Viime viikolla nostimme esille vielä muutaman keskeisen huolen ja kehityskohdan opintotuessa. Eilen sitten saimme julkisuuteen tuon OPM:n työryhmän esityksen opintotuen kehittämisestä ja täytyy todeta, että voimme olla tyytyväisiä. Esillenostamamme opintotuen indeksiin sitominen sisältyy nyt myös työryhmän esitykseen mikä lähtee nyt lausuntokierrokselle. Vapaantulonrajojen poisto ei sinällään esitykseen sisälly ja sen eteen on nyt tehtävä töitä lausuntokierroksen aikana.
Isompana rakenteellisena muutoksena Opetusministeriön asettama valtiosihteeri Marcu Rantalan johtama ryhmä esittää opintorahan jakamista kahteen osaan eli ensin alemman korkeakoulututkinnon tekemiseen ja sen valmistuttua sitten vasta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tämän tarkoitus on nimenomaan tehdä opiskelusta määrätietoisempaa ja tukea sitä, että opinnot etenisivät ja valmistuminen tapahtuisi pääsääntönä tavoiteajoissa. Mutta mitään painetta tai pakkoa opintojen etenemisestä ei haluta tehdä vaan uudistuksella halutaan myös turvata se, että nuorella on mahdollisuus harrastaa ja myös tulevaisuudessa paremmat taloudelliset edellytykset perustaa perhe. Tämän perheellisten opiskelijoiden tilanteehan nosti kannanottomme lisäksi myös täällä esillä itse ja olenkin iloinen, että sekin nyt huomioitu. Uusi malli on siis joustavampi ja ottaa huomioon erilaisten opiskelijoiden tilanteen nykyistä vanhaa kankeaa mallia paremmin. Tämähän on ollut meidän keskeisen tavoite jo pitkään ja siihen olemme tähdänneet mm. tasokorotuksilla, vapaantulonrajojen kehittämisellä sekä sillä, että opiskelijalla on nyt ensi vuoden alusta lähtien mahdollisuus joustavasti siirtyä opintotuelta sairaspäivärahan piiriin ja toisin päin. Tämäkin ollut sellainen epäkohta mitä on ollut vaikea ymmärtää ja ymmärtää ettei edelliset hallitukset ole niihin puuttuneet. Niin kuin olen todennut ne ovat olleet arvovalintoja.
Esityksessä tukikuukausikohtaista suoritusvaatimusta haluataan myös nostaa viiteen opintopisteeseen nykyisestä 4,8 opintopisteestä ja jatkossa valtiontakaus myönnettäisiin kaikille opintolainaan oikeutetuille automaattisesti opintorahan yhteydessä. Lisäksi työryhmä esittää kannanottomme mukaisesti, että opintoraha sidottaisiin jatkossa indeksiin eli sitä tarkistettaisiin säännöllisesti. Tämän tavoitteena on turvata opiskelijoiden ostovoima. Samalla myös korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea halutaan nyt korottaa ja yhtenä erittäin tärkeänä alaikäistä lasta huoltavan opiskelijan opintorahaa nostettaisiin 145 eurolla. Eli tämä se kaipaamamme perhelisä. Juuri näin.
NYKYMALLI Verkkouutiset.fi:
Korkeakouluopiskelijan opintotuki nykyisin
Opiskelijan tulorajoja korotettiin vuoden 2008 alusta lukien 30 prosenttia ja opintorahoja 1.8.2008 lukien 15 prosenttia. Puolison tulojen huomioon ottamisesta asumislisää myönnettäessä luovuttiin tämän vuoden alusta lukien.
Opintotuen määrät nykyään:
Korkeakouluopiskelijan opintoraha: 298 ¤/kk
Opintolainan valtiontakaus: 300 ¤/kk
Asumislisä: 201 ¤/kk
Yhteensä 799 ¤/kk
Ja tässä sitten yksi sähköposti tai sen osan, minkä julkaisemiseen sain luvan. Arkipäivän kuvaus nyky-Suomesta:
*****
*****
Ihan näin laskennallisesti:
* opintotuki 270e
* lapsilisät 210e
* asumislisä 400e
* kodinhoidontuki n. 750e
* = n. 1600e/kk
* vuokra -800e/kk
* 600e/kk se kuuluisa ”kaikki muu”
”Ja nythän menee hienosti kun saamme vielä äitiyspäivärahaa aivan ruhtinaallisesti. Keväällä äitiyspäiväraha muuttuu osaltamme kodinhoidontueksi joka tarkoittaa kahta-kolmeasataa euroa. Tuosta kun otetaan 800e/kk vuokra pois, niin mitä käteen jää neljälle hengelle? Keväällä rahamme riittää ruokaan, ei mihinkään muuhun.”
Mihin ne ihmisten perustarpeet katoavat kun opiskelut alkavat? Minä selviän näillä vaatteilla, mutta ainakin lapsilta ne jäävät pieneksi. Silmälasit? Fillarin korjaus? Pienikin ylimääräinen kustannus on liikaa ja koska töitä ei saa tehdä niin otettava lainaa.
*****
Eli tätä nyt myös siis olemme korjaamassa ja tukemassa perheellisiä opiskelijoita jatkossa enemmän ja paremmin. Kiitos siis tästäkin palautteesta ja toivotaan, että saamme näitä uudistuksia ja esityksiä niistä jo alkuvuodesta käsittelyymme.
Nyt kuitenkin eduskuntaa kohden. Aamu ja kello kohta kahdeksan ja aika aloittaa uuden päivän kalenterin tyhjentäminen kohti iltaa.
….
Päivä edennyt ”talkoiden” merkeissä. Eli olemme urakoineet asioita valmiiksi ympäristövaliokunnassa ja työ jatkuu vielä loppuviikon aikalailla tiukalla aikataululla. Tarkoitus saada isoja asiakokonaisuuksia vielä valmiiksikin ja osa niin, että olemme heti alkuvuodesta sitten valmiita saattamaan ne valmiiksi ja eteenpäin.
Sain tuossa mielenkiintoista ja odotettua postiakin tänään. Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen Eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorilta tiedon joka koskee hevosten ns. Hattulan tautia. Tein asiasta keväällä eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ja esityksen hallitukselle. Kyseessä siis Pohjoismaissa esiintyvä hermosairaus, joka on aiheuttanut vakavia tapauksia myös Suomessa ja nostin esiin mm. tutkimuksen käynnistämisen aiheesta. No nyt asia on etenemässä ja eläinlääketieteellisesssä on koottu aiheeseen liittyvä tutkimusryhmä, jossa on jäseniä sekä kotimaasta, että ulkomailta. Suomesta mukana on eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja EVIRA:n tutkijoita. Lisäksi ryhmään kuuluu yliopistotukijoita Ruotsista, Norjasta, Edinburghin yliopistosta sekä Neurotieteiden tutkimuslaitoksesta Newmarketista Englannista. Ryhmä on aloittanut työnsä marraskuun lopulla eli näin aina joskus saamme asioita varsin mukavastikin eteenpäin. Pidän teidät ajantasalla aiheesta kun uutta tietoa tulee. Täytyy vielä huolehtia, että Maa- ja metsätalousministeriö osoittaa tutkimukseen myös sen vaatimia varoja. Asia on tutkimisen arvoinen.
….
Tänään kävimme todella tiukan keskustelun Ylen tulevaisuudesta eduskunnassa. Minua on häirinnyt tässä keskustelussa koko ajan se, että valtaosa kansanedustajista puhuu eduskunnassa kuinka Yleä pitää kehittää ja sen pitää lisätä sitä ja lisätä tätä ja tulla sinne ja mennä tänne. Samaan aikaan sitten kun ihmiset kritisoivat suunniteltua mediamaksua eli Yle-veroa niin samat kansanedustajat päivittelevät sitä ja sen suuruutta jne. Sama tänään. Aivan uskomatonta. Itse otin tutun oman kriittisen linjani jälleen esille ja sanoin, että nyt on pakko laittaa mediamaksu oikeisiin mittasuhteisiin ja hoitaa se niin, että maksu ottaa huomioon opiskelijat, perheelliset, pienituloiset ja myös pienet yritykset oikealla tavalla ja sitten katsoa mihin tuo raha riittää. Kyllä tuolla tämän päivän eduskuntakeskustelulla suunniteltu 175 euroa kaikille asunnoille on aivan liian pieni summa. Totesinkin, että 300 euroa on lähempänä totuutta 2015 jos kaikki tämä mitä kansanedustajat haluavat toteutetaan. Itse koen, että siihen ei ole tarvetta eikä varaakaan ja siksi Ylen pitää terävöittää omaa julkisenpalvelun tehtäväänsä ja jättää pois kaikki turha ja priorisoida ajankohtaisiin ohjelmiin, uutisiin, lastenohjelmiin, kulttuuriin ja draamaan sekä rajattuun urheiluun ja erityisryhmien ohjelmistoon ja jättää miljoonasopimukset pois mm. HBO-jenkkisarjat jotka näkyisivät ilman Yleäkin Suomessa. Ei tuo raha vain kasva puussa.
Sitten itse kritisoin varsin kovaa sitä, että nyt Yle on siirtymässä myös muiden rahoitusten piiriin. Uusi ruotsinkielinen Min Morgon on tarkoitus tehdä ulkopuolisella sponsorirahalla ja kuulemma aamu-tv:n riippumattomuus ei kärsi edes siitä, että samat säätiöt tukevat osaa puolueistakin. Pelkää pahaan, että näin ei ole. Tällä avataan aivan uudenlaiset ovet Yleen ja on vain ajankysymys kun malli laajee entisestään. Myös on kyseenalaista sekin, että Yle nyt ostaa mainosrahoitteisilta medioilta jo nyt kolumneja ja kyllä sekin on omalla tavallaan hieman kysymyksiä herättävää. Itse toivoinkin, että Yle vielä kertaalleen käy läpi nämä uudet rahoitusmallit ja pohtii sen onko ne järkeviä teitä. Itse suhtaudun hyvin epäillen. Subjektiivisuus vai objektiivisuus.
Toisena keskusteluna kävimme läpi perusopetukseen liittyviä kysymyksiä. SDP:tä näyttää vaivaavan aikamoinen omatunnon tuska liittyen perusopetuksen kehittämiseen ja nyt esille nostetaan erilaisia lakialoitteita joiden kustannuksista ei ainakaan tänään esittäjillä ollut tietoakaan ja ei esityksiä SDP:n vaihtoehtobudjetistakaan löydy. Eli kyse siis heitoista ilmaan joita ei ole kai sitten tarkoituskaan heidän toteuttaa. Yritin useamman kerran kysyä, että mitä heidän esityksensä maksaa ja miksi sitä ei ole heidän vaihtoehtobudjetissaan enkä niihin vastausta saannut. Kyse siis esityksestä jonka rahoituksesta heillä ei ole huolta eikä tietoakaan.
Omatunnon tuskia lisää varmasti sekin, että nyt meillä on yksi maamme historian peruskoulumyönteisimmistä hallituksista. Sen ovat nämä 2,5 ensimmäistä vuotta jo osoittaneet. Esimerkiksi edellinenkin hallitus, missä oli SDP mukana oli myös kirjannut omaan hallitusohjelmaansa, että ikäryhmien pienentymisestä säästyvä raha ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen. Tuo hallitus ei kuitenkaan demariopetusministerien johdolla tätä kirjausta täyttänyt. Rahat menivät johonkin muualle, mutta nyt kun maahassa on hallitus, jossa on keskusta ja kokoomus, Rkp ja vihreät, niin kokoomuslaisen opetusministerin johdolla nämä rahat ensimmäistä kertaa ohjattiin ja ohjataan perusopetuksen parantamiseen.
Lisäksi esimerkiksi SDP:n viime kauden opetusministerit Haatainen ja Kalliomäki eivät nähneet tarpeelliseksi selvittää sitä, minkä kokoiset luokkakoot ja opetusryhmät perusopetuksessa maassamme on. Tämäkin tapahtui vasta nyt tämän hallituksen aikana, kun opetusministeriksi saimme Sari Sarkomaan, jonka johdolla lähdettiin ensimmäisenä tekemään ryhmäkokoselvitystä kuntakohtaisesti. Tämä oli alkusoitto ja osa tuota isompaa, vaalikauden mittaista Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa eli Pop-talkoita, jota olemme tässä nyt tehneet.
Perusopetus paremmaksi -työssä ohjaamme nyt yli 200 miljoonaa takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen. Tänä vuonna 40 miljoonaa ja ensi vuonna 62 miljoonaa ja vuonna 2011 tämä peruskoulumyönteinen hallitus jättää perinnökseen vielä 80 miljoonaa tuon vuoden 2011 perusopetuksen vahvistamiseksi ja laadun parantamiseksi. Tavoitteena on siis ryhmäkokojen pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen, oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen sekä vanhempien ja koulujen yhteistyön kehittäminen.
Esimerkiksi opetusryhmien koon pienentämiseen tulemme ensi vuonna ohjaamaan 30 miljoonaa euroa. Se tullaan jakamaan valtionosuuksina, ja se on näiden selvitysten pohjalta varsin järkevä ja oikea ratkaisu.
Kerhotoimintaan tulemme ohjaamaan ensi vuonna 8 miljoonaa euroa. Ja jo nyt jaetuilla vuosien 2008 ja 2009 rahoilla tämän hallituskauden aikana on kouluihin palautettu aikanaan poistuneita kerhoja yhteensä yli 5 000. Se on merkittävä parannus peruskouluille.
Erityisopetuksen vahvistamiseen tämä hallitus tulee ensi vuonna ohjaamaan 15 miljoonaa euroa, ja erittäin merkittävänä opetushenkilöstön täydennyskoulutusohjelma Osaava takaa 32 000 opettajalle valtion rahoittaman täydennyskoulutuksen, ja myös haluamme nostaa maahanmuuttajaopetushenkilöstön täydennyskoulutuksen piiriin. Tällaisiäkään toimia emme ennen ole nähneet.
Sitten kun opetusministeriksi tuli Henna Virkkunen, niin perusopetukseen on nyt saatu myös käyttöön laatukriteerit. Näitä on odotettu pitkään. Niitäkään eivät Haatainen ja Kalliomäki tarpeellisiksi nähneet, mutta nyt tämä hallitus näkee, ja ne ovat astuneet voimaan.
Jos menen vielä hivenen opetusryhmiin, niin lyhyesti käyn sitä läpi, mitä nyt on saatu selville, kun olemme olleet niin kiinnostuneita, että haluamme oikeasti tietää, mitä meidän perusopetuksemme ryhmäkoot ovat. On totta, että ryhmäkoko on yksi aivan keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava seikka. Ylisuuret ryhmäkoot on saatava kuriin joka kunnassa ja siksi nyt olemmekin aiheeseen tarttuneet varsin tiukasti. Nyt ensimmäistä kertaa siis kerättyjen tietojen kautta ryhmäkokojen kehittymistä voidaan seurata tarkkaan. Opetusministeri Virkkunen on päättänyt lisäksi, että tuo seuranta tehdään nyt säännöllisesti ja määrätietoisesti, niin että tiedämme, mitä oikeasti luokkakokojen suhteen tapahtuu.
Olen ja olemme ehdottomasti sitä mieltä, että opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota, ja tukea monipuolisesti lahjakkuutta. Näin totesi jo opetusministeri Sarkomaa oman ministerikautensa aikana, ja niihin sanoihin on helppo yhtyä.
Tässä nyt hieman niitä toimia joita olemme tehneet ja jo saaneet aikaan ja myös sitä mitä ensi vuosi tuo peruskouluihin tullessaan. Esimerkkejä siis siitä, että ei vain esitetä ilman tarkoitustakaan esityksiä toteuttaa vaan siitä, että aidosti tehdään ja nähdään peruskoulu ja perusopetus yhdeksi maamme kivijalaksi.