Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtajana koroana-iana toiminut Liisa-Maria Voipio-Pulkki halutaan vaihtaa, jos päätös on kiinni kulttuuriväestä.
Paikkaa hakeneiden 85 hakijan joukossa on nimittäin joukko tunnettuja kulttuurivaikuttajia. STM:n strategiajohtajaksi ”mielivät” ainakin Helsingin kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman, Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom, KokoTeatterin johtaja Anna Veijalainen, Viirus-Teatterin johtaja Jussi Sorjanen, Q-Teatterin johtaja Antti Hietala, Suomen kansallisoopperan ylikapellimestari Hannu 
Lintu, pianisti Iiro Rantala, teatteriohjaajat Aino Kivi, Jalmari Nummiluikki, Susanna Kuparinen, Mikko Roiha, Heikki Kujanpää, Mikko Henrik Majava ja Hanna Ojala, näyttelijät Tobias Zilliacus, Kai Bäckström, Miiko Toiviainen, Seidi Haarla ja Olavi Uusivirta, lavastaja Antti Mattila, dramaturgi ja esitystaiteilija Titta Halinen, dramaturgi Okko Leo, koreografit Valtteri Raekallio ja Heidi Seppälä, tanssija Antti Seppänen, säveltäjä-muusikko Iiro Ollila, säveltäjä-esiintyjä Salla Markkanen, viulutaiteilija Eriikka Maalismaa, oopperalaulajat Reetta Ristimäki sekä Hanna Rantala (Chorell), toimitusjohtaja Janne Auvinen, muusikko Aki Hauru, pappi Kai Sadinmaa ja muusikko Pauliina Fred. Viesti kulttuuriväeltä on siis selvä: Jo riittää.
Epäselvät, poukkoilevat, tiukat ja usein myös kohtuuttomina pidetyt koronarajoitukset ovat kohdelleet kulttuuri- ja taidealaa erittäin kovaa. Puolitoista vuotta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on pitänyt tapahtuma-alaa suitsissaan ja monen taiteilijat kohdalla on mennyt työ, mutta myös omaisuus ja paljon muutakin.
Uusi Suomi uutisoi kulttuuriväen ”hakukampanjasta” ja lainasi mm. teatteriohjaaja Aino Kiveä, joka totesi, että ””Suomessa kulttuurialan sääntely taas on eronnut kaikesta muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja muuttunut absurdiksi seremoniaksi, jossa pyritään tappamaan koronavirus tuhoamalla kulttuurielämä”.
Hausta uutisoinut Kuusiplus kertoi tiedotteessaan, että mm. Viirus-teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen ”koki ikäväksi velvollisuudekseni hakea paikkaa”. Sorjosen mukaan ”vaikuttaa siltä, että Sosiaali- ja terveysministeriöltä on pallo täysin hukassa mitä tulee strategiseen suunnitteluun kulttuurialan suhteen” ja jatkoi…
”Koronapandemian aikana kulttuurialan käsittely on ollut irvokasta. 1,5 vuotta kestänyt kuritus jatkuu, eikä ala kestä enää päivääkään. Luottamus ministeriöön, hallitukseen sekä aluehallintovirastojen toimintaan on mennyt. Taloudelliset tappiot ovat miljardiluokkaa ja kasvavat 1,5 miljoonaa per viikko.”
Kuusiplussan tiedotteessa kysyttiin vielä, että ”Onko kysymyksessä pelkkä pila?
– Kyllähän jokainen tajuaa, että hakemuksia on lähetetty siksi, että kulttuurialan toimijat ovat tuskastuneita nykyiseen tilanteeseen. Mutta samallahan tämän voi nähdä arvonantonaa virkakoneistolle: kiinnostus virkaa kohtaan viestii asian tärkeydestä, sanoo lavastaja Antti Mattila.
– Näen tämän eleganttina tapana muistuttaa, että ei ole tosiaankaan samantekevää, keitä johtavissa viroissa on, Mattila jatkaa.
Taiteilijoiden viesti on suorasukainen ja jatkaa samalla linjalla mitä näimme jo keväällä mm. näyttelijä Mikko Kiviseltä. Jo helmikuussa 13.2. Kivinen kirjoitti Facebookissaan:
”Hyvät kulttuuri- ja tapahtuma-alan työntekijät!
Leo Lexa kylätasku ehdotti porttikieltoa hallituksen ministereille kaikkiin kulttuuritilaisuuksiin vuoden ajaksi. Ajatus on kannatettava.
Itse ehdotan myös seuraavaa:
Aina ennen isoja ja tärkeitä vaaleja on puolueilla, ymmärtääkseni pääasiassa vihreillä, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä tapana pyytää esiintyviä taiteilijoita tukemaan heitä esiintymällä erilaisissa vaalitilaisuuksissa, tukikonserteissa jne. Itsekin olen ollut mm Ahtisaarta tukemassa. Muistaakseni ainakin Haavistolla, Halosella ja Arhinmäellä on ollut massivisiakin tilaisuuksia, konsertteja yms. Paljon onporukkaa lähtenyt tukemaan mielestään hyvää asiaa.
Nyt, kun nämä puolueet ovat hallituksessa he ovat näyttäneet todellisen karvansa: heitä ei kiinnosta tapahtuma- ja kulttuurityöntekijöiden ahdinko pätkän vertaa. Meiltä on kielletty harjoittamasta ammattejamme kyseenalaisten, erittäin epäoikeudenmukaisten ja todennäköisesti myös lainvastaisten päätöksien, kuten muusikkojen liitto hyvässä ulostulossaan toteaa, johdosta.
Hallituksen ministereille ja heidän puolueillein me olemme olleet vain hyödyllisiä idiootteja, lainakseni V.I Leniniä. Meistä otetaan hyöty, joka auttaa heitä ja kun me olemme pulassa, meidät jätetään oman onnemme nojaan. Häpeällistä.
Niinpä ehdotan: kun teitä seuraavan kerran pyydetään esiintymään vaalitilaisuuksissa kieltäytykää kohteliaasti ja kysykää: mitä te teitte meidän hyväksi kun me tarvitsimme apua? Ette mitään, miksi me tukisimme teitä?
Tulee varmasti aika tylsiä tilaisuuksia kun yleisö, jota tietysti tulee olemaan vähemmän kuin ennen koska tilaisuuksista puuttuu vetovoimaisia esiintyjiä. Yleisöparka joutuu vain kuuntelemaanpoliitikkojen katteettomia vaalilupauksia.
Winston Churchill lausui toisen maailmansodan aikana Saksan maihinnousun uhatessa: Jos meillä ei olisi kulttuuriamme, mitä me sitten puolustamisiimme? Kumpa meiltäkin löytyisi hänen kaltaisiaan valtiomiehiä. Mutta Englanti onkin kulttuurivaltio.
Mikko Kivinen”
Tuosta on jo kulunut yli puolivuotta ja mitään ei ole tehty tai mikään ei ainakaan ole muuttunut. Koronapassia ei ole ensin haluttu ottaa käyttöön ja nyt ei sitten sitä ole saatu käyttöön. Tilanne menee koko ajan hullummaksi. Pohdinkin, että…
Nyt olisi aika tehdä Marinin hallitukselle, vihreille, vasemmistoliitolle, demareille ja keskustalle, välikysymys ja epäluottamuslause kulttuurista. Kohta meillä käy nimittäin niin mistä Churchill aikanaan varoitti.