Keskiviikko, 06.01.2010

Blogi, keskiviikkona 06.01.2010

Loppiaisen talvinen aamu. Tänään suuntaamme Hämeenlinnaan Hämeen linnaan missä siis vietetään Kolmen Linnan Loppiaista. Paukkupakkasessa siis matkaan.

Keskustelu Sellon murhien jälkeen maamme maahanmuuttokäytänteistä on jälleen noussut pintaan. Pahin populisti demarien entinen sisäministeri Kari Rajamäki syyttää ministereitä kovasanaisesti tapahtuneista tietäen hyvin sen, että valtaosa nykykäytänteistä on hänen omalta ministerikaudeltaan. Siitä olen toki samaa mieltä, että tulevaisuudessa sisäministeriön olisi järkevää pitää yhden ministerin hallinnassa niin, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka sekä maan sisäinen turvallisuus olisivat kokonaisuutena sisäministerin toimialassa.

Itse olen siitä pahoillani, että tässä kyseisessä Sellon tapauksessa nyt luodaan maahanmuuttovastaista ilmapiiriä maahamme. En usko, että tässä on kyse siitä vaan tämä on julma mustasukkaisuusmurha ja todennäköisesti kostomurha jotka eivät varmastikaan katso sitä mistä tekijä tullee. Tapauksia on paljon ja tekijöinä niin syntyperäisiä suomalaisia kuin muitakin. Itse en haluaisi nyt syyllistää tällaisessa tilanteessa maahanmuuttajia tai vielä vähemmän yleisesti esimerkiksi kosovonalbaneja tapahtuneesta. En.

Poliisi yliojohtaja Mikko Paatero kertoi asian faktat varsin yksiselitteisestä. Maamme maahanmuuttokäytäntöjä olisi pitänyt tai pitäisi nytkin muuttaa rankasti, jos haluamme karkoittaa kauppakeskusampujan hänen aiemman rikoshistoriansa perusteella. Eli edessä on erittäin merkittävät muutokset, jos tavoitteena on karkotusriman laskeminen tasolle, joka olisi johtanut Sellon ampujan karkottamiseen. Se on sitten toinen asia olisiko karkoituskaan estänyt mustasukkaisuusmurhaa ja kostomurhia. Voi hyvin kysyä, että olisiko sairas ihminen tehnyt teon sitten luvattomalla aseella ilman lupaa oleskella edes maassa. Ja tämä pohdinta ei todellakaan tarkoita sitä, että olisin sitä mieltä, että mitään ei pitäisi tehdä jos ei tuloksena ole täydellinen onnistuminen.

Nykyisin meillä tehdään tietojeni mukaan alle sata karkotuspäätöstä vuosittain. Linjanmuutos tuohon edelläkuvaamaani tarkoittaisi muutamia tuhansia lisäkarkoituksia. Periaatteessa Sellon murhaajan karkoitus eli henkilön joka oli jo asunut 18 vuotta maassamme ja jolla oli alla sakkotuomio ja ehdollinen vankeus tarkoittaisi sitä, että käytännössä kaikki pieniinkin rikoksiin esimerkiksi liikennerikkomuksiin yms. syyllistyneet ulkomaalaiset pitäisi karkottaa. Olisiko se sitten oikea ja vastuullinen linja? En ehkä itse niin näkisi. Rajana ehdolliset vai ehdottomat tuomiot? Tätä on hyvä pohtia ja keskustella, mutta itse toivon, että tällaisen surullisen tragedian varjolla emme nyt loisi maahamme muukalaisvihaa. Tiedän, että tämä tapaus nyt innottaa jälleen yhtä puoluettakin ja muita vastaavia. Mutta itse toivon kuitenkin sivistynyttä ja maltillista, mutta määrätietoista keskustelua ja toimenpiteitä.

Meidän tulee mielestäni pohtia perusteellisesti oleskelulupien tulevaisuus, turvapaikkapolitiikka jne, mutta todellakin irrallaan tästä tapauksesta. Tähän on selkeästi tarvetta ja perusteltuja syitä. Meidän tulee tiukentaa rikollistaustaisten ihmisten oleskelulupakäytänteitä.

Toinen mitä meidän tulee tehdä on se, että miten voisimme tällaiset surmat ennaltaestää. On tekijä sitten mistä maasta lähtöisin tahansa. Tapahtuuko se aselakia yhä kiristämällä? Erilaisella auttamisella ja tukemisella? Lähestymiskieltojen valvontaa kehittämällä ja tiukentamalla jne. Vai millä toimenpiteillä. Sen tiedän, että kyse on isosta toimenpidekokonaisuudesta ja hallinnonrajat ylittävistä toimista. Tämä työ pitää tehdä nyt perusteellisesti. Sekin ilman järkyttävän tapahtuman aiheuttamia tunnekuohuja. Aikaa ei ole hukattavaksi, jokainen tapaus, rikos, on liikaa. Itse vaadin toimia.

….

Loppiainen on sujunut siis mukavissa talvitunnelmissa. Olemme Lopella ottaneet hieman tavaksi juhlistaa päivää myös ”Lopen päivänä”, kun tuo nimi niin meille sopiva. Ja mukava niin tehdäkin. Mutta tänään siis myös Hämeenlinnan linnassa. Siellä mukava Kolmen Linnan Loppiainen ja matkakaveriksi nappasimme kummitytönkin. Tuttuja paljon liikkeellä ja aika mielenkiintoinen tunnelma tällaisessa paukkupakkasessa. Paljon nähtävää ja koettavaa niin meille aikuisille kuin kummitytöllekin ja jälleen monta muistoa ja kokemusta rikkaampana kotiin.

Helsingin Sanomat nosti esille mielestäni hyvän aiheen puhuessaan peruskoulujen opettajatilanteesta. On totta, että kouluissamme on liian vähän miesopettajia. Tämä on ollut haaste pitkään ja en tiedä onko nyt viime vuosina pahentunut mutta ei nyt ainakaan kauheasti parantunutkaan. Ehkä jopa hieman huonompaan kun suurten ikäryhmien opettajat eläköitymässä. Ehkä siinä ryhmässä hieman nykytilanteeseen verrattuna enemmän miehiä. Ihan siis mutu-tuntumalla näin pohdin. Keskiarvona opettajistamme naisia on 70 prosenttia. Tiedän että moni ajattelee niinkin että mikä merkitys sillä on onko opettaja nainen vai mies. Ei lähtökohtaisesti olekaan. Mutta silloin merkitys korostuu jos kouluistamme yhä useammasta tulee sellaisia, että talossa ei ole yhtään miesopettajaa. Opetus kyllä onnistuu ja hyvät naisopettajamme hoitavat tehtävät yleisesti erinomaisesti. Luotan täysin. Mutta on varmasti tilanteita missä on hyvä olla opettajana mies ja tilanteita missä on hyvä olla opettaja nainen. Olisin aivan yhtä huolissani jos meille syntyisi kouluja joissa olisi vain miesopettajia. Teistä jokainen tietää tilanteet ja kasvunvaiheet missä on hyvä on samaa sukupuolta oleva opettaja jne. En tähän mene sen syvemmälle.

Mutta siis se mihin tämä kehitys on johtamassa on opettajankoulutuksen ns. aloituspaikkojen mieskiintiöiden keskusteluun nouseminen. Aikanaanhan osa 4/10 aloituspaikoista varattiin miehille. Sitten parisenkymmentä vuotta sitten -89 nämä kiintiöt poistettiin ”tasa-arvolain vastaisina”. No tästä lähtien kiintiöistä on aina puhuttu säännöllisen epäsäännöllisesti ja monta kertaa niitä on esitetty kun parempaakaan mallia ei ole keksitty. Aikanaan olin itse uudistamassa Tampereen Yliopiston Hämeenlinnan OKL:n pääsykokeita ja silloinkin tätä asiaa pohdittiin ja pääsykokeita yritettiin kääntään suuntaa joka toisi opiskelemaan myös miehiä. Työtä on jatkettu ja nyt esimerkiksi lukiotodistuksen painoarvoa on pienennetty jne. Keinoja joita on kokeiltu, mutta kutakuinkin samana tuo suhde on pysynyt kun Hämeenlinnan OKL:n 90-vuotisjuhlissa aiheesta mm. johtaja Veli-Matti Värrin kanssa puhuin.

Nyt Hesari kirjoitti maakuntalehtien tutkimuksesta, jossa oli selvitetty jälleen kerran mieskiintiöiden palauttamista. Tulos odotettu ja totuttu. Noin puolet ja puolet. 47 prosenttia kannatti kiintiöitä tilanteen korjaamiseksi. Ja sama määrä vastustaa… Naisista sen sijaan 55 prosenttia kannatti mieskiintiöitä ja miehistä vain 39 prosenttia.

Mutta ongelma tiedostetaan ja sen eteen yritetään tehdä kaikki mahdollinen. Meillä hakee vuosittain opettajaksi noin 6000 hakijaa ja sisään pääseen 650. Siellä on riittämiin hakijoina naisia ja miehiä. Hakijoista ja valituista noin 1/4 on miehiä vuosittain. On pystyttävä siis valitsemaan ne parhaat mahdolliset opettajat. Tai siis he joista koulutetaan parhaat mahdolliset opettajat. Ja tiedän, että moni mies ja moni nainen joka pääsee OKL:n kovan hakuseulan läpi ei lopulta jääkään opettajaksi. Hyvä koulutus pätevöittää moneen muuhunkin. Omana opiskeluaikana mm. Nokia imi monta ope-opiskelijaa henkilöstötehtäviin jne. Ja moni valmistunut opettajana hakeutuu muihin töihin. Ja tiedän myös miksi. Opettajan työstä on tullut viime vuosina kohtuuttoman rankkaa monissa paikoissa. Opettajien niskaan yhteiskunta ja vanhemmat kaatavat yhä enemmän vastuuta joka ennen on kuulunut ja minusta tänäänkin kuuluisi muille. Voisi todeta, mukaillen kokoomusopiskelijoiden toteamusta ”yhteiskunta ei ole äitisi” että ”opettaja ei ole äitisi”. Tänään vähän turhan usein niin oletetaan. Muutenkin työ on koventunut valtavasti. Haluamme kasvattaa ja opettaa jokaista lasta ja nuorta mahdollisimman hyvin ja jokaisen kykyjen mukaan. Se luo äärimmäisen paineen ja vaatimuksen opettajien niskaan. Myös moni muu on koulumaailmassa muuttunut viime vuosina merkittävästi. Mutta yksi ei ole muuttunut. Tiedän, että opettajat tekevät työtä sydämellä ja valtaosa on ns. lempityössään, mutta kun se vain on niin, että sillä ei pelkästään elä. Tarvitaan myös rahaa. Eli kunta-alan surkeaa palkkausta tullee korjata määrätietoisesti. Ehkä tänä vuonna on taloudellisesti vaikeaa, mutta tätä tasa-arvo-kunta-tupotyötä tulee jatkaa. Kunta-alalla on peruskoulun luokanopettajien lisäksi lukuisia muita ammattiryhmiä mm. kirjastoista, kouluissa muissa tehtävissä, kunnantaloilla, vanhustenhoivassa ja sairaanhoidossa, joiden palkkaus on luvattoman huonolla tasolla. Tätä käppiä tulee korjata. Sieltä se pysyvyys ja halukkuus eri tärkeisiin tehtäviin myös kumpuaa. Pelkällä kivalla työllä kun ei tässä maailmassa elä.

…..

Mutta nyt siis jo myös Keski-Euroopan Mäkiviikko takana. Janne Ahonen taisteli upeasti vaikka ei kokonaisvoittoon nyt pystynytkään. Ja olisihan se ollut aikamoinen jymypotti jos pitkän tauon jälkeen se sieltä olisi taas tullut. Lähellä se tosin oli. Tour de Skin kova taistelu myös jatkuu ja Heikkinen ja Saarinen upeasti mukana kärkirähinässä. Meinaan tällaisen urheiluvuodenvaihteen aikaan tulla sohvallakin jo hiki. Ulkona ei siitä tosin ole täällä nyt pelkoa.

Nyt kello jo kohta yhdeksän ja vapaailta. Huomenna sitten töiden parissa koko päivä ja illalla HPK:n peliin Kalpaa vastaan. Niin se rikkonainen viikko siitä jatkuu.

Kommentit