Kestävän tulevaisuuden valintoja – Enemmän työtä. Enemmän käteen palkasta. Vähemmän velkaa.
Hetki sitten esittelimme johdollani valmistellun Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin vuodelle 2023. Vaihtoehtobudjetti on nyt jo neljäs johdollani tehty ja toivottavasti myös viimeinen. Toivon todella, että tämä työ osaltaan kantaa ja avaa tietä Kokoomukselle kohti hallitusvastuuta eduskuntavaalien kautta. Näillä vaihtoehtobudjeteillamme olemme halunneet läpi koko kuluneen vaalikauden osoittaa, että nykyisen vasemmistohallituksen politiikalle on olemassa myös vaihtoehto. Se vaihtoehto on vastuullisempi ja välittävämpi ja sen takuumies on Kokoomus.
Tänään julkistamistilaisuudessa peräänkuulutimmekin kahden vaalikauden mittaista suunnitelmaa julkisen talouden vahvistamiseksi. Me tasapainottaisimme julkista taloutta vuosittain vähintään miljardilla eurolla. Sillä tekemättä ei voi enää jättää.
Meidän vaihtoehtobudjetti vähentäisi julkisen talouden velkaantumista yli miljardilla eurolla ja vahvistaisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä yli 100 000 työllisellä. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme mm. työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä yli miljardilla eurolla. Tästä 800 miljoonaan kohdistuisi tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin ja 259 miljoonaa työtulovähennyksen korottamiseen. Painotus siis veronkevennyksessä olisi vahvasti pieni- ja keskituloisissa, mutta kuitenkin niin, että kaikkien verotusta olisi mahdollista hieman keventää.
Itseasiassa tulevan vaalikauden tärkein tavoite on lopulta turvata hyvinvointiyhteiskunnan palveluille kestävä rahoitus myös seuraaville sukupolville. Olen itse monet kerrat todennut, että velkarahan varaan rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei ole kestävä. Se ei kestä tulevia talouden haasteita ja tulevia kriisejä ja silloin hyvinvointiyhteiskunta ei olisikaan tukiverkkoineen ja palveluineen sellainen mitä siinä tilanteessa sitä eniten tarvitsevat tarvitsisivat. Vasemmistoliiton entisen kansanedustajan Outi Ojalan oppi on siis toimiva edelleen: Vahva valtiontalous on köyhän paras turva. Kun hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja rahoitus on kunnossa niin silloin se toimii ja pitää huolta kaikista pahimmallakin hetkellä. Siksi velaksi eläminen ja loputon velkaantuminen on tulevina vuosina lopetettava ja uutta kasvua luotava. Vain siten takaamme maamme turvallisuuden ja tulevaisuuden. Kokoomus on valmis aloittamaan tämän työn heti.
Kokoomus vahvistaisi julkista taloutta muun muassa työllisyysuudistuksilla (515 milj. euroa), yritystukisäästöillä (443 milj.), asumisen tukijärjestelmää uudistamalla (410 milj.), julkisen hallinnon tehostamisohjelmalla (300 milj.) ja muilla menosäästöillä (455 milj.) sekä haittaveroja kiristämällä (900 milj.), veropohjaa laajentamalla (350 milj.) ja rahapelaamisen lisenssijärjestelmällä (50 milj.). Vaihtoehtobudjetissamme menosäästöjä kertyisi itseasiassa kaikkiaan 1,92 miljardin euroa, mutta…
Emme säästäisi euroakaan esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta, maanpuolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja oikeusvaltion peruspilareista.
Kyse on siis lopulta menojen priorisoinnista. Siihen jokaisella puolueella pitäisi olla valmius. Siksi tänäänkin kysyimme myös muilta puolueilta tähän valmiutta. Olisi oikeus ja kohtuus, että myös velkavedon kuitannut keskusta ja päävastuun kantava SDP kertoisivat rehellisesti miten he hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden ja rahoituksen turvaisivat. Vai onko todella niin, että keskusta ja SDP olisivat valmiita jatkamaan velanottoa myös koko kuluvan vaalikauden ilman suunnitelmaa sen lopettamiseksi?
Mutta ei tietenkään pelkästään säästöjä. Vaan menojen lisäksi priorisoisimme tuloja. Meidän mielestämme työtä ja myös eläkkeitä verotetaan Suomessa liian ankarasti. Siksi me keventäisimme ansiotuloverotusta yli miljardilla eurolla, mutta emme suinkaan velkarahalla. Tätä kannatusalhossa kipuileva keskustan Annika Saarikko yrittää kovasti spinnata. Emme siis keventäisi verotusta velaksi. Me nimittäin esitämme veronkevennysten vastapainoksi tuloja kasvattavia uudistuksia yhteensä 1,4 miljardin euron edestä. Ja vaihtoehtobudjettimme ei ole kuitenkaan vain menosäästöjä ja veronkevennyksiä. Panostaisimme vahvasti Suomen talouden kestävään kasvuun sekä suomalaisten osaamiseen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
600 miljoonan euron lisäpanostukset on mahdollista tehdä, kun laitamme menoja aidosti tärkeysjärjestykseen.
Eli meidän Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa menoja vähennetään 1,92 miljardilla eurolla. Lisäpanostuksia kasvuun, osaamiseen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaihtoehto sisältää 600 miljoonan euron edestä. Menotaso laskisi yhteensä 1,32 miljardilla. Vaihtoehtobudjettimme sisältää verojen ja maksujen kevennyksiä yhteensä 1,62 miljardin euron edestä. Tuloja kasvattavia uudistuksia vaihtoehtobudjetti sisältää 1,40 miljardin euron verran. Julkisen talouden tulokertymä laskisi kokonaisuudessaan 220 miljoonalla eurolla.
Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun arvioimien työllisyysuudistusten myötä työllisyys vahvistuisi esittelemällämme vaihtoehtobudjetilla nopeasti 42 000 lisätyöllisellä. Työllisyysuudistusten suorat julkista taloutta vahvistavat vaikutukset olisivat 515 miljoonaa euroa jo ensi vuonna. Eduskunnan tietopalvelun arvioimat reformit eivät kasvata tuloeroja kuvaavaa gini-kerrointa.
Ja itseasiassa pitkällä aikavälillä kokoomuksen työllisyysreformit vahvistaisivat työllisyyttä jopa yli 100 000 työllisellä.
Itse kuvasin vaihtoehtobudjettiamme hieman puolueemme puheenjohtaja Petteri Orpon Tommy Tabermannin lainausta mukaillen näin: ”Tulla kestäväksi, säilyä välittävänä”
Mielenkiintoinen ja antoisa päivä. Se alkoi tänään jo viiden aikaan aikaisella herätyksellä. MTV3:lla Uutisaamussa jo ennen seiskaa ja sitten eduskunnassa päivä talousasioiden parissa. Ja nyt vielä illalla kotikunnan tarkastuslautakunnan tentattavana; Missä Lopella mennään ja minne? Ja hyvinhän meillä mennään!