Ei kuitenkaan kaikki asiantuntijat.
Iltalehdessä (28.6.2024) nimittäin korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo arvioi, että rajalain kannattajia ei pidä leimata oikeusvaltion vastustajiksi.
Erittäin painava puheenvuoro yhdeltä maamme arvostetuimmalta ja kokeneimmalta oikeusoppineelta. Koskelo vastasi haastattelussa erityisesti siihen miten useiden ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan rajaturvallisuuslaki rikkoisi maamme perustuslakia ja myös maamme kansainvälisiä velvoitteita. EIT:n 
eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo muistuttikin aivan oikein, että nämä kansainväliset sopimukset on tehty eri aikana.
Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen ja Svinhufvudin muistosäätiön kesäseminaarissa puhunut Koskelo totesi, että ”ei esimerkiksi ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi sellaisia ihmisiä, joiden mieltä vaivaa kysymys näissä oloissa siitä, että kuinka voi olla mahdollista, että vieras valtio, vihamielinen valtio, saisi mielensä mukaan syöttää meidän ulkorajan yli keitä tahansa, paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä, kuinka paljon tahansa”.
Tästä tässä nimenomaan on kysymys ja kokeneena ja paljon nähneenä oikeusoppineena Koskelo näkee ns. metsän puilta. Koskelo on yksi maamme arvostetuimmista oikeusoppineista ja vuosina 2006-2015 ennen nimitystään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen hän työskenteli maamme korkeimman oikeuden presidenttinä.
Toimittaja Lauri Nurmen tekemässä uutisessa kerrotaan Koskelon todenneen ”Oikeusvaltion vaaran paikat” -nimisessä seminaarissa, että ”EIT ei ole koskaan arvioinut, millaisiin toimiin valtio voi ryhtyä, jos sitä vastaan käytetään niin sanottua ihmisasetta” ja, että ”Siis kyllä minusta täytyy voida myöntää, että tämä kysymys on vakava, paitsi itse asian vuoksi, myös sen vuoksi, että tosiasia on se, että ihmisoikeustuomioistuinta ei ole koskaan pantu tällaista kysymystä pohtimaan. Siis tämä palautuskiellon tulkinta, jolla palautuskiellosta on tehty ehdottomampi, kuin mitä se Geneven sopimuksessa on, niin sehän on syntynyt aivan toisenlaisessa asiayhteydessä”.
Koskelo totesi puheenvuorossaan minusta erittäin hyvin myös silloin, kun hän totesi, että ”Mehän ei olla missään uskonlahkossa, vaan meidän pitäisi pysyä hereillä, silmät auki ja omakin pää käytössä. Uudet tilanteet vaativat uudenlaisia arviointeja. Minusta on olemassa riski, että jos oikeusvaltio-käsitettä liian helposti roiskitaan joka yhteyteen ja käytetään sitä tällaisena leimakirveenä, niin se on huono asia. Oikeusvaltio on liian tärkeä, liian vakava asia sellaiseen. Tämä näin huomautuksena”.
Kannattaa lukea tuo koko IL:n uutinen. Se avaa hieman laajemmin nyt tätä tilanteen vakavuutta ja juridiikan problematiikkaa.
Iltalehden jutussa kerrotaan miten Koskelo kertoo seuranneensa julkista väittelyä ja lukeneensa eri oikeusoppineiden eduskunnan perustuslakivaliokunnalle antamia lausuntoja ja päättää:
”Oikeusvaltiosta ja sen merkityksestä on hirveän tärkeää puhua, mutta toisaalta on minusta myös tärkeää, että oikeusvaltion käsitettä, arvoa ja merkitystä ei myöskään pitäisi ryhtyä pilaamaan alentamalla se jonkinlaiseksi poliittiseksi debatin lyömäaseeksi”.
Itse olen myös huolestuneena seurannut nykykeskustelua siitä miten osa jopa perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista mm. professori Kaarlo Tuori on ryhtynyt arvostelemaan perustuslakivaliokunnan ratkaisuja. Olemme vaarallisilla vesillä, jos riippumattoman perustuslakivaliokunnan tekeviä lausuntoja ryhdytään poliittisesti arvostelemaan ja moukaroimaan. Tällainen Tuorin ulostulo pahimmillaan politisoi vaarallisella tavalla perustuslakivaliokunnan työskentelyä. Toivottavasti perustuslakivaliokunta kestää tämän ulkoisen paineen eikä anna sen vaikuttaa perustuslaillisiin arviointeihinsa. Perustuslakivaliokunta on poikkeuksellisen vaikeassa paikassa näiden isojen ja vaikeiden asioiden kanssa.
Valtiosäännön tulkinta ei ole matematiikkaa, kuten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Antti Kurvinen (kesk.) aivan oikein totesi HS:ssä 29.6.2024.
Itse olen edelleen vakuuttunut, että maamme koskemattomuuden ja turvallisuuden kannalta välttämätön rajaturvallisuuslaki saadaan voimaan. Hallintovaliokunta jatkaa vielä työtään ja katsotaan päätyvätkö vielä lain kertaalleen pyöräyttämään perustuslakivaliokunnan kautta. Laki tarvitaan voimaan mahdollisimman pian, mutta ei tämä päivästä tai kahdesta nyt jää kiinni.
Venäjän hybridihyökkäys on vakava uhka maallemme ja kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi, niin valmius Venäjällä jatkaa hyökkäystä on tunteja ja laajamittaisemminkin vain vuorokausia.