittäisi omaan pihaansa tyhjät pullot ja tölkit ja jättäisi lehdet ja muut roippeet paikoilleen, kun eteenpäin suunta vie. 

Tämä ongelma on arkipäivää nyt ympäri Suomen erilaisissa tapahtumissa. Me tarvitsemme varmasti lisää yleisiä roska-astioita ja keräyspisteitä tapahtumien aikaan, mutta kyllä suurin juttu tässä on aivan suunnaton välinpitämättömyys ja sanalla sanoen laiskuus ja typeryys. Onhan se kuitenkin niin, että sen, minkä täytenä jaksaa puistoon ja tapahtumaan kantaa, niin luulisi jaksavan muutenkin voimantunnoissaan tyhjänä poiskin kantaa. Mutta niin se ei vaan näytä menevän.

Muutama vuosi sitten kunnalliset järjestyssäännöt korvattiin valtakunnallisella järjestyslailla. Se toimii monessa, mutta ei mm. tässä roskaamisasiassa. Siksi esitänkin, että valmistelemme sen rinnalle takaisin myös mahdollisuuden paikalliseen kuntakohtaiseen järjestyssääntöön ja samalla olisin itse valmis avaamaan myös valvontaakin tässä. Jos autojen parkkeerausta voi valvoa yksityisen yrityksen toimesta, niin miksi ei roskaamista vartiointiliikkeen toimesta?

Olen tässä kesän aikana kiertänyt jälleen kymmeniä ja kymmeniä erilaisia tapahtumia ja piipahtanut kesätapahtumissa eri kaupungeissa. Ja tämä sama ongelma näkyy joka paikassa ja lasku on varmasti kunnille ja kaupungeille aikamoinen. Ja vaikka jonkun tapahtuman tai festarin järjestäjä vastaisikin oman tapahtuma-alueensa siivouksesta, niin usein yleisesti hoidettavaksi jää sen vaikutukset koko kaupunkiin tai muuten vaan laajemmalle alueelle itse festarialueen ulkopuolella.

Selvittelin tuossa hieman, mitä roskaaminen maksaa. Esimerkiksi Helsingin seudulla hommaan menee rahaa vuodessa noin 13 miljoonaa euroa. Turussa on laskettu, että sotkun ja roskaamisen ja siihen usein liittyvän ilkivallan hoitamiseen kuluu rahaa vuosittain kahden uuden leikkipuiston verran. Viime viikonloppuna järjestetty Kaljakellunta aiheutti viime vuonna (2010) pelkästään roskien siivoamisesta Helsingin kaupungille jopa 25 000 euron kustannukset.

Eli puhutaan siis erittäin merkittävistä summista ja moni kaupunki pystyy siivoamaan jätteet vasta viikonlopun jälkeen maanantaisin. Siinä on aikamoinen tarjonta monta yötä rotille ja lokeille ja muille. Ja sen kautta kaiken maailman taudeille.

Jos siis jälleen kerran katsoisimme mallia Ruotsista. Ruotsi otti käyttöön esittämäni sakotusmallin viime kuun alkupuolella ja homma hoituu kuin parkkisakko eli heti paikan päällä. Ruotsissa roskaamisesta räpsähtää 800 kruunun eli noin 90 euron sakko ja vieläkin kovempi rangaistus, jos luontoon tai puistoon jätetty jäte on ympäristölle haitallista eli esimerkiksi sytytysnestepullo tai vastaavaa. Purkan ja tupakan tumpin ”saa” kuulemma Ruotsissa vielä heittää maahan ilman 90 euron sakkoa. Ja Singaporessa on jo sylkäisykin sakon arvoista puuhaa ja sievoisen 1000 euron arvoista ”leikkiä”. Uskon, että tästä voisi alkaa hienoinen muutos meilläkin ja nimenomaan niin, että ei enää tulisi mieleenkään – ei edes siihen voimantuntoiseen mieleenkään – heittää edes sitä bussilippua maahan vaan se löytäisi paikkansa läheisestä roskiksesta.

Eli jos tekisimme vaikkapa niin, että roskaamisesta ryhdyttään sakottamaan myös Suomessa. Mietitään huolella voisiko sitä hoitaa myös järjestyksenvalvontayritykset poliisin rinnalla. Ja ohjataan vaikkapa viisi ensimmäistä vuotta kaikki nämä rahat uusien roskapyttyjen ja laatikoiden ja julkisten vessojen ja muiden rakentamiseen. Sitova diili siis rahan käytöstäkin. Olisiko se Siistimpi Suomi.

Jos tämä saa teiltä kannatusta niin tulen tekemään asiasta lakiesityksen eduskunnassa. Kommentoikaa ja ideoikaa lisää. Vai olenko aivan väärillä ajatuksilla näiden roskiemme kanssa?

Viime keväänä noin 300 000 suomalaista osallistui aivan erinomaiseen Suomi puhtaaksi päivässä -tempaukseen. Tempausta on syytä jatkaa, mutta jos vaikka joskus ei enää sellaista yhteistä siivouspäivää tarvitsisikaan? Voi olla toiveajattelua, mutta minä ajattelen kuitenkin.

….

Kello 20.47 ja ilta tänään täällä Loppijärven rannassa. Päivä tosin jo töissä. Ensin asioita koneella ja hieman kirjoitustöitä, sitten työpalaveri uuden avustajani Riitta Joutsi-Hännisen kanssa ja iltapäivällä vielä tapaaminen kunnanjohtajamme Karoliina Viitasen kanssa. Itseasiassa päivällä piipahdin vielä yläkoululla ja lukiollammekin. Siellä rehtori Vilhö Ylönen oli jo valmistelemassa alkavaa lukuvuotta ja hienoa oli kuulla, että olemme nyt pääsemässä myös lukion oppilasmäärän osalta tavoitteeseemme. Olemme tehneet töitä sen eteen, että oppilasmäärä saadaan takaisin yli 80 oppilaan mielellään 85 paikkeille ja nyt tämä tavoite toteutuu. Lukioomme nytkin ihan mukavasti uusia hakijoita (26) ja kun viimein saimme koulukeskuksemme suuren ja pitkäaikaisen remontin ja uudisrakentamistyön valmiiksi niin nyt tilojen ja nurkkienkin osalta koulumme on houkutteleva.

Mutta suurimmat kiitokset teille osallistumisesta keskusteluun tuosta roskaamisesta. Aihe ja ajatukset ovat saaneet paljon kannatusta ja viedään sitä eteenpäin. Palaan aiheeseen.

 

 

Kommentit