Miten maahan saadaan toimintakykyinen, vahva, enemmistöhallitus? Tämä kysymys on varmasti monen huulilla. Ja siihen olemme pyrkineet löytämään vastauksen jo kohta kaksi kuukautta. Se on pitkä aika verrattuna vaikkapa edelliskertaan, kun teimme keskustan kanssa hallituksen muutamassa päivässä, mutta toisaalta vielä varsin lyhyt aika eurooppalaisittain.
Ehkäpä voisi todeta, että kevään jytkyn jälkeen onkin syytä tehdä työ erityisen huolella ja tarkkaan. Niin, että äänestäjien tahto näkyy ja toisaalta saamme maahan toimivan ja vakaan enemmistöhallituksen. Sellainen on nyt syntymässä.
Moni on kysynyt, että miksi vaalien suurin voittaja perussuomalaiset eivät ole tulossa hallitukseen? Se onkin hyvä kysymys.
Viime viikolla saimme siihen myös vastauksen. Jyrki Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa ehdottaneensa perussuomalaisille vaihtoehtoa, jossa perussuomalaisilla olisi ollut erivapaus äänestää hallituksen kantaa vastaan keskeisissä EU-asioissa. Äänestää siis punaista Portugalin, Kreikan tuille ja väliaikaisille ja pysyville talousmekanismeille. Tämä oli kovan luokan vastaantulo perussuomalaisille. Heille tarjottiin juuri sitä, mitä he halusivat. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että hallitus olisi ollut enemmistöhallitus sisäpolitiikassa ja perussuomalaisetkin olisivat saaneet kotimaan tavoitteitaan ja vaalilupauksiaan läpi. Mutta toisaalta sitten EU-asioissa hallitus olisi ollut ns. vähemmistöhallitus perussuomalaisten äänestäessä vastaan. Mutta tämäkään ei siis lopulta Soinin joukoille kelvannut.
Näin kävi täysin selväksi, että perussuomalaiset eivät suostuneet minkäänlaiseen hallituspohjaan. Pettymys oli varmasti suuri monelle äänestäjälle. Suurin vaalivoittaja, perussuomalaiset, eivät siis oikeasti halunneetkaan uudistaa Suomea.
Tämän jälkeen Soinia on arvostettu sen takia, että hän ei antanut muka periksi. Toisaalta periksi hänen ei olisi tarvinnut antaakaan. Heille annettiin täydet erivapaudet. Tämä kaikki tehtiin siis siksi, että halutessaan vaalivoittaja perussuomalaisetkin olisivat päässeet hallitukseen uudistamaan ja muuttamaan Suomea, mutta lopulta heillä itsellään ei siis siihen ollut halua eikä tahtoakaan. Kun tämäkään ei kelvannut, niin näyttää siltä, että muut puolueet linjaavat tulevaisuudessakin Suomen tulevaisuutta ja myös EU-politiikkaa. Politiikassa pitää nimittäin pystyä myös joukkuepeliin. Pitää olla valmis kompromisseihin ja yhteistyöhön. Sitä politiikka monipuoluejärjestelmässä on, haluamme sitä tai emme.
EU-kysymys olikin näin ollen perussuomalaisille vain siis tekosyy jättäytyä hallitusvastuusta pois. Kevään jytkystä tulikin tiukassa paikassa polvien hytky.
Suomi tarvitsi ja tarvitsee vastuunkantajia. Keskusta olisi ollut valmis vaalitappionkin jälkeen vakavassa paikassa vastuunkantoon. Siitä kuuluu heille todella suuri kiitos ja arvostus. Yhtenä vaihtoehtona oli esillä myös kolmen perinteisen puolueen hallitus. Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n vastuunkantajahallitus ei kuitenkaan demareille kelvannut. Näin yksi toisensa jälkeen erilaiset hallituspohjat putosivat pois pelistä.
Tämän jälkeen jo kerran työnsä keskeyttänyt sateenkaarihallitus, sixpack, jatkoi maanantaina Säätytalolla työtään muodostaakseen maahamme toimintakykyisen enemmistöhallituksen. Itse olen vakuuttunut, että niin elämässä kuin politiikassakin kaikella tapahtuneella on tarkoituksensa. Niin varmasti myös neuvottelutauolla ja jatkotunnusteluilla.
Viime viikolla sain itse olla mukana, kun Katainen kertoi hallitusneuvotteluiden jatkosta puhemiehen tiloissa. Katainen uskoi, että edellinen epäonnistunut yritys tiivisti rivejä eri puolueissa ja yhdessäkin. Hän totesi, että nyt Säätytalolla on samat ihmiset, mutta eri porukka. Siis porukka uudella hengellä – vastuunkantoa enemmän hauiksissaan.
Toivon, että hallitus on pian valmis, ehkä jo tänään. Hallitus, joka tulee huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta niin, että pystymme yhdessä kantamaan huolta heikoimmassa asemassa olevista. Velaksikaan emme voi loputtomiin elää. Emme voi sysätä tämän päivän elämisen laskua lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Siksi tämä vaatii sitä, että julkinen taloutemme saadaan nyt pian vakautettua ja kasvu kestävälle uralle. Tässä tärkeimmässä roolissa tulee olemaan suomalainen työ. Työn tekeminen ja työn teettäminen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei nimittäin ole hyvinvointiakaan.
Maamme ansaitsee tässä vaikeassa tilanteessa – ja en siis tarkoita vaalituloksen luomaa tilannetta, vaan taloutumme ja väestörakenteemme tuomaa tilannetta – toimintakykyisen ja tulevaisuuteen katsovan enemmistöhallituksen.
Siihen vastuunkantoon kokoomus on tänäänkin valmis aiempien vaikeiden aikojen tapaan.
Timo Heinonen
kansanedustaja