Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan eli puhekielessä Kesuun liittyen käytiin Eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu keskiviikkona. Opetusministeriön valmistelussa oleva luonnos linjaa koulutuksen painopisteitä ja toimenpiteitä vuosille 2008-2012.
Ajankohtaiskeskustelu herättikin kansanedustajien mielenkiintoa ja keskusteluun varattu puolitoista tuntia ylittyi puolella tunnilla ja senkin jälkeen keskustelun jatkamiselle olisi ollut haluja. Kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Timo Heinonen nosti puheenvuorossaan esille mm. lapsi-ja nuorisoikäluokkien erityyppisen kehityksen eri puolilla maata, sekä laadullisen työllistymisen ja kohtaanto-ongelman ratkaisutarpeet.
– Halusin korostetusti puhua maamme varsin erilaisesta tilanteesta. Kun toisaallta tarvitaan muuttotappioalueille panostuksia niin samaan aikaan on alueita missä väestömäärä kasvaa ja investointitarpeet ovat suuret. Näillä alueilla tarvitaan myös paljon panostuksia erityisopetukseen, tukiopetukseen ja opinnonohjaukseen. Myös ylisuuret ryhmäkoot on näillä alueilla arkipäivää, totesi Heinonen täysistunnon jälkeen.
Heinonen nosti puheessaan esille myös opiskeluaikojen pitenemisen ja sen vaikutuksen maamme työllisyyteen sekä opettajien arvostuskysymyksen, jota pyritään kesussa ratkomaan muun muassa riittävän koulutuksen ja työolosuhteiden parantamisen kautta.
– En muista koska olisi viimeksi opettajien roolia korostettu sivistyksen yhtenä tukipilarina. Nyt ministeri Sarkomaa on nostanut tämän esille ja siitä kymmenen pistettä. Opettajat ovat sivistyksemme kannalta keskeisen tärkeä voimavara ja siitä kannattaa huolehtia.
– Olen tyytyväinen, että keskustelua käytiin vilkkaasti, mutta valitettavasti aika loppui kesken. Asian käsittelyyn oli varattu puolitoista tuntia, jota jatkettiin suuren mielenkiinnon vuoksi puhemiehen päätöksellä vielä puolella tunnilla. Ajan käydessä vähiin osa edustajista jätti puheenvuoron kokonaan käyttämättä, mikä oli minusta todella harmillista, kertoo Heinonen keskiviikon keskustelusta.
Kehityssuunnitelmaa valmisteltaessa Heinonen kiinnittäisi vielä puheenvuoronsa lisäksi erityisesti huomiota opiskelijoiden päivittäistä elämää koskeviin asioihin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kesussa tehty toteamus opetussuunnitelman huonosta toteutumisesta ja tähän liittyen Heinosen mielestä tulisi myös oppikirjojen hyödyntämistä helpottaa.
– Olen puhunut pitkään sen puolesta, että oppikirjojen käyttöiän tulee olla enemmän kuin vuosi. Nyt kirjoja uusitaan lähes joka syksy, kun asia hoituisi yhdellä liitteellä jos sitäkään tarvitaan. Opettajakin on luokassa ja yksi muuttunut maannimi tai rajaviiva voidaan korjata kirjoihin luokassakin. Tähän tulee puuttua kovemmalla kädellä jos muuten ei järki voita. Lukiolaisillekin tämä on kohtuuton juttu.
Myös tuleva odotettu opintotukiuudistus sai kansanedustajalta kiitokset. Heinosen mielestä opintotukijärjestelyissä on kuitenkin edelleen epäoikeudenmukaisuuksia toisen asteen oppilaiden kohdalla, jossa täysi-ikäisen, poissa kotoa asuvan opiskelijan tukeen vaikuttavat vanhempien tulot. Myös koulumatkatukijärjestelmää tulisi Heinosen mielestä tarkistaa niin, ettei pitkien välimatkojen kunnissa bussilla matkustaminen koidu opiskelijoille liian raskaaksi.
– Kehityssuunnitelmassa on paljon tärkeitä asioita, jotka täytyy nyt tehdä oikein. Vaikka keskustelu salissa jäi lyhyeksi, niin asian valmistelu ja vaikuttaminen jatkuvat sivistysvaliokunnassa, toteaa Heinonen.