Keskiviikko, 25.03.2009

Blogi, keskiviikkona 25.03.2009

Mietin tuossa vielä eilistä kotiyhdistykseni Lopen kokoomuksen kevätkokousta. En muista koska näin paljon väkeä olisi ollut paikalla ja koska tällaista keskustelua. Samaa itseasiassa totesi myös Pesosen Antero joka eilen sai Kokoomuksen Valkoisen Leijonan merkin pitkästä vuosien työstä kokoomuksen hyväksi. Itse olen saanut Anteroon tutustua tänä aikana ja hän jos joku ansaitsee tuon merkin kiitokseksi todellakin tarmokkaasta työstä ja tekemisestä yhteisen puolueemme eteen. Toinen tekijä ja puuhaaja ja pitkäaikainen luottamushenkilömme Rautiaisen Jussi sai saman Valkoisen Leijonan merkin ja Pronssisilla Kokoomuksen Vuosijuhlamitaleilla kiitimme Heikkilän Ritvaa ja Koukun Karia. Kaikkien heidän kanssa olen saanut tehdä tätä työtä ja heiltä paljon oppiakin. Ja mukava, että koko joukko edelleen mukana ja tekemässä.

Nyt näyttää aamunkeli paremmalta kuin eilen. Tänään eduskunnassa jatkamme lakivaliokunnassa työtä heti aamusta ja päivällä sivistysvaliokunta ja sitten täysistunto ennen Helsingin kaupungin illan tapaamista. Kohta siis auton nokka jälleen kohden Helsinkiä ja töihin.

Nyt pieni hetki ennen täysistuntoa aikaa. Itseasiassa juuri kävin onnittelemassa Beniä, Liisaa ja Mauria 30 vuoden urasta kansanedustajina. Väkeä valtavasti ja legendaarinen ”Mä oon kolmekymppinen” kaikasi. Mukava tilaisuus ja paljon erilaisia tarinoita vuosien varrelta.

Valiokunnissa tänään pitkät kokoukset. Sivistysvaliokunnassa saimme päätökseen lausuntomme urheilijoiden vakuutuskysymykseen. Olin tyytyväinen, että sain ”urheiluvaliokuntamme” lausuntoon myön kirjautettua pätkän siitä, että vielä harkittaisiin sitä onko järkevää loukkaantumisen sattuessa laskea tulotasoa loukkaantumisvuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta. Tämä keskiarvolaskenta on erityisen ongelmainen nuorille pelaajille joiden ura on nousussa tai ura hakee vielä lopullista tietään. Vuosiansiot siis voivat vaihdella paljonkin. Toivotaan, että tämä keskiarvomalli vielä voitaisiin muuttaa malliin jossa vaikuttavana olisi vain loukkaantumisvuoden tulot. Kyse siis tapauksista joissa urheilu-ura periaatteessa päättyy loukkaantumiseen. Kokonaisuutena tämä uudistus on varsin haastava. Itse ymmärrän sen, että vakuutusmaksut ovat karanneet urheiluseuroilta käsistä ja siihen on puututtava, mutta haastavaa on se, jos urheilijoiden turva heikkenee. Osa tietenkin voi neuvotella itselle parempaakin ja ehkä tulotasokin siihen riittää, mutta monen kohdalla ei näin ole. Hyvää esityksessä on se, että ikärajaa nostetaan nyt 38:sta 43:een vuoteen eli otamme huomioon yhä paremmin sen, että peli- ja urheilu-urat venyvät nykyisin yhä pidemmiksi. Tosin edelleen huippu-urheilu-ura on varsin lyhyt ja työtä tarvitaan senkin jälkeen päättyy ura sitten omaehtoisesti tai tapaturman kautta.

Tänään päivä jatkuu pitkään. Nyt sitten vielä täysistuntoon.

Kommentit