Jyrki Jokinen kirjoitti (30.7.2020) Forssan Lehdessä EU-johtajien sopimasta elpymisrahastoratkaisusta ja siitä, kuinka Kokoomus ratkaisuun suhtautunut ja suhtautuu. Me kokoomuksessa olemme pitäneet alusta asti tärkeänä, että sopu elpymisrahastosta löydetään, mutta samaan aikaan olemme muistuttaneet, että ei hinnalla millä hyvänsä tai ei sopua millaista tahansa. Suomen pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja EU:n päämiesten sopiman paketin kokonaisuutta pitää voida arvioida myös kriittisesti ja näin myös Suomen eduskunta ja myös se perustuslakivaliokunta tulee tekemään ennen kuin Suomi elpymisrahaston ja sovitun kokonaisuuden hyväksyy tai hylkää.
Kokoomukselle EU on ennen muuta arvoyhteisö, turvallisuusyhteisö, mutta myös talousyhteisö. Olemme suhtautuneet myönteisesti Euroopan Unioniin. Itseasiassa EU on meille niin tärkeä, että emme halua tehdä siitä myöskään huonompaa. Me haluamme kehittää EU:ta parempaan suuntaan ja silloin myös tiettyihin asioihin EU:ssa on tarpeen ja syytäkin suhtautua kriittisesti. Tätä kehityssuuntaan voisi kuvata periaatteella, että EU:n tulisi olla suurissa asioissa suuri ja pienissä pieni. Ajatus on järkevä ja hyvin perusteltavissa ja myös varmasti laajasti hyväksyttäväkin. EU:n ei pidä puuttua kaiken maailman pieneen kurkun käyryydestä kevytautojen taklaamiseen ja muihun arjen askareisiin. Mutta EU:n tulee olla suuri suurissa asioissa eli ottaa yhdessä oma paikka maailman tärkeänä tekijänä niin euron kautta, laajemminkin taloudessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esimerkiksi turvallisuudessa ja puolustuksessakin.
Mutta nyt tehdyssä sovussa on muutamia isoja periaatteellisia ongelmia. Ensimmäinen näistä on se, että nyt tehdyllä ratkaisulla ollaankin koronakriisin varjolla paikkaamassa osan jäsenmaiden aiempaa huonoa taloudenpitoa. Kokoomuksen mielestä nyt EU:n johtajien sopiva ratkaisu ei ole myöskään paras eikä myöskään reiluin tapa nostaa Eurooppaa koronakriisistä. Tästä aiheesta myös puheenjohtajamme Petteri Orpo kirjoitti tällä viikolla Helsingin Sanomissa 29.7.2020.
Me edellytämme elpymisrahastolta tarkkarajaisuutta ja yksiselitteisiä ehtoja. Jos rahasto hyväksytään, niin rahojen käyttö tulee ohjata niin, että niillä nopeutetaan EU:n elpymistä koronakriisistä, mutta samaan aikaan vahvistetaan myös tulevien kriisien kestokykyä. Tarkkarajaisuus koskee myös Suomen vastuita. Eduskunnassa tulee olla selvillä maamme enimmäisvastuut kaikissa tilanteissa – pahimmallakin hetkellä. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että samaan aikaan Marinin hallitus joutuu ottamaan velkaa myös valtavasti kotimaassakin. Vastuumme eivät voi kasvaa rajattomasti.
Yksi ongelma ratkaisussa on myös se, että oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU:n rahanjakoon näyttää vesittyneen neuvotteluissa ja sovussa täysin. EU:n ei pidä ohjata rahaa demokratiaa polkeville tai kyseenalaistaville maille.
Ja samalla hyväksytyssä EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä ei myöskään valitettavasti näy toimet EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja EU:n uudistamiseksi. Ei ole salaisuus, että me kokoomuksessa petyimme siihen, että panostukset tulevina vuosina EU:ssa koulutukseen ja tutkimukseen jäävät laihoiksi. Myös meille tärkeä puolustuksen ja rajaturvallisuuden vahvistaminen jäi sivurooliin, kuten myös toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Petteri Orpo kirjoitti, että ”vahva ja toimintakykyinen EU on Suomen etu. Vahva EU on sellainen, jossa jäsenmaat huolehtivat taloudestaan ja veloistaan” ja, että ”Kokoomus haluaa lisää Eurooppaa asioissa, jotka on järkevä tehdä yhdessä. Tulojen siirtely europpalaisista taskuista toisiin ei olla EU:n olemassaolon tarkoitus”.
Kokoomus tulee siis käymään nyt tehdyn poliittisen ratkaisun tarkkaan ja huolella läpi eduskunnassa ennen kuin päätämme lopullisen suhtautumisemme siihen. Suomi ei siis vielä ole elpymisrahastoa eikä myöskään tulevien vuosien rahoituskehystä hyväksynyt. Päätöksenteon aika on eduskunnassa edessä syksyllä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan vastaava