Kun hallituksella on tiedossa olevia menoja – Menot tulee esittää talousarviossa

Blogi, keskiviikkona 07.12.2022
[cresta-social-share]

Perustuslain budjettiperiaatteen mukaan lakisääteisiin menoihin on oltava budjetissa varattuna rahoitus.

Nyt kysymys kuuluu, että onko hallituksella tieto, että mm. sote-alueiden rahoitus ei ole riittävä ja, että maatalous tarvitsee akuuttia rahoitusta lisää selvitäkseen? Jos hallituksella on tällainen tieto, mikä ainakin minulla on, niin perustuslain ainakin hengen mukaan tähän tulisi rahoitus osoittaa nyt vuoden 2023 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Jos siis hallituksella on jo nyt tieto, että lisärahoitustarve on välttämätön ja he tulevat heti tammikuussa lisätalousarvioesityksen tekemään, niin kyseessä on tietoinen alibudjetointi.

Itse uskon, että kyse on lopulta siitä, että menotarve tiedetään, mutta pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ole riitelyltään pystynyt tätä akuuttia rahoitusta päättämään. Tänään eduskunnan täysistunnossa käytiinkin värikäs keskustelu maatalouden kriisistä. Keskusta oli tukalassa paikassa, kun sen ei pystynytkään esittämään jo julkisuudessakin lupaamaansa vähintään 100 miljoonan euron energiakriisipakettia maataloudelle. Mutta hallitus ei ole esitystä hyväksynyt, koska keskusta on taasen riitauttanut nipun muita hallituksen esityksiä ja nyt tietynlainen kostokierre aiheuttaa sen, että mitään ei saada päätettyä ja kärsijöitä ovat sivulliset – tällä hetkellä mm. suomalainen ruuantuotanto.

Kokoomus esittikin akuuttia energiakriisipakettia maataloudelle omassa vaihtoehtobudjetissa. Vedin meidän vaihtoehtobudjettityön ja voin kertoa, että aivan viimeisenä päivänä me lisäsimme tämän energiatukikokonaisuuden esitykseemme. Ja miksi, siksi, että tietoon tuli, että maatalouden tilanne edellyttää akuuttia kriisirahoitusta jo talven aikana eikä vasta kevättalvella mihin mahdollinen lisätalousarviokäsittely sen lopulta veisi. Tällä hetkellä joka päivä kolme maatilaa lopettaa ja yhä useampi on akuutissa talouskriisissä mm. kohonneiden sähkö- ja muiden energiamenojen kanssa.

Marraskuun puolivälissä mm. MTLK eli Maataloustuottajien etujärjestö ja Elintarviketeollisuusliitto vaativat hallitukselta nopeita uusia päätöksiä ruuan alkutuottajien tukemisesta. Vetoomuksessaan ne totesivat, että ”muuten moni maatila tai alan yritys voi joutua lopettamaan toimintansa kallistuneiden kustannusten takia”.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (toiminnanjohtaja Jyrki Wallin totesi….

”Meillä on aito kriisitilanne tällä hetkellä. Kustannukset ovat räjähtäneet silmille: lannoitteet, polttoaineet, rehut ja nyt tulee sitten vielä sähkö tulevana talvikautena päälle. Sen rajuimmat vaikutukset ovat vasta tulossa.”

Värikäs keskustelu salissa. Keskustan asema on entistä tukalampi. Se näyttää olevan nyt maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannonkin puolustajana ja tukijana vihervasemmistolaisen hallituksen panttivankina. Muu hallitus näyttää kiristävän keskustaa ja vaativan huonojen päätöksen tukilunnaita, jotta maatalous saisi tukia. Hullua

Sairas tilanne.

Kello 22.17 ja kotona. Eduskunnan keskustelu oli hämmentävä. Hallituspuolueet puhuivat kauniisti maatalouden puolesta, mutta kaikki teot jäivät tekemättä. Huomennakin siis jälleen kolme maatilaa joutuu lopettamaan. Ja pahaa pelkään, että tilanne talven aikana tulee vain pahenemaan.

Nyt pitää vaan lisätä painetta, että keskusta ja muut hallituspuolueet ottaisivat maatalouden tilanteen vakavasti. Periksi emme anna.