Savi- Heinä Puodin Susanna Lähde ja Hanna-Pia Rasinen saivat viime tiistaina vieraita työpajan puolelle kun kansanedustaja Timo Heinonen saveilemaan iltapäiväksi. Eduskunnassa ei ollut täysistuntoja tällä viikolla, joten Timolta löytyi nyt aikaa käsitöille.
– Olin jo pitkään suunnitellut tulevani savipajalle tekemään mukeja tulevaa vaalikampanjaani varten ja nyt löytyi sopiva rako kalenteristani, Heinonen taustoitti.
Edellisissä eduskuntavaaleissa Elina Pirinen kuvitti parisataa kahvimukia Timon vaalikampanjaa varten ja Timo halusi jotain vastaavaa näiden kahvimukien ja teettämänsä perunankukka-korun jatkoksi.
– Olen aina arvostanut käsityönä tehtyjä tuotteita, ne ovat ihan omaa luokkaansa kuin teolliset tuotteet ja lahjana paljon arvokkaampia. Olen myös halunnut pitää vahvan loppilaisedustuksen esillä ja haluni tukea paikallista toimintaa toivottavasti näin näkyy myös ihmisille, kertoi Heinonen.
Idea mukeihin löytyi Puotinkulman Timjamista Lopen Jokiniemestä, missä Suskan tekemät snapsilasit iskivät kansanedustajan silmään.
-Pidän kaikesta perinteisestä ja maanläheisestä. Mielestäni on myös tärkeää,
että hetkestä jää ihmiselle jotain muistoksi ja Suskan tekemä savimuki kätteni jäljillä on oiva muisto, totesi Heinonen.
Päivä savipajalla alkoi haalareiden ja essujen pukemisella, ihan ykkösissään kun ei näitä hommia kannata alkaa tekemään, totesi Susanna Lähde. 10 kiloinen savikimpale nostettiin pöydälle ja Timo alkoi Susannan ohjeistuksella vaivaamaan savesta sopivan kokoisia möykkyjä.
Kun möykkyjä oli muutama tusina valmiina, alkoi mukien dreijaus, Timo tyytyi tässä vaiheessa katsomaan vierestä.
– Voi olla, että meillä menisi loppuviikko tässä, jos minä nämä alusta loppuun tekisin, jätän suosiolla itse mestarille tuon tarkimman työvaiheen, totesi Heinonen.
Mukien hieman kuivahdettua alkoi armoton saven puristelu ja Timon kätten jäljet jäivät mukien kylkeen. Timo kyseli innokkaana savitöistä kuin pikkupoika ja Susanna vastaili sujuvasti.
Ensimmäiset käden painallukset hieman hakivat asentoa ja muotoaan, mutta pian homma jo sujui kuin vanhalta tekijältä.
– Timohan voisikin tulla tänne meille kesärengiksi, Susanna ehdotti.
Keskustelua saveilun ohessa käytiin laidasta laitaan, kivikaudesta ja maailman vanhimmasta ammatista, savenvalajasta (ei siis siitä, mikä ensimmäisenä saattaa joillekin tulla mieleen) aina nykypäivään ja koulujen taideaineiden tuntimäärien lisäämiseen.
Työtahti pajalla oli niin reipasta, että savimöykyt loppuivat kesken hetkeksi ja pienen kahvitauon jälkeen Timo olikin taas innokkaana uudelleen savea vaivaamassa.
Tapio Rautavaarakin lauloi aikoinaan ”Itse tuoppini jäljet mä tunnen”, joten kysyin Timolta, onko hän nyt tyytyväinen kättensä jälkiin ja ovatko ne tunnistettavissa painajansa näköisiksi, oli hän tyytyväisen näköinen lopputulokseen ja vitsaili, ”Ellei kansalle kelpaa, niin saanpahan ainakin mökille sata mukia.”
-Ainakaan mukeja ei voi syyttää persoonallisuuden puutteesta, kommentoi pieni virne kasvoillaan Lopen kokoomuksen sihteeri Tiina Seppälä, joka viimeisteli mukeja.