Kari Kuparisesta Suomen historian 14. eräneuvos – ”Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa eletyiksi, vaan ne tulevat siihen päälle”

Blogi, lauantaina 28.03.2026
[cresta-social-share]

Kari Kuparinen liittyi harvalukuisten arvokkaaseen joukkoon. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin määräyskirjeellä 26.11.2025 Kari Kuparinen nimettiin maamme 14. eräneuvokseksi. Minulla oli kunnia toimia määräyskirjeen viestintuojana ja lukea ja ojentaa tämä kirje Karille hankkeen toimijoiden kanssa.

”Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa eletyiksi, vaan ne tulevat siihen päälle”

Kari Kuparinen vastaanotti eilen illalla 27.3.2026 tasavallan presidentin avoimen kirjeen, missä hänelle myönnettiin Eräneuvoksen -arvonimi. Pieneen juhlahetkeemme osallistui Karin perheen lisäksi vain arvonimen hakijat. Varsinainen eräneuvosjuhla ja samalla ampumaratamme avoimet ovet järjestetään sitten 4.5.2026.

Uutinen 11.12.2025: Tasavallan presidentti myönsi Kari Kupariselle eräneuvoksen arvonimen – ”Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa eletyiksi, vaan ne tulevat siihen päälle”

Kari Kupariselle eräneuvoksen arvonimeä haki kanssani ystävämme Jarmo Laukkanen. Tärkeä ja ratkaiseva tekijä tässä hankkeessa oli kuitenkin Karin elämäntyönmittainen työnantaja Sako ja sen historian yksi pitkäaikaisimmista toimitusjohtajista Raimo Karjalainen ja nykyinen toimitusjohtaja Juha Alhonoja. Ilman Sakon mukanaoloa ei tämä hanke olisi tällä tavalla edennyt, mutta ei olisi myöskään Karista kasvanut ja tullut sitä, mitä hänestä lähes 48-vuotisen Sakon työnuran myötä tuli.

Puoltolausunnot hankkeellemme antoivat niin Suomen Metsästäjäliitto silloisen puheenjohtajansa Tuomas Hallenbergin ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan johdolla kuin myös Riistakeskus johtaja Jari Piggin toimesta. Ja tärkeän lausunnon hakemukseemme liitti myös metsästäjä ja yksi maamme eräneuvoksista Jaakko Ojanperä. Syntyi hakemus mikä oli laaja ja kattava – yhden ainutlaatuisen eräneuvoksen arvonimen kokoinen ura. Ja se ura jatkuu edelleen niin metsästäjänä ja riistanhoitajana kuin myös mm. Lopen Ampumaurheilukeskuksen puheenjohtajana. Tätä työtä Kari on tehnyt myös jo yli 30 vuoden ajan ja työ Etelä-Suomen johtavan radan rakentamiseksi jatkuu joka päivä mm. RTA-Yhtiöiden ja Jarmo Lindströmin kanssa.

Kari Kuparinen sai siis kutsun arvokkaaseen joukkoon viime vuoden lopulla. Eilen luovutimme presidentin avoimen kirjeen Karille hakijaryhmän kanssa ja nostimme myös maljan. Kiitimme menneestä, kiitimme tästä hetkestä ja myös tulevasta.

Karin eräneuvos-arvonimeä juhlistetaan sitten isommin yhdessä kaikkien kanssa Lopen Ampumaurheilukeskuksen avoimissa ovissa maanantaina 4. toukokuuta 2026. Tuolloin tarjolla on eräneuvoksen juhlakakkukahvit ja myös peurakeittiö kaikille avoimessa kansanjuhlassa ja ampumaratapäivässä. Tuon päivän tai illan aikana myös Lopen Ampumaurheilukeskus esittäytyy ja avautuu kaikille. Kaikki radan eri suoritus- ja harjoittelupaikat ovat avoinna reserviläisammuntojen montuista maailman parhaiden haulikkoampujien skeet-pyhättöön. Pienoishirven mielenkiintoinen rata on myös avoinna ja totta kai perinteiset luodikkoradatkin ja myös uusi 300 metrin rata. Tapahtuman aikana pääsee tutustumaan myös 1000 metrin ampumaradan rakentamisvaiheeseen ja koko ratamme upeaa infraan ja paikkoihin. Isona urakkana RTA-Yhtiöt tekevät paraikaa radalle uutta suoraa ja turvallista tieyhteyttä kantatie 54:ltä ja myös sitä isointa urakkaa rata-alueen kiertäviä ääni- ja meluvalleja. Niiden rakentamiseen menee lopulta kaiken kaikkiaan lähes 50 000 täysperävaunukuormallista tavaraa. Se on massiivinen urakka ja se tehdään siksi, että rata voi toimia paikallaan myös seuraavat 50 ja sitä seuraavat 100 vuottakin vastuullisesti ja kaikki huomioon ottaen. Ja tämän kaiken isäntänä ja primusmotorina siis häärii tämä meidän tuore eräneuvoksemme.

Minulla oli ilo ja kunnia pitää eräneuvos Kari Kupariselle eilen pieni onnittelupuhe ja myös tuoda tuo tasavallan presidentin avoin kirje tuoreelle eräneuvoksellemme.

Mutta laittakaa tuo avoimien ovienpäivä kalenteriin eli 4.5.2026 kello 16-20 Lopen Ampumaurheilukeskus Eräneuvoksen peurakeitot ja kakkukahvit ja radan avoimet ovet!

Kari siis liittyi näin merkittävään eräneuvosten ryhmään. Maamme ensimmäinen eräneuvos nimettiin kesäkuussa 1989, kun seinäjokinen riistapäällikkö Seemi Pihlajamäki sai historiamme ensimmäisenä tämän arvokkaan tunnustuksen. Muutamaa vuotta myöhemmin eräneuvoksen arvonimen sai riistanhoitaja Niles Torp Hattulasta ja hänen jälkeensä maanviljelijä Arto Mela, metsänhoitaja Pekka Reinikka, toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko, agrologi Lorenz Uthardt, filosofian maisteri Simo Syrilä, erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, agronomi Reijo Orava ja kymmenentenä maanviljelijä Lars Ahlström. Seuraavana eräneuvokseksi nimettiin metsästäjä ja projektipäällikkö Jaakko Ojanperä ja sitten ylikonstaapeli Martti Mannersuo ja kolmantenatoista metsätalousjohtaja Tauno Partanen. Nyt sitten viime vuonna 2025 oli vuoro Kari Kuparisen.

Kari Kuparisesta tuli näin maamme historian vasta 14. eräneuvos.

Eräneuvoksen arvonimi on tarkoitettu erätalouden, metsästyksen ja kalastuksen piirissä ansioituneille.

Tasavallan presidentti myönsi tuolloin viime vuoden marraskuussa kaiken kaikkiaan 66 arvonimeä. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Arvonimiä on maassamme myönnetty aina itsenäistymisemme alkuhetkistä vuodesta 1918 lähtien. Arvonimet ovat itseasiassa nimenomaan suomalainen ilmiö; vastaavaa käytäntöä ei ole esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella.

Eräneuvos on siis yksi historiamme harvinaisimmista arvonimistä. Harvinaisin on Suomen Marsalkan arvonimi, mikä on myönnetty ainoastaan Gustav Mannerheimille.

Tämä hanke oli minulle Jarmon kanssa erityisen mieluisa. Se oli myös työnä helppo ja mukava hoitaa. Se oli työ mikä piti hoitaa. Lämpimät onnittelut vielä täälläkin ja tänäänkin Karille ja ennen muuta kiitos elämänmittaisesta työstä ja sitoutumisesta tähän kaikkeen. Ja onneksi…

”Metsällä vietettyjä päiviä ei lasketa eletyiksi, vaan ne tulevat siihen päälle”

Sillä eihän yksi mies muuten olisi tuota kaikkea ehtinyt ja jaksanut tehdäkään.

….

Usvainen aamu. Heräsin jo varhain. Vähän kuin olisi jahtipäivään lähdössä. Nyt jo aurinko tuolta sumun seasta valaiseen, mutta ei ainakaan vielä häikäise. Viikonloppua teille kaikille.

Kello 22.46 ja hetki sitten kotiin ja nyt peiton alle. Päivä paketissa ja huomenna näyttäisi olevan pitkästä aikaa ihan vapaapäivä. Hyvään saumaan sekin.