Kasvupanoksia kärkihankkeisiin – tiestöä korjataan 600 miljoonalla eurolla

Blogi, sunnuntaina 31.05.2015

Uusi hallitusohjelma on saanut aikaan vilkasta keskustelua. On hyvä, että maamme vakavasta taloustilanteesta viimein keskustellaan. Itse kuitenkin toivon, että se tie, jolla kaikille uudistuksille ja säästöille sanotaan EI olisi jo loppuun käyty. Nimittäin velkaantumisen tie on lopulta kohtalokkain ja pahin aivan jokaiselle suomalaiselle ja toisaalta pysähtyneisyys ja taaksepäin katsominen pahentaa tätä edelleen.

Maamme talous on nyt lopultakin laitettava kuntoon.

Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan nyt vain tasapainottamalla julkisen talous pitkällä aikavälillä. Noin 10 mrd kestävyysvaje kurotaankin nyt umpeen seuraavin toimenpitein:

  • Julkista taloutta sopeutetaan pysyvästi suorilla menoleikkauksilla ja maksutulojen lisäyksillä 2019 tasolla yhteensä 4,03 mrd.
  • Valtion tasapainoa parannetaan noin 3 mrd, kuntien noin 0,7 mrd ja sosiaaliturvarahastojen 0,3 mrd. Nämä leikkaukset koskettavat meitä suomalaisia laajasti läpi yhteiskunnan.
  • Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamiseksi puolustusvoimat saavat lisämäärärahaa, sisäisen turvallisuuden leikkauksia perutaan ja väylien korjausvelkaa pyritään vähentämään.
  • 2021 mennessä voimaan astuvat säästöt ja rakenteelliset uudistukset vahvistavat julkista taloutta yhteensä 0,5 mrd. Nämä ovat pääasiassa työmarkkinauudistusten tuomia työllisyyden paranemisen kautta tapahtuvia tulonlisäyksiä ja menojen pienenemistä.
  • 1,5 mrd kestävyysvajeesta katetaan joko ns. yhteiskuntasopimuksella (yksikkötyökustannusten ja maltillisten palkkaratkaisujen tuomalla lisätyöpanoksella ja julkisen sektorin henkilöstökulujen laskulla) taikka sitten jo sovituin ehdollisin lisäsäästöin. Yhteiskuntasopimuksen syntyminen riippuu työmarkkinajärjestöistä siis niin työnantajista kuin työntekijöistäkin. Jos riittävää sopimusta ei saada aikaan, tehdään 0,5 mrd veronkiristyksiä ja 1 mrd lisäleikkauksia, jotka on siis jo valmiiksi päätetty hallitusohjelmaneuvotteluissa. Itse toivon, että näitä kovia 1,5 mrd lisäsäästöjä ei tarvitse tehdä, vaan työmarkkinajärjestöt pääsevät hintakilpailukykyä ja työtä lisäävään sopuun yhteiskuntasopimuksesta.
  • Kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan noin 1 mrd edestä. Tarkemmasta prosessista sovimme mahdollisimman pian.
  • Pitkällä aikavälillä vaikuttavat julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset parantavat tuottavuutta noin 3 mrd edestä. Merkittävin kokonaisuus on sote-uudistus, muita mm. digitalisaation hyödyntäminen.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi julkisen talouden tasapainottaminen ja suunnitelma kestävyysvajeen kokonaan umpeen kuromiseksi olivat meille kokoomuksessa tärkeitä tavoitteita. Meille ehto hallitukseen lähtemiseen oli se, että talousohjelma on uskottava. Siksi säästöistä oli tärkeää päättää heti ja jaksotus on lievästi etupainotteinen. Velkaantuminen taittuu.

Säästöt ovat kuitenkin kipeitä, mutta välttämättömiä. Säästöt pyrittiin tekemään siten, että

a) ne eivät kohdistu kohtuuttomasti yhteen ihmisryhmään vaan kaikki, ihan jokainen suomalainen, osallistuu talkoisiin

b) ne haittaavat työllisyyttä ja uutta kasvua mahdollisimman vähän

Verotuksessa keskeinen tavoitteemme oli edistää työtä ja yrittämistä. Veropäätökset ovat näiden tavoitteiden mukaisia. Isona periaatteena se, että kokonaisveroaste ei nouse ja työn verotus kevenee kaikilla. Lisäksi yrittämisen verotus kevenee ja yhteisövero pidetään kilpailukykyisenä.

Työtulot

1.           Täydet inflaatiotarkastukset tehdään kaikkiin tuloluokkiin joka vuosi. Koskee kaikkia tuloja, myös eläketuloa.

2.           450 miljoonan euron kevennys työtulovähennykseen pieni- ja keskituloisille palkkatulosta. Tällä haluamme purkaa kannustinloukkuja ja lisätä työnteon kannattavuutta.

3.           Työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin palkkaratkaisuihin kannustamiseksi kevennämme siis ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa.

4.           Kotitalousvähennystä parannetaan korvausprosenttia korottamalla ja laajentamalla vähennystä ikääntyvien hoitopalveluihin.

Yrittäjyyden tukemiseksi ja sitä kautta työpaikkojen synnyttämiseksi olemme jo päättäneet, että

1.           Maksuperusteinen alv toteutetaan.

2.           Tulolähdejakoa puretaan yrittäjän eduksi.

3.           Pienyrittäjän toimeentuloa parannetaan ottamalla käyttöön yrittäjävähennys.

4.           Sukupolvenvaihdoksia helpotetaan.

5.           Ansiotuloverotusta kevennetään.

6.           Yritysten investointivaraus selvitetään.

7.           Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään.

8.           Viime vaalikaudella nostettiin arvonlisäverotuksen alarajaa sekä lyhennettiin laskujen maksuaikoja.

Ja vielä jatkamme ympäristöfiksua verouudistusta niin, että

1.           Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ohjataan pois tuontikivihiilestä CO2-verotusta kiristämällä.

2.           Lämmityksessä ja työkoneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään.

3.           Jäteveroja korotetaan kiertotalouden edistämiseksi.

4.           Autoverotusta kevennetään vähäpäästöisyyteen kannustaen.

Ja sitten tuo otsikkoni hieman laajemmin. Eli näiden isojen tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistämme muutosohjelma. Haluamme siis ennen muuta tehdä tätä uudistusten kautta. Perusperiaatetta voisi kuvata minusta hyvin niin että vähemmällä enemmän tai enemmän fiksusti. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan yhteensä kertaluontoisesti 1,6 mrd.

Korjausvelkaa vähennetään panostamalla liikenneverkkoon 600 miljoonaa. Muiden kärkihankkeiden panostuksista päätämme myöhemmin. Panostukset rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla.

Kello 18.57 ja ajatuksia jo kohti huomista. Huomenna maakuntavaltuuston kanssa kokoustamaan Jokioisille ja illaksi sitten Helsinkiin.

Kommentit