Pekkalan lohikeitto.
Reseptimme Pekkalasta ei ole kovin vanha, mutta perinteinen se jo on ainakin yhden ainesosan osalta. Ystäväni Mikko Anttila on tehnyt monena juhannuksena nuotiopaikalla lohikeittoa ja aina hän heittää sekaan vähän Koskenlaskijaa. Tai ei edes ihan vähän, vaan sillä tavalla sopivasti. Tästä mausta jäi muistijälki – kyllä muistijälki kesästä ja juhannuksestakin – ja sen kunnioittamiseksi Pekkalan lohikeittoon on tullut aina aina palanen Koskenlaskijaa.
Viime vuonna muuten tuo perinteinen Koskenlaskija täytti 90 vuotta. Muistan juuston Pekkalasta, jo enoni Pekka Heikkilän isännöintivuorolta. Meillä kotona ei Koskenlaskijaa koskaan näkynyt, mutta Pekkalassa näkyi ja jotenkin se hyvin sopii sinne tänäkin päivänä.
Jos makumuisto on Pekkalan juhannuksista vahva niin näkömuisto lapsuudesta. Sama tuttu ikinuori Veikko Sipisen piirtämä koskenlaskija siinä paketissa taiteili jo silloin ja on itseasiassa taiteillut lähes koko 90-vuotisen Koskenlaskijan historian. 1990-luvulla kuvaa hieman joku meni hätäpäissään muuttamaan, mutta jo uuden vuosituhannen alussa tuttu Sipisen pellavatukkainen koskenlaskija pakettiin palasi. Ja luulenpa niin, että ei häntä siitä enää kukaan muuttamaan lähdekään.
Ysikymppisiään viime vuonna viettänyt Koskenlaskija on nimittäin todellinen klassikko. Se päihittää historiassaan myös legendaariset Koskenkorvat ja Koulunäkitkin. HK:n Sininen täytti viime vuonna 60 vuotta, Vaasan Koulunäkki samat ja Koskenkorva 70 vuotta, mutta Koskenlaskija menee omissa luvuissaan nyt jo hyvää vauhtia kohti sataa. Ja viime vuonna omia 50-vuotisjuhliaan viettäneen Valion Vaaralan juustotehtaan mukaan Koskenlaskijanreseptiin ei ole vuosikymmenten aikana koskettu. Vaaralaa ennen ensimmäiset 40 vuotta Koskenlaskijat tehtiin ensin Tampereella ja sen jälkeen Lahdessa.
Ja onhan Koskenlaskija myös tätäkin päivää, sillä juustoon tarkan valikoinnin ja oikeiden suhteiden mukaisissa määrissä kelpaa myös muiden juustojen jämäpalaset mitä Vaaralassa jää kun niitä pilkotaan paketteihin.
Kierrätystä herkullisimmillaan.
Monet muistavat Koskenlaskijan myös armeijasta hyvin säilyvänä ja energiaa tuovana pakettina metsäleirien muona-annoksista repuista. Ja tänä päivänä makuja voi nauttia myös dippinä ja onhan se perinteinen makukin saanut kaverikseen uusiakin laskijoita, mutta meillä se on tuo perinteinen 90-vuotias ja hyväksi maistettu.
Mutta Mikon ohjeen mukaan Pekkalan Lohikeittoon menee siis aina palanen sitä aitoa ja alkuperäistä Koskenlaskijaa – kivasti sinne sekaan sulaen.
Yleensä en Pekkalan reseptejä paljasta, mutta tämän ajattelin nyt paljastaa. Kaikki reseptit Mannerheim kakusta alkaen on mustaan kirjaan kirjattu vain tulevia tekijöitä varten. Mutta Koskenlaskijan kunniaksi ajattelin Pekkalan lohikeiton ohjeen paljastaa. Saa kokeilla.
- n. 1 kg lohta
- 10-12 kappaletta uuden sadon Timo perunaa
- Keittojuureksia oman maun mukaan; purjoa, porkkanaa, selleriä, palsternakkaa
- Raikasta pohjavettä
- 8-12 kokonaista mustapippuria
- 2-4 laakerin lehteä
- 3dl kermaa
- 2-3 tl suolaa
- öljyä
- loraus sitruunamehua (2rkl)
- 1/4 pakettia Koskenlaskija-juustoa
- reilusti tuoretta tilliä
- Uudet Lopen Timot voi vain pilkkoa. Jos keiton tekee talvella niin perunat voi halutessaan kuoria ennen paloittelua. Pilko myös juurekset.
- Kaada kattilan pohjalle hieman rypsiöljyä ja kuulota perunat ja juurekset.
- Kaada raikasta vettä niin, että juurekset peittyvät, heitä joukkoon vähän suolaa ja mustapippurit ja anna kiehua kunnes kasvikset ovat lähes kypsiä.
- Paloittele lohi sillä välin, kun perunat ja juurekset keittyvät. Lohen nahkan saa muuten näppärästi irti kiehuvalla vedellä. Eli nahkapuolelle kaadat hieman kuumaa vettä niin johan nahka irtoaa kevyesti vetäen.
- Lisää sitten sitruunamehu, kerma ja Koskelaskija ja kiehauta vielä nopeasti.
- Nostele lohen palaset varovasti keittoon ja tilli.
- Älä enää anna keiton enää kiehua ettei kalanpalat hajoa, mutta hauduttele miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lohenpalat kypsyvät hetkessä.
Mikko ja lohikeitto tulilla Pekkalan juhannuksessa. 
Ja juhannuksen ruokahetkiin osallistuvat kaikki. Perunateatterissa Eeva ja Tero. 
Ja kyllähän se salaisista salaisin resepti on tässä eli vanhaan yli 20 vuotta sitten alulle pantuun juureen tehdyssä Pekkalan Kyyneleessä. 
Ja hyvältä se maistui näin talvellakin Viertolassa. 
Viipaloi 100% ruisleipää ja nosta Oivariinin kanssa pöytään. Pekkalassa se on edelleen Voimariiniä.
- Ja eikun syömään.
Hyvin se tämä muuten toimi kesän ja Pekkalan kaupuuseenkin. Kotona viikonlopun ruuaksi Pekkalan Lohikeittoa ja taas matka jatkuu.
…
Kello 22.50 ja päivä paketissa. Lohikeitto maistui ja myös synttärikahvit esikoisen 14v-synttäreiden parissa. Siitä oli hyvä pyhäpäivä tehty ja myös omenapuiden leikkuusta. Nyt uutta viikkoa kohden.