Meitä hyvän kahvin ja kahviloiden ystäviä ovat viime vuodet kohdelleet hyvin. Moni kaupunki pienempikin on saanut erinomaisia kahviloita ja monet perinteikkäät ovat entisestään parantuneet. Hyvä esimerkki pitkäaikaisesta osaamisesta ja ammattitaidosta on Hämeenlinnan Cafe Kukko. Eilen siis satuin kahvilaan lounassalaatille juuri sellaiseen aikaan kun Pauligin Outi Ruuskanen luovutti Tanja ja Teemu Kukolle Kultaisen Kahvikrupon. Palkinto on jaettu jo vuodesta 1985 alkaen ja tällä kertaa kunnianosoitus osui Hämeenlinnaan ja voin sanoa, että ansaitusti. Kymmenen vuotta toiminut Cafe Kukko on lunastanut paikkansa kaupungin sydämessä ja usein niin eilenkin kahvila oli viimeistä paikkaansa myöten täynnä ja ihastuttava puheensorina täytti paikan. Paikalla nuoria, varttuneempia jne. Me kaikki sulassa sovussa herkuttelemassa. Palvelu Kukossa on aina ollut erinomaista ja paikat siistit ja tunnelmalliset. Suosittelen.
Hämeenlinnassa muitakin mukavia ja erinomaisia kahvipaikkoja mm. legendaarinen Laurell, jonka muista jo opiskeluajoilta jne. Ja myös Riihimäki on saanut viime vuosina omansa. Kahvipiste siellä se lukioaikainen tuttu ja tunnelmallinen pieni kahvila ja sitten uudempina Kulmakonditoria sekä Graniitin aukion helmi Cafe Feeniks. Meitä siis herkutellaan.
Helsingistä ei kannatakaan enää edes yrittää mainita mitään. Siellä paikkoja on paljon, mutta monta kertaa eivät pärjää näille meidän kaupunkien erinomaiseen palveluu panostaville kahviloille. Täällä toivotetaan tervetulleeksi ja tunnelma kodikas. Sellainen puuttuu usein suurempien kaupunkien kahviloista.
Tänäänkin suuntaan Hämeenlinnaan ja varmaan myös kahvillekin piipahdan. Katsotaan nyt mihin. Mutta sitä ennen töitä mukavasti odottamassa ja niiden parissa on syytä aloittaa nyt heti aamusta.
….
Jyrki Kataisen terveiset Tulevaisuuden Työ -tapahtumasta:
….
Kun tänään aloitin aamun osaamisen kehumisella ja arvostamisella kirjoittaen hyvästä kahvista ja hyvästä palvelusta niin voisin nyt jatkaa samalla teemalla. Riihimäen kaupungista löytyy nimittäin enää vain yksi suutari ja kuulemma niukanlaisesti töitä on yhdellekin. No itse korjautin tänään hyvät jalkaan mukautuneet pukukengät ja lasku reilu kymppi. Niin voi taas kysyä, että kannattiko. Kannatti. Nahkakengille lisää elämää. Erinomaisen hyvä palvelu ja nimen mukaan pikana. Osaamista siis edelleen löytyy kun vain osaisimme sitä oikealla tavalla arvostaa ja käyttääkin.
Tänään päivä oikeastaan töiden parissa kotipöydän ääressä, mutta nyt sitten ilta Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan kokoomuslaiset järjestävät kuukausittain Club Ilomieliä Olutravintola Birgerissä ja nyt kun aikataulu natsasi niin oli mukava päästä mukaan täyteen pubiin. Aiheena tällä kertaa puhutteleva ja tietyllä tavalla valtakunnan vinkkelistä pelottavakin ”Amis ja lukio- yhdessä vai erikseen?” Hämeenlinna teki osana kuntaliitossopimusta suuren selvityksen lukioiden ja ammatillisenkoulutuksen tulevaisuudesta ja nyt kaupungissa käydää keskustelua siitä miten jatketaan. Miten käy perintteikkäiden kantakaupungin lukioiden ja miten maaseudun lukioiden? Erittäin hyvää keskustelua ja nimenomaan asiaan paneutuvaa. Paikalla ihmisiä niin lukioista kuin ammattikoulustakin ja hienoa se, että myöäs itse lukiolaisiakin. Aikalailla arvokasta mielipiteidenvaihtoa siis.
Itse nyt lähtisin tässäkin kysymyksessä liikkeelle nimenomaan palveluiden tarjoamisen, laadun ja myös turvaamisen näkökulmasta. Itse en usko, että tällä saralla kovin suuriin säästöihin on mahdollisuuksia edes hallintoa yhdistämällä, mutta sen sijaan uskon, että yhteistyöllä ja mm. lukiokurssien yhtenäistämisellä ja aikataulutuksella voidaan saada paljonkin aikaan. On hyvä, että nuori voisi esimerkiksi tulevaisuudessakin aloittaa vaikkapa lukiouran oman kodin lähellä ja sitten yhtreistyön kautta hakea syventävät opinnot vaikkapa toisesta lukiopisteestä. Tai sitten tehdä kaksois- tai kolmoistutkinnon jne. Tätä kannattaa kehittää ja tottakai turhaa hallintoakin purkaa jos sellaista aidosti on ja rahaa sitä kautta enempi opetukseen olisi löydettävissä ja myös opinto-ohjaukseen ja opiskelijaterveydenhoitoon.
Mutta yksi asia pitää pitää selkeänä. Vaikka demarit nyt ajavatkin yksisilmäisesti tasapäistävää koulujärjestelmää lapsesta aikuiseen eli osana tätä myös lukion ja ammattikoulutuksen yhdistämistä Ruotsin mallin nuorisokouluksi niin tälle tielle ei pidä nyt kehitystä laskea. Viimeksi eilen Johannes Koskinen liputti mallin puolesta ja ei voi kuin ihmetellä. Onneksi tämä asia vaatii siis valtion toimia ja ainakaan nykyinen koulutus- ja sivistysmyönteinen hallitus ei tällaiseen ole lähdössä. Esimalleja ei kannata myöskään kunnissa itse luoda vaan tyytyvä vain mahdollisuuksien lisäämiseen ja esimerkiksi hallinnon yhtenäistämiseen. Pidetään koulutuslinjat kuitenkin puhtaasti omina. Niille on nyt ja huomennakin selkeä tilaus. Meidän tulee kehittää minusta koulutuspolitiikkaamme nyt ja tulevaisuudessakin ennen muuta mahdollisuuksien tasa-arvon suuntaan eikä demarien tasapäistämisen tielle. Tässä siis selkeä ero keskusta-oikeistolaisen koulutuspolitiikan ja vasemmiston koulutuspolitiikan välillä.